Vuonna 2050 EU:n talouden pitäisi toimia huomattavasti vihreämmin kuin nykyään. Unionin tavoite on vähentää hiilipäästöjä peräti 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Komissio julkaisi maaliskuussa suunnitelman siitä, kuinka muutos onnistuu.

Suunnitelmassa käydään läpi keinoja, joita eri aloilla, kuten sähköntuotannossa, rakentamisessa sekä teollisuus- ja maataloustuotannossa tarvitaan, jotta EU saavuttaa tavoitellut päästövähennykset.

EU:n vähähiilistrategia on realistinen, sanoo komission ilmastotoiminnan pääosaston ilmastorahoituksesta vastaavan yksikön apulaispäällikkö Elina Bardram.

Siinä ei oleteta, että ihmiset muuttavat kulutuskäyttäytymistään. Maatalouden päästöjen ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykytasolla eikä liikenteen vähenemisen varaan lasketa. Raportti lähtee siitä, että tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan eri tavalla ja esimerkiksi sähköautot yleistyvät.

Bardram puhui suunnitelman julkistamistilaisuudessa Eurooppatalossa.

Säästöjä ja parempaa terveyttä

Komissiossa on laskettu, että päästöjen karsiminen vaatii 270 miljardin euron investoinnit vuodessa. Summa vastaa 1,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Eniten rahaa tarvitaan liikenteeseen ja infrastruktuurin uudistuksiin.

Elina Bardram huomautti, että kyse ei ole pelkästään vihreistä arvoista. Investoinnit ovat sijoitus EU:n omille markkinoille, ja ne vahvistavat Euroopan kilpailukykyä.

Investoinnit puhtaampaan teknologiaan, tutkimus- ja kehitystyöhön ja uusiutuvaan energiaan tuovat myös säästöjä.

– Vuosittaiset säästöt ovat laskentavasta riippuen 172–320 miljardia eli samaa suuruusluokkaa kuin investointimenot, Bardram mainitsi.

EU-suunnitelma tähtää siihen, että fossiilisten polttoaineiden tuonti EU:n ulkopuolelta puolittuu. Säästöjä kertyy myös siitä, että puhtaammassa ilmassa ihmiset sairastavat vähemmän.

Työpaikkoja rakentamiseen ja energia-alalle

Ennen kaikkea vihreään talouteen siirtymisen uskotaan tuovan työpaikkoja. Komission laskujen mukaan niitä syntyy 1,5 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä.

Bardramin mukaan työllisyysvaikutukset näkyvät nopeasti esimerkiksi rakentamisessa, kun rakennuksia tiivistetään ja valmistetaan uusia eristemateriaaleja. Rakentamisen ja energia-alan ennustetaan hyötyvän vähähiilitaloudesta eniten.

Komissio haluaa suunnitelmallaan kannustaa jäsenmaita ja yrityksiä tekemään omia vähähiilistrategioitaan ja antaa eväitä kansalliselle ja alueelliselle päätöksenteolle. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, jossa toimintasuunnitelma on jo tehty. Omat strategiansa on myös Britannialla ja Saksalla.

Komission suunnitelmaa käsitellään nyt EU:n eri elimissä ja eri toimialoja tarkastellaan vielä erikseen.

EK tyytyväinen komission suunnitelmaan

Elinkeinoelämän keskusliitossa ollaan tyytyväisiä siitä, että EU-mallissa vähähiilistrategiat laaditaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa toimialakohtaisesti.

– Eri toimialoilla on hyvin erilaiset lähtökohdat, ilmastopolitiikan asiantuntija Tuuli Mäkelä EK:sta muistuttaa.

Vähähiilistrategia saa EK:lta kiitosta myös siitä, että vihreään talouteen siirtymistä tarkastellaan pitkäjänteisesti eikä suunnitelmassa esitetä voimassa olevan päästövähennystavoitteen kiristämistä 20 prosentista vuoteen 2020 mennessä.

– Investointisyklit ovat pitkiä. Ennustettavuuden kannalta on tärkeää, että ennalta sovittuja sääntöjä ei muuteta kesken kaiken, Mäkelä toteaa.

Linkit

Komission vähähiilistrategian kotisivut

Teemat

Professori Ilkka Hanski on palannut Madagaskarilta, missä hän vietti kaksi viikkoa teltassa keskellä sademetsää.

– Se on vuoden parasta aikaa. Ei tarvitse istua sähköpostin äärellä, hän sanoo.

Hanski on maailman arvostetuimpia ekologeja. Hän tutkii, miten elinympäristön pirstoutuminen vaikuttaa eläin- ja kasvilajien selviämiseen. Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Hanski sai äskettäin ansioistaan Euroopan tiedesäätiön Latsis Prize -tiedepalkinnon.

Madagaskarilla Ilkka Hanski johtaa tutkimusta, jonka kohteena on lantakuoriaisten ekologia ja evoluutio. Itä-Afrikan kupeessa sijaitseva saari on äärimmäinen esimerkki meneillään olevasta sukupuuttoaallosta.

Hanski näyttää satelliittikuvaa saaresta. Vain pieni kaistale saaren itärannikolla on vihreää, muutoin saari on punaruskea. Aikoinaan suuri osa saaresta on ollut vehreän sademetsän peitossa.

– Metsistä enää 10 prosenttia on jäljellä.

Madagaskarilla väestönkasvu ja kaskiviljely syövät sademetsää, joka on koti kymmenille tuhansille kotoperäisille eliölajeille. Niitä ei elä missään muualla. Kun Madagaskarin lajit kuolevat, ne menetetään ikuisiksi ajoiksi koko maapallolta.

Metsät muuttuvat, jos kannotkin revitään pois

EU:n tavoite oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hidastuminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteessa epäonnistuttiin surkeasti.

– Ihmiskunnan pitäisi muuttaa todella merkittävästi tapaansa hyödyntää maata ja luonnonvaroja, jotta sukupuuttoaalto saataisiin pysäytettyä, Ilkka Hanski sanoo.

Suomalaisten tulisi aloittaa suojelemalla metsiään ja soitaan. Hanski on ottanut useasti kantaa tehometsätaloutta vastaan. Metsänhoitoon pitäisi saada vaihtoehtoja nykyisten puupeltojen ja avohakkuun tilalle.

Hanskia arveluttaa myös biopolttoaineisiin panostaminen. EU on asettanut tavoitteekseen biopolttoaineiden osuuden nostamisen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Suomen oloissa professoria huolestuttaa, että hakkuutähteen korjaaminen energialähteeksi köyhdyttää metsien ravinnetasapainoa. Lisäksi metsämme alkavat näyttää erilaisilta, jos hakkuissa kannotkin revitään maasta.

– Se tarkoittaa siirtymistä totaaliseen plantaasimetsätalouteen.

Nykyiset biopolttoaineet eivät riitä ratkaisuksi

Hanskin mielestä on toki myönteistä, että energiaa pyritään tuottamaan uusiutuvilla luonnonvaroilla fossiilisten polttoaineiden sijaan. Toteutuksessa pitää kuitenkin olla varovainen, ettei samalla synny muuta tuhoa.

– Mikään maaginen ratkaisu biopolttoaineet eivät ole, sillä niiden tuotantoon tarvittavat pinta-alat ovat hirvittävän suuria.

Miten sitten hillitsemme ilmastonmuutosta?

– Meidän pitäisi kehittää sekä energiaa säästävää elämäntapaa että teknologiaa, professori painottaa.

Lisäksi Hanski toivoo, että esimerkiksi yhteyttämiseen perustuvan energiantuotannon tutkimus saisi lisää rahaa.

– Suomessakin tutkitaan mahdollisuutta tuottaa energiaa levien yhteyttämisen avulla.

Linkit

Ilkka Hanskin kotisivu

Lisää jutun teemoista

Meksikon Cancúnissa päättyneessä YK:n ilmastokokouksessa saavutettiin parempi lopputulos kuin aluksi näytti. Vielä pari päivää ennen kokouksen päättymistä vaikutti siltä, ettei yhteistä sopimusta synny. Vaikka sitovista päästövähennyksistä ei sovittu, saatiin Meksikossa aikaiseksi kompromissiratkaisu. Sitä kannattivat Boliviaa lukuun ottamatta kaikki valtiot.

EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardin mukaan Cancúnin paketti auttaa pitämään kansainväliset ilmastoneuvottelut käynnissä. Hedegaard kuitenkin myönsi, että neuvotteluprosessi on hidas.

– Meillä on edelleen pitkä ja vaativa matka kohti laillisesti sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta, Hedegaard totesi Meksikon suurkokouksen päätyttyä.

YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan toimintakausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Kioton jatkosta neuvotellaan seuraavan kerran Etelä-Afrikan Durbanissa vuoden kuluttua.

Kehitysmaiden ilmastotuki vahvistettiin

Kehittyville maille luvattiin Meksikossa runsaasti uutta apua ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Metsäkadon pysäyttämiseen tähtäävästä toiminnasta tehtiin päätös ja lisäksi päästiin yhteisymmärrykseen, että kehittyvien maiden on raportoitava päästöistään YK:lle joka toinen vuosi. Myös Suomelle tärkeistä metsien hiilinieluista päästiin sopuun.

Kehittyvät maat saavat vuoteen 2020 mennessä sata miljardia dollaria ilmastotukea teollisuusmailta. Uuden ilmastorahaston (Green Climate Fund) perustaminen lyötiin lukkoon. On kuitenkin edelleen auki, miten ja mistä ilmastorahastojen varat kerätään.

Kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan, että teollisuusmaiden ilmastoraha lohkaistaan kehitysavusta tai se tarjotaan lainana. Connie Hedegaardin mukaan EU:n myöntämä ilmastotuki on suurimmaksi osaksi avustusta, ei lainaa. Komissaarin mukaan EU ei halua lisätä köyhimpien ja vähiten kehittyneiden maiden velkataakkaa.

EU on lupautunut antamaan kehittyvien maiden ilmastorahastoon 7,2 miljardia euroa vuosina 2010–2012. Tänä vuonna EU myönsi ilmastotukea yhteensä 2,2 miljardia euroa.

”EU:n olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi”

Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Straniuksen mukaan Meksikon kokouksella oli kolme päätulosta. Stranius on seurannut kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita jo pitkään.

– Pidettiin YK:n prosessi hengissä, vahvistettiin kahden asteen tavoite ja ilmastorahoituksessa mentiin selvästi eteenpäin, Stranius toteaa.

Hänen mukaansa EU osallistui Cancúnin neuvotteluihin hyvin ja rakentavasti. Unioni oli hänen mielestään aktiivisempi osapuoli kuin vuosi sitten Kööpenhaminassa.

Straniuksen mielestä EU:n olisi kuitenkin pitänyt nostaa virallinen päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin. EU on sitoutunut pudottamaan päästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Maailman valtioiden nykyisillä päästövähennyslupauksilla ilmasto lämpenee liikaa.

– Kuilu kahden asteen tavoitteeseen on valtava, Stranius sanoo.

Cancúnin sopimukseen merkittiin mahdollisuus asettaa myöhemmin tavoitteeksi korkeintaan 1,5 asteen globaali ilmaston lämpeneminen.

Linkit

Komissaari Hedegaardin Cancún-kommentit
EU:n tiedote neuvotteluista

Lisää jutun teemoista

Suomessa on luettu muutaman päivän ajan EU:n komission tiedonantoa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Vaikka tiedonanto on vasta keskustelun pohjaesitys, se nostattaa jo tunteita.

Komissio ehdottaa, että maanviljelijän tulisi tehdä ympäristöä turvaavia toimenpiteitä maataloustukea saadakseen. Nykyistä erillistä ympäristötukea vietäisiin siis osaksi perusmaataloustukea.

Tiedonantoon sisältyy alustavia ehdotuksia, kuten peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja viljelykierto, jotka joko vähentävät ravinteiden valumista vesiin tai ylläpitävät maan tuottokykyä.

– Siinä tavallaan ostettaisiin viljelijöiltä ympäristöpalveluja, määrittelee maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tällä hetkellä perusmaataloustuen saamisen edellytyksenä on, että viljelijä täyttää pakollisen lainsäädännön vaatimukset ja noudattaa hyvää maatalouskäytäntöä. Tuen tavoitteena on ollut lähinnä viljelijän toimeentulon turvaaminen.

MTK vastustaa pakkosuojelua

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) mukaan viljelijät eivät tarvitse pakkoa suojellakseen ympäristöä.

– Kiristyvät vaatimukset lisäävät kustannuksia. Se herättää huolta, onko meillä kilpailukykyä vastata kiristyvään globaaliin kilpailuun, sanoo MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen.

Hänen mukaansa komission ympäristötavoitteet saadaan hoidettua nykyisillä, vapaaehtoisilla ympäristötuilla.

Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL) puolestaan epäillään, että komission kaavailemat ympäristövaatimukset eivät riitä.

– Kansallisesti myönnettäviä ympäristötukia saa tällä hetkellä Suomessa yli 90 prosenttia maatiloista. On kyseenalaista, vähentävätkö ne oikeasti maatalouden ravinnepäästöjä, kun yli puolet vesistöihin päätyvistä typpi- ja fosforipäästöistä tulee maataloudesta, sanoo SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Niin MTK:ssa kuin ympäristöjärjestöissäkin on suhtauduttu komission tiedonantoon kokonaisuudessaan varovaisen myönteisesti.

MTK:n suurin huoli oli, että Suomi ei saisi enää maksaa epäsuotuisille alueille tarkoitetun LFA-tuen eli luonnonhaittakorvauksen kansallista lisää. Huoli osoittautui aiheettomaksi. Ympäristöjärjestöissä on oltu tyytyväisiä yleiseen tavoitteiseen vihertää maatalouspolitiikkaa.

Komissiolla kolme päätavoitetta

Komissiolla on kolme päätavoitetta tulevaisuuden eurooppalaiselle maatalouspolitiikalle. Ensimmäinen on ruokaturvan ylläpitäminen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Taustalla on tavoite hillitä elintarvikkeiden hintapiikkejä ja taata turvalliset ja korkealaatuiset elintarvikkeet myös tulevaisuudessa.

Toinen tavoite on saada maatalous osallistumaan yhteisiin ilmastotalkoisiin entistä tehokkaammin. Ehdotuksesta on luettavissa vahva painotus luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä tavalla.

– Myös Suomessa olemme sitä mieltä, että jatkossa näiden kysymysten painoarvo on nykyistä suurempi, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Kari Valonen.

Komission kolmas tavoite on unionin eri alueiden tasapainoinen kehitys. Komissio haluaa kiinnittää huomiota muun muassa pienten tilojen rooliin maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjinä ja paikallisen elintarvikekysynnän tyydyttäjinä.

– Suomen kaltaisen syrjäisen maan on tärkeää ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta. Suhtaudumme positiivisesti tähän aloitteeseen, Valonen sanoo.

EU:n uuden maatalouspolitiikan on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2014 alkaen. Komission tiedonanto on tarkoitettu keskustelun pohjaksi. Lakiesitys maatalouspolitiikan uudistuksesta valmistuu ensi vuoden aikana.

Linkit

Komission sivut maatalouspolitiikan uudistuksesta

Lisää jutun teemoista

Connie Hedegaard haluaa muuttaa EU:n maailman ilmastoystävällisimmäksi alueeksi.

Ilmastokomissaari Connie Hedegaardin mukaan EU tavoittelee Cancúnissa pieniä ja konkreettisia edistysaskeleita, esimerkiksi sopimusta metsäkadon pysäyttämisestä.

Tuomo Tarvas
Kuva Tomi Westerholm
11.10.2010

Ilmastokomissaari Connie Hedegaard ei odota ihmeitä Meksikon Cancúnissa marras-joulukuussa pidettävältä ilmastokokoukselta. Kööpenhaminan viimevuotisen kokouksen päätyttyä pettymykseen Cancúnilta on odotettu paljon. Valmistelevissa kokouksissa syksyn aikana ei kuitenkaan ole juuri edistytty.

– Tavoitteena on saavuttaa Meksikossa tasapainoinen paketti, jossa voitaisiin päästä sopuun esimerkiksi metsäkadon pysäyttämisestä, ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja kehittyvien maiden tukemisesta. Tärkeintä on, että unioni puhuu Cancúnissa yhdellä äänellä, Hedegaard totesi.

Hedegaard vieraili viime viikolla Helsingissä ympäristöministeri Paula Lehtomäen kutsumana. Tanskalaiskomissaari tapasi myös tasavallan presidentti Tarja Halosen ja asuntoministeri Jan Vapaavuoren.

Kööpenhaminassa sovituista asioista on Hedegaardin mukaan pidettävä kiinni.

– Takapakkia ei saa ottaa. EU:n on oltava kokouksessa aktiivinen toimija, Hedegaard sanoi.

Kööpenhaminan saavutukset olivat paljon laihempia kuin kansainvälisesti odotettiin. Useat maat julkistivat kansallisia päästövähennystavoitteitaan, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia. Kokouksessa päätettiin myös muun muassa perustaa ilmastorahasto kehitysmaiden tukemiseksi.

USA:n lakivesitys oli pettymys

YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan sopimuskausi päättyy vuonna 2012. Kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää tutkijoiden mukaan lähivuosikymmeninä jopa 80–90 prosenttia. Näin voitaisiin välttyä kriittisenä pidetyltä kahden asteen keskilämpötilan nousulta maailmanlaajuisesti.

Tulevan ilmastosopimuksen taakse on saatava EU:n lisäksi muut suurimmat saastuttajat, kuten Yhdysvallat ja Kiina. Kööpenhaminassa Yhdysvallat vetosi siihen, ettei se voi lähteä mukaan kansainväliseen ilmastopakettiin ennen kuin sen kansallinen ilmastolaki on hyväksytty. Tänä vuonna laki kaatui republikaanien vastustukseen senaatissa.

Hedegaard myöntää, että viesti maailmalle olisi ollut erilainen, jos Yhdysvallat olisi lain hyväksynyt.

– Muut asiat, kuten puhtaan teknologian käyttöönotto, voivat kuitenkin edetä Yhdysvalloissa ilman senaatin päätöstä, Hedegaard muistuttaa.

Ei vielä kireämpiä päästötavoitteita

Saksa, Ranska ja Britannia esittivät kesällä, että EU:n pitäisi nostaa päästövähennyssitoumuksensa 20 prosentista 30 prosenttiin. Connie Hedegaard kannattaa periaatteessa kunnianhimoisempia tavoitteita, mutta juuri nyt ei ole oikea hetki.

– Ei ole merkkejä, että muutkaan valtiot olisivat nostamassa omia tavoitteitaan, Hedegaard sanoi.

Unionin täytyy kuitenkin Hedegaardin mukaan varautua nostamaan tavoitettaan jossain vaiheessa.

– Jos odottelemme vuosia, voimme jäädä kansainvälisesti jälkeen, komissaari huomautti.

Kiina on noussut valtavaa vauhtia puhtaan teknologian ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäjänä. Vihreän teknologian tuotekehitykseen tulisi Hedegaardin mukaan investoida enemmän rahaa, jotta unioni säilyttäisi asemansa.

– Parhaita, innovatiivisimpia yrityksiä tulisi palkita, Hedegaard sanoi.

Suomessa on keskusteltu tänä vuonna vilkkaasti siitä, millä energiavalinnoilla päästöjä saadaan tehokkaimmin vähennettyä. Mitä mieltä komissaari on esimerkiksi turpeen tai ydinvoiman käyttämisestä ilmastonmuutoksen torjunnassa?

– Energiapolitiikka kuuluu kansallisiin asioihin. Komissio ei ota siihen kantaa, Hedegaard totesi.

Vinkit

“An EU blueprint for climate success in Cancun” (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista

Komissaari Neelie Kroes keskusteli Suomen vierailullaan liikenneministeri Suvi Lindénin kanssa.

Komissaari Neelie Kroes kehui Suomea luokan parhaaksi Euroopan digitaalisen agendan toteuttamisessa.

Minna Suihkonen
Kuva Lehtikuva/Sari Gustafsson
31.8.2010

Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes kehui Suomea luokan mallioppilaaksi laajakaistayhteyksien edistämisessä.

Digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä vastaava komissaari Kroes vieraili Suomessa maanantaina ja tiistaina.

Komissaari oli vaikuttunut siitä, miten laajakaistayhteyksiä Suomessa edistetään, vaikka maa on laaja ja haja-asutusalueita riittää. Samanlaista tahtoa tarvitaan komissaarin mukaan koko EU:ssa.

– Tarvitsen suomalaisten tukea. Vaikka suomalaisten kollegat muissa EU-maissa ovatkin vakuuttuneita laajakaistayhteyksien tärkeydestä, vauhti ei ole aina Suomen vauhti, ja minä haluan edetä Suomen vauhdilla.

Kroes on asettanut tavoitteeksi, että laajakaista on kaikkien eurooppalaisten käytössä jo vuonna 2013. Komissaari painotti, että tavoite koskee todella kaikkia eurooppalaisia, myös esimerkiksi vanhuksia ja vammaisia.

Laajakaistasta peruspalvelu EU:ssa?

Euroopan digitaalisen agendan tarkoitus on hyötyä mahdollisimman paljon tieto- ja viestintätekniikasta (TVT). Agendan avulla pyritään edistämään muun muassa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, talouden kasvua ja ilmastonmuutoksen hillintää.

Suomessa laajakaistayhteydestä tuli viime heinäkuussa postipalveluihin verrattava peruspalvelu, johon jokaisella taloudella on oikeus.

Kroesin mukaan samantyyppinen velvoite voisi olla mahdollinen myös EU:ssa, ei kuitenkaan aivan heti.

– Jäsenmaiden taloustilanteen erot, esimerkiksi Suomen ja Romanian välillä, ovat niin suuret, että laajakaistan tarjoaminen yhteiskunnan peruspalveluna voi olla vaikeaa.

Kroes korosti, että TVT:n täysimittainen hyödyntäminen edellyttää paljon työtä unionin tasolla. Erityisen tärkeää on edistää digitaalisia sisämarkkinoita ja saada aikaan yhteinen eurooppalainen tekijänoikeuslainsäädäntö.

Viestintäministeri Suvi Lindén ehdottaa ratkaisuksi erillistä sähköisen viestinnän tekijänoikeusdirektiiviä. Sitä sovellettaisiin vain digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeuksiin.

Lapsille ohjausta koulussa ja kotona

Kroes totesi, että tietoverkkoihin liittyy myös vaaroja erityisesti nuorille käyttäjille.

– Yksityisyyteen liittyvät asiat eivät ole aina nuorille tuttuja. He ottavat usein ison riskin, kun antavat lähetä-komennon.

Kroes totesi, että komissio kannustaa vanhempia ja kouluja opettamaan lapsia verkon turvalliseen käyttöön.

Kroesin muita tavoitteita

Digitaaliset sisämarkkinat

• 20 prosenttia eurooppalaisista tekee rajat ylittäviä verkko-ostoksia vuonna 2015.
• Matkapuhelimella soittaminen ulkomailla ja kotimaassa samanhintaista vuoteen 2015 mennessä.

Digitaalinen osallistuminen

• Puolitetaan niiden eurooppalaisten osuus, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä 30:stä 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Julkiset palvelut

• 50 prosenttia eurooppalaisista käyttää hallinnon verkkopalveluja vuoteen 2015 mennessä.

Vähähiilinen talous

• TVT:n ansiosta 20 prosenttia vähemmän energiaa valaistukseen vuoteen 2020 mennessä.

Linkit

Digitaalinen agenda
Eurooppa 2020-strategia (digitaalisen agendan kuvaus sivulla 14, PDF)

Lisää jutun teemoista

Tulevaisuudessa kotitaloudet voivat tuottaa itse sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja myydä ylijäämävirtansa sähkömarkkinoille.

Suomi kehittää ensimmäisten joukossa älykästä sähköverkkoa. Siitä hyötyvät sekä kuluttajat että energian tuottajat.

Matti Remes
Kuva Futureimagebank
26.8.2010

Sähkö kulkee nyt ja pitkälle myös tulevaisuudessa maakaapeleita ja ilmajohtoja pitkin tuottajalta kuluttajalle. Uutta on kuitenkin se, että verkoissa liikkuu koko ajan enemmän tietoa.

Älykkään sähköverkon (Smart Grid) kehittäminen on kuuma puheenaihe, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan professori Pertti Järventausta. Älyä tarvitaan energiatehokkuuden lisäämiseen, sähkön toimitusvarmuuden takaamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Suomi on ollut edelläkävijä. Kehitys on alkanut jo viime vuosikymmenellä, Järventausta huomauttaa.

Kulutuksen seuranta helpottuu

Hyvä esimerkki tietotekniikan etenemisestä ovat etäluettavat sähkömittarit. Niiden ansiosta kuluttaja voi seurata reaaliaikaisesti sähkön kulutusta ja etsiä säästökohteita välttämällä vaikkapa sähkösaunan lämmittämistä silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan.

Kulutuspiikkien tasoittuminen auttaa sähköyhtiöitä mitoittamaan tuotantonsa vastaamaan sähkön kulutusta.

Lisäksi kasvihuonepäästöt vähenevät, kun rajuja kysyntäpiikkejä ei synny eikä varavoimana käytettäviä kivihiilivoimaloita tarvitse käynnistää.

Kotitalouksista tulee sähköntuottajia

Älykäs sähköverkko mahdollistaa sähköntuotannon hajauttamisen. Tulevaisuudessa kotitaloudet voivat tuottaa itse sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla tai pienellä tuulivoimalalla ja myydä ylijäämävirtansa sähkömarkkinoille.

Sähköautojen yleistyminen riippuu paljon älyverkkoista. Kun teknologia kehittyy, auton akkua voidaan käyttää sähkövarastona. Siihen ladataan virtaa halvan sähkön aikana ja hyödynnetään sitä vaikkapa kotitaloudessa.

Pertti Järventaustan mielestä älykkään sähköverkon tärkeimpiä etuja ovat sähkövirran tasainen laatu ja toimitusvarmuuden paraneminen. Jo nyt tietotekniikka on korvaamaton apu verkon valvonnassa sekä vikojen paikallistamisessa, korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Jatkossa verkon toimintaa pystytään hallitsemaan entistä tarkemmin. Jos esimerkiksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tulee jokin vika, sähkön jakelua voidaan ylläpitää pienemmissä saarekkeissa.

Tutkijat ja yritykset yhdistivät voimansa

Älykkään sähköverkon kehittämiseen on syntynyt Suomessa ainutlaatuinen yhteistyöverkosto energia- ja it-alan yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille. Viime vuonna käynnistyi tutkimusohjelma Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat, josta vastaa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy.

– Tämä on kansainvälisestikin merkittävä hanke erittäin kuumasta uudesta tutkimusaiheesta, Fortumin teknologiajohtaja Petra Lundström huomauttaa.

Ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa. Lundströmin mielestä yhteistyössä parasta on toimialojen rajojen rikkominen. Yhteistyö Nokia Siemens Networkin ja Elisan kaltaisten it-yritysten kanssa on ollut jo tässä vaiheessa antoisaa.

– Meille energia-alalla toimiville on ollut erittäin opettavaista nähdä, millaisella vauhdilla kehitystyötä tietotekniikka-alalla tehdään.

Tutkimusohjelman konkreettisia tuloksia ja niiden tuomaa suurta kaupallista hyötyä joudutaan vielä odottamaan. Lundström huomauttaa, että energia-alan tutkimuksessa viisi vuotta ei ole pitkä aika.

Euroopan sähköverkot yhdentyvät

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, sillä sähköverkot eivät tunne valtakuntien rajoja. Pohjoismaiden yhteinen sähkömarkkina on jo osoittanut toimivansa. Jatkossa alue laajenee, kun siirtoyhteydet Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan paranevat.

Pitkän ajan tavoite on koko Euroopan kattava superverkko, jossa myös kaukana asutuksesta tuotettua uusiutuvaa energiaa voitaisiin siirtää kuluttajille. Yhtenä esimerkkinä on mainittu Saharassa tuotettu aurinkosähkö.

– Koko maanosan kattavaan superverkkoon on vielä pitkä matka, mutta suunta alueelliseen yhdentymiseen näkyy entistä vahvempana. Pohjois-Eurooppa on yksi alue. Manner-Euroopassa on nähtävissä vastaavaa kehitystä, Pertti Järventausta sanoo.

– Myös sähköpörssit ovat yhdentymässä nopealla aikataululla.

Linkit

Kalasatama saa älykkäät sähköverkot (Tekniikka&Talous)
Älykkäät sähköverkot komission työohjelmassa 2010 (PDF)

Lisää jutun teemoista

Tukholma on ensimmäinen Euroopan vihreä pääkaupunki.

Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi valittu Tukholma on Helsinkiä edellä etenkin päästövähennyksissä ja energiaratkaisuissa. Helsinki pärjää sentään joukkoliikenteessä.

Tuomo Tarvas
Kuva Sweden.se/Image Bank/Henrik Trygg
19.5.2010

Ruotsalaiset vievät usein pystit ja palkinnot suomalaisten nenän edestä ja niin on käynyt myös pääkaupunkien ympäristövertailussa. Euroopan komissio on valinnut Tukholman ensimmäiseksi Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Helsinki ei ollut edes ehdolla.

Tukholman valtteina pidettiin muun muassa sitä, että kaupunki on tehostanut vedenpuhdistustaan ja ottanut käyttöön ruuhkamaksut. Tukholma on myös onnistunut pudottamaan kasvihuonekaasupäästöjään noin 25 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.

Mitä Helsinki tekee toisin? Helsingissä vedenpuhdistus ja veden laatu ovat huippuluokkaa, mutta ruuhkamaksuista on meillä vasta puhuttu.

Lisäksi Helsingin kokonaispäästöt ovat pudonneet vain niukasti vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöt olivat Tukholmassa vuonna 2008 noin 3,5 tonnia, Helsingissä 5,6 tonnia asukasta kohti.

Tukholma hylkii hiiltä ja öljyä

Helsingin päästötaakkaa lisää etenkin riippuvuus hiilestä.

– Tukholma on edellä nimenomaan energiaratkaisujensa takia, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri myöntää.

Helsinki tuottaa kolmanneksen kaukolämmöstään saastuttavalla hiilellä. Vain kolme prosenttia lämmöstä syntyy polttamalla jätteitä. Tukholmassa jätteenpolton osuus on 20 prosentin luokkaa ja lisäksi biopolttoaineilla saadaan noin kolmasosa kaukolämmöstä. Hiili ja öljy vievät koko kakusta vain viidenneksen.

Helsingin asemaa parantaa jonkin verran se, että 93 prosenttia Helsingin taloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, Tukholmassa vain 70 prosenttia.

Helsinki on asettanut tavoitteekseen Tukholman tapaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi rajua energiaremonttia. Hiilen vaihtamisen uusiutuviin polttoaineisiin on laskettu maksavan paljon ja vähentävän Helsingin Energian tuloja, joten luvassa on iso kunnallispoliittinen kädenvääntö.

Saurin mukaan Helsingin kunnallisveroa jouduttaisiin nostamaan kolme prosenttiyksikköä ilman Helsingin Energian tuloutuksia kaupungin kassaan.

Helsingin joukkoliikenne Euroopan huippua

Tietyillä mittareilla Helsinki on Tukholmaa edellä. Pekka Sauri kertoo, että Helsingin joukkoliikenne on saanut vertailuissa Tukholmaa parempia arvosanoja.

Viimeksi helmikuussa Helsingin joukkoliikenne valittiin Euroopan toiseksi parhaaksi 15 maan autoliittojen vertailussa. Paras oli Saksan München.

– Tukholma luopui raitiovaunuliikenteestä 1960-luvulla samalla, kun se siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen, ja on katunut päätöstään siitä lähtien, Sauri toteaa.

Pääkaupungissamme on myös runsaasti puistoja, ilmanlaatu on melko hyvä ja 49 prosentin kierrätysaste on Euroopan kärkitasoa. Tukholmassa vain neljäsosa jätteistä kierrätetään ja loput poltetaan.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin mukaan Helsinki aikoo hakea vihreäksi pääkaupungiksi vasta, kun sillä on siihen mahdollisuuksia eli kun energiantuotantoa on saatu muutettua vähähiilisempään suuntaan.

– Emme halua lähteä häviämään, Sauri sanoo.

Lähteet: HSY, www.avfall.se, www.stockholm.se, www.hel.fi, www.helen.fi, www.helsinginymparistotilasto.fi

Linkit

Euroopan vihreä pääkaupunki
Tukholman ympäristöbarometri

Lisää jutun teemoista

Energiansäästö on rahanarvoinen asia, joka kannattaa ottaa huomioon kaikissa taloyhtiön remonteissa. EU:n valmisteilla olevat säännökset ulottavat energiatehokkuutta koskevat määräykset myös korjausrakentamiseen.

Matti Remes
Kuva Futureimagebank
17.2.2010

EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ulottaa energiatehokkuutta koskevat määräykset myös korjausrakentamiseen.

Uusi direktiivi on määrä hyväksyä toukokuussa. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa uudistaa lainsäädäntönsä. Tämän jälkeen jäsenmailla on vielä puoli vuotta aikaa alkaa soveltaa uusia säännöksiä käytäntöön.

– Energiatehokkuusvaatimuksia tulee jatkossa noudattaa esimerkiksi ikkuna- ja ulkoseinäremonttien kaltaisissa suurissa korjauksissa, kertoo yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosastolta.

Haakanan mielestä taloyhtiöissä ei tarvitse jäädä odottamaan tiukentuvia määräyksiä. Energiansäästö kannattaa ottaa jo nyt huomioon kaikissa tulevissa remonteissa.

– Muuten seuraava tilaisuus säästää energiaa voi siirtyä jopa kymmenien vuosien päähän. Harvoin lähdetään tekemään erikseen vaikkapa lisäeristystä, jos asiaa ei ole hoidettu jo seinäremontin yhteydessä.

Kuuma puheenaihe taloyhtiöissä

Motivan johtava asiantuntija Kimmo Rautiainen kertoo, että ihmiset haluavat nyt sekä pienentää energialaskua että tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Motiva on valtion omistama asiantuntijayritys, joka neuvoo julkishallintoa, yrityksiä ja kuluttajia energian ja materiaalien säästämisessä.

– Asuinrakennusten energiankulutuksen vähentäminen ei ole rakettitiedettä. On hyvä aloittaa remonteista, joiden toteutus on helpointa ja joiden avulla voidaan säästää eniten rahaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty myös energiansäästöön liittyvissä hankkeissa. Taloyhtiön pitkän aikavälin remonttisuunnitelmiin kannattaa liittää suunnitelma siitä, miten talon energiankulutusta samalla vähennetään.

Asiantuntija avuksi

Kimmo Rautiainen suosittaa käyttämään asiantuntija-apua säästökohteiden löytämisessä.

– Hyvä tapa aloittaa on energiakatselmuksen teettäminen. Siinä asiantuntija tutustuu rakennukseen ja tekee ehdotuksia energiankäytön tehostamiseksi.

Monet toimet eivät vaadi investointeja, vaan pelkät säädöt saattavat riittää.

Katselmuksen yhteydessä voidaan teettää myös energiatodistus. Uusien määräysten mukaan se on pakollinen vähintään kuuden osakkaan taloyhtiössä.

Todistusten painoarvoa nostaa se, että jatkossa asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa tulee olla merkintä rakennuksen energiatehokkuudesta. Vastaavanlainen energiamerkintä on kuluttajille tuttu esimerkiksi kodinkoneista.

Pienistä asioista suuria säästöjä

Energialaskun nipistämisessä voi Kimmo Rautiaisen mukaan lähteä liikkeelle pienistäkin asioista.

– Jo sähkön ja veden kulutuksen seuraamisella voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä. Aluksi taloyhtiössä on selvitettävä lähtötilanne. Sen jälkeen kulutusta seurataan ja kannustetaan asukkaita kiinnittämään huomiota esimerkiksi lämpimän veden käytön vähentämiseen.

Energiansäästöasioiden jatkuva esillä pitäminen on Rautiaisen mielestä tärkeää. Yksi tapa on löytää taloyhtiössä vapaaehtoinen, joka perehtyy energia-asioihin ja neuvoo muitakin asukkaita.

– Mistään ei tarvitse tinkiä, eikä kenenkään tarvitse istua pimeässä. Kyse on turhan energiankäytön vähentämisestä.

Säästökohteita löytyy kaikissa remonteissa

• Ikkunaremontti edessä? Valitse energiatehokkaat ikkunat.
• Putkiremontti tulossa? Hanki huoneistokohtaiset vesimittarit. Vedenkulutus laskee 20 prosenttia.
• Kiertovesipumppu uusittava? Vaadi energiatehokas pumppu, ei vakiopumppua.
• Patteritermostaatit uusittava? Teetä lämmitysverkoston perussäätö. Energiankulutus laskee 10–15 prosenttia.
• Yhteisten tilojen lamput uusittava? Hanki valaisimet, joissa on pienloistelamput ja liiketunnistimet.

Linkit

Rakennusten energiatehokkuus (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista

Tapani Vaahtoranta säästää ilmastoa pyöräilemällä työmatkat

Yhdysvallat ottaa johtavan roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa, jos Barack Obama onnistuu. EU:lta kaivataan luovia ratkaisuja rahoitukseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Tapani Vaahtoranta.

Matti Remes
Kuva Markus Sommers
10.6.2009

Maailman maat kokoontuvat joulukuussa Kööpenhaminaan sopimaan kasvihuonepäästöjen rajoittamisesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, tutkija Tapani Vaahtoranta pelkää, että ilmastoneuvotteluja hidastaa Yhdysvaltain aikapula.

Presidentti Barack Obama on ilmaissut halunsa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin, mutta poliittinen keskustelu päästövähennyksistä on vasta käynnistynyt Yhdysvalloissa.

– Obama on hankalassa tilanteessa. Toisaalta hän haluaa olla aloitteellinen muiden maiden suuntaan. Toisaalta hänen on vakuutettava kotimaassa, ettei sitoutuminen päästövähennyksiin jarruta talouskasvua, Vaahtoranta sanoo.

Hänen mukaansa johtava asema ilmastonmuutoksen torjunnassa siirtyy EU:lta Yhdysvalloille, jos Obama onnistuu tavoitteissaan. Obaman pitkän tähtäimen suunnitelma on vähentää Yhdysvaltain hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaahtoranta pitää suunnitelmaa kunnianhimoisena.

– Se vastaa suunnilleen EU:ssa asetettuja tavoitteita.

Yhdysvaltain mukaantulo ei kuitenkaan yksin riitä.

– Teollisuusmaat ovat vastuussa meneillään olevasta ilmastonmuutoksesta, mutta kehittyvien talouksien päästöt kasvavat kovaa vauhtia. Jos niitä ei onnistuta rajoittamaan, ilmastonmuutos voimistuu.

Yhdysvallat saatava mukaan

Yhdysvallat ja Australia eivät Kioto-prosessissa sitoutuneet vähentämään päästöjään. Yhdysvallat allekirjoitti kyllä sopimuksen, mutta sitä ei koskaan hyväksytty maan senaatissa. Vaahtorannan mukaan ilmastoneuvottelujen kannalta olisi kohtalokasta, jos vastaava toistuisi.

Yhdysvaltain uusi energia- ja ilmastolaki on parhaillaan valmisteilla, mutta ennen Kööpenhaminaa sitä tuskin ennätetään hyväksyä kongressissa.

– Kysymys kuuluu, voivatko muut maat luottaa siihen, että Yhdysvallat pitää kiinni lupauksistaan. Kaikkein tärkeintä olisi vakuuttaa Kiina.

EU:lta ideoita rahoitukseen

Kiina on luunkova neuvottelukumppani Kööpenhaminassa, sillä maa pelkää kansallisten päästövähennystavoitteiden vesittävän talouskasvun jatkumisen.

Vaahtoranta ei usko, että EU pystyy suuresti auttamaan Yhdysvaltain ja Kiinan sovun syntymisessä. Sen sijaan EU voi edistää neuvotteluja kehittämällä luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittamiseen.

Kiina ja muut kehitysmaat vaativat, että rikkaiden maiden on tuettava hankkeita, jotka vauhdittavat vähäpäästöiseen teknologiaan siirtymistä.

– Kuka rahoituksen kohteista päättää, ja mikä on rikkaiden maiden tuen määrä? Nämä ovat keskeisiä kiistanaiheita.

Vaahtoranta huomauttaa, että rahaa tarvitsevat myös ne köyhät kehitysmaat, jotka joutuvat sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin: kuivuuteen, tulviin ja hirmumyrskyihin. Taantuman myötä julkinen kehitysapu uhkaa kuitenkin vähentyä.

– Oleellista olisi, että yritykset saataisiin entistä enemmän mukaan uuden teknologian hankkeisiin.

Kööpenhaminan-kokouksesta ei Tapani Vaahtorannan mukaan kannata odottaa Kioton pöytäkirjan korvaavaa ilmastosopimusta. Tutkija uskoo silti, että Kööpenhamina on tärkeä etappi tiellä kohti maailmanlaajuisia päästövähennyksiä.

– Kokouksessa on tärkeää hahmottaa puitteet lopulliselle sopimukselle. Kööpenhaminan jälkeen joudutaan järjestämään vielä uusia kokouksia, joissa ratkaisemattomat asiat sovitaan.

Linkit

Ilmastonmuutoksen hillitseminen (Euroopan komissio)
Miten kansalaiset voivat vähentää ilmastopäästöjä (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista