Olli Rehn totesi Helsingissä, että elvytyksen jäljiltä EU-mailla on edessään kova työ julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Unionin on varmistettava, ettei rahoitusmarkkinoiden epävarmuus horjuta enää Euroopan talouden kasvua, sanoo talouskomissaari Olli Rehn.

Minna Suihkonen
Kuva Euroopan komissio
7.9.2010

Talouskomissaari Olli Rehn on maltillisen tyytyväinen unionin talouden kehittymiseen.

– Meillä on kovaa maata jalkojen alla ja maalihana auki, mutta ei syytä tuuletukseen, Rehn totesi viime perjantaina Helsingissä.

Euroopan talous kääntyi alkuvuotta nopeampaan kasvuun vuoden toisella neljänneksellä. Rehnin mukaan komissio todennäköisesti korjaa 13. syyskuuta julkistettavaa kasvuennustettaan ylöspäin.

Hyviä merkkejä ovat euroalueen kotimaisen kysynnän vahvistuminen, EU-maiden työttömyyden kasvun pysähtyminen ja työllisyyden kasvu osassa jäsenmaita.

– Kokonaistalous on kuitenkin yhä epävarmalla pohjalla, Rehn korosti.

Tämä johtuu hänen mukaansa suurelta osin Yhdysvaltain talouden kasvun epävarmuudesta. Rehn ei kuitenkaan usko joidenkin tahojen ennustamaan kaksoistaantumaan Pohjois-Amerikassa.

– Paremminkin näköpiirissä on jonkin aikaa jatkuva hitaamman kasvun vaihe Yhdysvalloissa.

”Kreikan pilkkaaminen lopetettava”

Talouskomissaarin mukaan myös tilanne rahoitusmarkkinoilla on rauhoittunut. Tilannetta ovat parantaneet Euroopan vakausrahasto, Kreikan lainapaketti, kriisimaiden omat toimenpiteet ja pankkien stressitestit.

Rehn kehui Kreikan hallituksen tehneen rohkeita uudistuksia säästökuuriaan toteuttaessaan.

– Kreikkaa pitäisi arvostaa eikä vähätellä.

Työ Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi nytkähti ison askeleen eteenpäin, kun neuvosto, parlamentti ja komissio sopivat viime viikolla uudesta lainsäädännöstä.

Unionille luodaan Euroopan järjestelmäriskikomitea, joka valvoo kokonaistalouden tasapainoa ja arvioi mahdollisia riskejä. Lisäksi luodaan kolme uutta valvontaviranomaista, jotka seuraavat pankkeja, vakuutus- ja työeläkeyhtiöitä sekä arvopaperialaa.

– Tämä oli tärkeä läpimurto, joka parantaa pelisääntöjä ja auttaa ennaltaehkäisemään rahoitusmarkkinoiden kriisejä, Rehn sanoi.

Myös komissio valmistelee lakipakettia talousliiton vahvistamiseksi. Paketissa esitetään muun muassa nykyistä helpommin määrättäviä sanktioita Euroopan kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä rikkoville jäsenvaltioille.

Linkit

Olli Rehnin kotisivu (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista

Komissaari Neelie Kroes keskusteli Suomen vierailullaan liikenneministeri Suvi Lindénin kanssa.

Komissaari Neelie Kroes kehui Suomea luokan parhaaksi Euroopan digitaalisen agendan toteuttamisessa.

Minna Suihkonen
Kuva Lehtikuva/Sari Gustafsson
31.8.2010

Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes kehui Suomea luokan mallioppilaaksi laajakaistayhteyksien edistämisessä.

Digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä vastaava komissaari Kroes vieraili Suomessa maanantaina ja tiistaina.

Komissaari oli vaikuttunut siitä, miten laajakaistayhteyksiä Suomessa edistetään, vaikka maa on laaja ja haja-asutusalueita riittää. Samanlaista tahtoa tarvitaan komissaarin mukaan koko EU:ssa.

– Tarvitsen suomalaisten tukea. Vaikka suomalaisten kollegat muissa EU-maissa ovatkin vakuuttuneita laajakaistayhteyksien tärkeydestä, vauhti ei ole aina Suomen vauhti, ja minä haluan edetä Suomen vauhdilla.

Kroes on asettanut tavoitteeksi, että laajakaista on kaikkien eurooppalaisten käytössä jo vuonna 2013. Komissaari painotti, että tavoite koskee todella kaikkia eurooppalaisia, myös esimerkiksi vanhuksia ja vammaisia.

Laajakaistasta peruspalvelu EU:ssa?

Euroopan digitaalisen agendan tarkoitus on hyötyä mahdollisimman paljon tieto- ja viestintätekniikasta (TVT). Agendan avulla pyritään edistämään muun muassa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, talouden kasvua ja ilmastonmuutoksen hillintää.

Suomessa laajakaistayhteydestä tuli viime heinäkuussa postipalveluihin verrattava peruspalvelu, johon jokaisella taloudella on oikeus.

Kroesin mukaan samantyyppinen velvoite voisi olla mahdollinen myös EU:ssa, ei kuitenkaan aivan heti.

– Jäsenmaiden taloustilanteen erot, esimerkiksi Suomen ja Romanian välillä, ovat niin suuret, että laajakaistan tarjoaminen yhteiskunnan peruspalveluna voi olla vaikeaa.

Kroes korosti, että TVT:n täysimittainen hyödyntäminen edellyttää paljon työtä unionin tasolla. Erityisen tärkeää on edistää digitaalisia sisämarkkinoita ja saada aikaan yhteinen eurooppalainen tekijänoikeuslainsäädäntö.

Viestintäministeri Suvi Lindén ehdottaa ratkaisuksi erillistä sähköisen viestinnän tekijänoikeusdirektiiviä. Sitä sovellettaisiin vain digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeuksiin.

Lapsille ohjausta koulussa ja kotona

Kroes totesi, että tietoverkkoihin liittyy myös vaaroja erityisesti nuorille käyttäjille.

– Yksityisyyteen liittyvät asiat eivät ole aina nuorille tuttuja. He ottavat usein ison riskin, kun antavat lähetä-komennon.

Kroes totesi, että komissio kannustaa vanhempia ja kouluja opettamaan lapsia verkon turvalliseen käyttöön.

Kroesin muita tavoitteita

Digitaaliset sisämarkkinat

• 20 prosenttia eurooppalaisista tekee rajat ylittäviä verkko-ostoksia vuonna 2015.
• Matkapuhelimella soittaminen ulkomailla ja kotimaassa samanhintaista vuoteen 2015 mennessä.

Digitaalinen osallistuminen

• Puolitetaan niiden eurooppalaisten osuus, jotka eivät ole koskaan käyttäneet internetiä 30:stä 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Julkiset palvelut

• 50 prosenttia eurooppalaisista käyttää hallinnon verkkopalveluja vuoteen 2015 mennessä.

Vähähiilinen talous

• TVT:n ansiosta 20 prosenttia vähemmän energiaa valaistukseen vuoteen 2020 mennessä.

Linkit

Digitaalinen agenda
Eurooppa 2020-strategia (digitaalisen agendan kuvaus sivulla 14, PDF)

Lisää jutun teemoista

Matkailu tuo Loimaan seudulle työpaikkoja. Matti Koivisto ja Laura Naire-Koivisto ovat Kuralan kartanotilan tuoreita yrittäjiä. Kuvassa myös Pihla-vauva ja Hilpi-koira.

Loimaan seudulla leipä ei tule enää pellolta, vaan matkailusta ja metalliteollisuudesta. Apu muutoksen hallintaan löytyi EU-ohjelmista.

Tiina Pelkonen
Kuva Vesa-Matti Väärä
30.8.2010

Loimaan seutu Varsinais-Suomessa on kokenut ison muutoksen 1990-luvulta tähän päivään.

Vielä 1990-luvulla noin 40 prosenttia alueen työvoimasta sai elantonsa maanviljelyksestä. Asukkaista yli kaksi kolmannesta äänesti EU:hun liittymistä vastaan.

Loimaalaiset eivät kuitenkaan kaivautuneet juoksuhautoihin Suomen jäsenyyspäätöksen vuoksi.

Sen sijaan seudulla ryhdyttiin tutkimaan, miten EU-ohjelmista saataisiin kaikki hyöty irti.

EU-jäsenyysvuosina etenkin uudet elinkeinot, kuten matkailu ja metalliteollisuus ovat edistyneet, kertoo Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen.

Seudun yrittäjätiheys on nykyisin Suomen huippua.

Loimaa ei ole perinteistä matkailuseutua, Salminen kertoo. Nykyään seudulta löytyy kuitenkin 700–800 yöpymispaikkaa.

– Ilman EU-ohjelmatyötä matkailun nostaminen nykyiselle tasolle olisi tuskin onnistunut, Salminen toteaa.

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama kaksivuotinen Maaseudun kulttuurista vetovoimaa matkailuun -hanke päättyi viime keväänä.

– Haimme seutukunnan kulttuurista vetovoimatekijöitä matkailutuotteisiin, hankevetäjä Päivi Kaijula sanoo.

Hanke edisti matkailun tuotteistusta. Terve metsä -niminen paketti vie matkailijat opastetulle luontoretkelle. Vinkku ja kinkku ja villi länsi -paketissa yhdistetään viini- sekä biisonitilan elämykset ja viedään matkailija jopa saluunaan testaamaan villin lännen taitojaan.

Hankkeen avulla on koottu seutukunnallinen matkailukartta, ja tapahtumien tuottajille on järjestetty tietoiskuja.

Konehallista agility-halli

Mikä sai selloa soittavan biologin Laura Naire-Koiviston ja kilpasuunnistusta harrastavan ekonomin Matti Koiviston lähtemään matkailuyrittäjiksi?

– Halusimme muuttaa maalle ja tehdä töitä perheen kanssa. Pihla syntyi syksyllä ja voin seurata hänen kehitystään tiiviisti, Matti Koivisto sanoo.

Koivistot pyörittävät Kuralan kartanotilaa Pöytyällä. Heillä on lukuisia asiakkaiden pyyntiin soveltuvia täkyjä. Majoituspaikkoja löytyy noin 30 hengelle ja juhlatilat 80 hengelle.

– Rakensimme vanhasta konehallista koirien agility-sisäharjoitushallin. Maaseudulla on kysyntää hallille, jonka läheltä löytyvät myös majoitus- ja ruokapalvelut, Laura Naire-Koivisto sanoo.

Entisenä suunnistusseuran toiminnanjohtajana Matti Koivisto on kehittänyt suunnistajille harjoituspaketteja, joissa hyödynnetään ympäristön hienoa maastoa. Luontomatkailijoita tuovat Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Kuhankuonon retkeilyreitistö.

Laura Naire-Koivisto tuntee muusikkopiirit. Juhlasaliin hankittiin flyygeli, jonka ympärillä pidetään kamarikonsertteja.

Koivistoille oli yllätys, miten laajalta alueelta läheinen Valasrannan kesätanssilava vetää tanssinharrastajia. Lavatanssijoille luonnonkaunis majoituspaikka on loistojuttu.

Laskelmat vakuuttivat pankinjohtajan

Matti Koivisto ja Laura Naire-Koivisto ostivat Kuralan tilan viime vuodenvaihteessa.

– Liiketoimintasuunnitelmamme vakuutti paikallisen pankinjohtajan, Matti Koivisto sanoo.

Lainan lisäksi he saivat investointiavustusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastolta, jonka varoista valtaosa on peräisin EU:lta. Tukimahdollisuuksien selvittäminen ei ollut vaikeaa.

– Se hämäsi, että samaa rahaa voi hakea monesta eri paikasta. Haimme investointitukea TE-keskuksen kautta, mutta sitä olisi voinut hakea myös Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, yrityspalvelukeskus Potkurin tai kahden eri Leader-alueen liiketoimintaryhmän kautta, Matti Koivisto mainitsee.

Hydoring Oy nousi lamasta

Hydoring Oy on hyvä esimerkki Loimaan seudun toisesta valttikortista, metalliteollisuudesta. Yritys perustettiin vuonna 1987, ja se työllistää 92 työntekijää. Yritys tekee, asentaa ja huoltaa hydraulisylintereitä ja hydraulivoimayksiköitä suomalaisille vientiteollisuusyrityksille sekä jonkin verran vientiin.

– Yrityksemme kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Viime vuonna liikevaihto laski 30 prosenttia, ja kymmenen henkeä irtisanottiin. Nyt tilauskanta on paremmalla tolalla, toimitusjohtaja Timo Raikko sanoo.

Yritys on saanut investointitukea sekä tukea koulutushankkeilleen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Se oli mukana Loimaan seutukunnan Kasvun avain -hankkeessa ja myynnin kehittämistoimenpiteiden piirissä. EU-tuki mahdollisti messumatkoja.

– Milanossa kävimme tutkimassa työstökonevaihtoehtoja. Vuoden kuluttua on tarkoitus olla esillä Hannoverin messuilla kasvattamassa vientiosuuttamme, Raikko sanoo.

Linkit

Pauli Salmisen haastattelu Eurooppatiedotuksen sivustolla

Lisää jutun teemoista

Tulevaisuudessa kotitaloudet voivat tuottaa itse sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja myydä ylijäämävirtansa sähkömarkkinoille.

Suomi kehittää ensimmäisten joukossa älykästä sähköverkkoa. Siitä hyötyvät sekä kuluttajat että energian tuottajat.

Matti Remes
Kuva Futureimagebank
26.8.2010

Sähkö kulkee nyt ja pitkälle myös tulevaisuudessa maakaapeleita ja ilmajohtoja pitkin tuottajalta kuluttajalle. Uutta on kuitenkin se, että verkoissa liikkuu koko ajan enemmän tietoa.

Älykkään sähköverkon (Smart Grid) kehittäminen on kuuma puheenaihe, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan professori Pertti Järventausta. Älyä tarvitaan energiatehokkuuden lisäämiseen, sähkön toimitusvarmuuden takaamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Suomi on ollut edelläkävijä. Kehitys on alkanut jo viime vuosikymmenellä, Järventausta huomauttaa.

Kulutuksen seuranta helpottuu

Hyvä esimerkki tietotekniikan etenemisestä ovat etäluettavat sähkömittarit. Niiden ansiosta kuluttaja voi seurata reaaliaikaisesti sähkön kulutusta ja etsiä säästökohteita välttämällä vaikkapa sähkösaunan lämmittämistä silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan.

Kulutuspiikkien tasoittuminen auttaa sähköyhtiöitä mitoittamaan tuotantonsa vastaamaan sähkön kulutusta.

Lisäksi kasvihuonepäästöt vähenevät, kun rajuja kysyntäpiikkejä ei synny eikä varavoimana käytettäviä kivihiilivoimaloita tarvitse käynnistää.

Kotitalouksista tulee sähköntuottajia

Älykäs sähköverkko mahdollistaa sähköntuotannon hajauttamisen. Tulevaisuudessa kotitaloudet voivat tuottaa itse sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleilla tai pienellä tuulivoimalalla ja myydä ylijäämävirtansa sähkömarkkinoille.

Sähköautojen yleistyminen riippuu paljon älyverkkoista. Kun teknologia kehittyy, auton akkua voidaan käyttää sähkövarastona. Siihen ladataan virtaa halvan sähkön aikana ja hyödynnetään sitä vaikkapa kotitaloudessa.

Pertti Järventaustan mielestä älykkään sähköverkon tärkeimpiä etuja ovat sähkövirran tasainen laatu ja toimitusvarmuuden paraneminen. Jo nyt tietotekniikka on korvaamaton apu verkon valvonnassa sekä vikojen paikallistamisessa, korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Jatkossa verkon toimintaa pystytään hallitsemaan entistä tarkemmin. Jos esimerkiksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tulee jokin vika, sähkön jakelua voidaan ylläpitää pienemmissä saarekkeissa.

Tutkijat ja yritykset yhdistivät voimansa

Älykkään sähköverkon kehittämiseen on syntynyt Suomessa ainutlaatuinen yhteistyöverkosto energia- ja it-alan yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille. Viime vuonna käynnistyi tutkimusohjelma Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat, josta vastaa energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy.

– Tämä on kansainvälisestikin merkittävä hanke erittäin kuumasta uudesta tutkimusaiheesta, Fortumin teknologiajohtaja Petra Lundström huomauttaa.

Ohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa. Lundströmin mielestä yhteistyössä parasta on toimialojen rajojen rikkominen. Yhteistyö Nokia Siemens Networkin ja Elisan kaltaisten it-yritysten kanssa on ollut jo tässä vaiheessa antoisaa.

– Meille energia-alalla toimiville on ollut erittäin opettavaista nähdä, millaisella vauhdilla kehitystyötä tietotekniikka-alalla tehdään.

Tutkimusohjelman konkreettisia tuloksia ja niiden tuomaa suurta kaupallista hyötyä joudutaan vielä odottamaan. Lundström huomauttaa, että energia-alan tutkimuksessa viisi vuotta ei ole pitkä aika.

Euroopan sähköverkot yhdentyvät

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, sillä sähköverkot eivät tunne valtakuntien rajoja. Pohjoismaiden yhteinen sähkömarkkina on jo osoittanut toimivansa. Jatkossa alue laajenee, kun siirtoyhteydet Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan paranevat.

Pitkän ajan tavoite on koko Euroopan kattava superverkko, jossa myös kaukana asutuksesta tuotettua uusiutuvaa energiaa voitaisiin siirtää kuluttajille. Yhtenä esimerkkinä on mainittu Saharassa tuotettu aurinkosähkö.

– Koko maanosan kattavaan superverkkoon on vielä pitkä matka, mutta suunta alueelliseen yhdentymiseen näkyy entistä vahvempana. Pohjois-Eurooppa on yksi alue. Manner-Euroopassa on nähtävissä vastaavaa kehitystä, Pertti Järventausta sanoo.

– Myös sähköpörssit ovat yhdentymässä nopealla aikataululla.

Linkit

Kalasatama saa älykkäät sähköverkot (Tekniikka&Talous)
Älykkäät sähköverkot komission työohjelmassa 2010 (PDF)

Lisää jutun teemoista

European Theatre Collective esiintyy Eurooppatalossa. Kuvassa David Kozma (vas.), Timo Pekka Luoma ja Salla Kozma.

Eurooppatalo on mukana Taiteiden yössä. Tarjolla on muun muassa sketsejä suomalaisuudesta European Theatre Collective -ryhmän esittämänä.

Tuomo Tarvas
Kuva Jani Laukkanen
26.8.2010

Eurooppatalo on jälleen mukana Helsingin Taiteiden yössä perjantaina 27. elokuuta. Ohjelmassa on muun muassa European Theatre Collective -ryhmän esitys, jossa pohdiskellaan suomalaisuutta huumorin keinoin.

Eurooppatalon ovet ovat Taiteiden yönä avoinna kello 16.30–22.

Tapahtuman aikana voi tavata myös europarlamentaarikko Sari Essayahin ja kuunnella kitaristi Camilo Pajuelon espanjalaista kitaramusiikkia. Kaikki esitykset ovat maksuttomia.

Sketsejä Roman Schatzin kynästä

European Theatre Collectiven esitykset ovat sketsejä, jotka kestävät noin kymmenen minuuttia. Ne alkavat kello 18.30, 19.30 ja 20.30. Eurooppatalossa esitettävät sketsit on kirjoittanut kirjailija Roman Schatz.

Sketsit ovat peräisin ryhmän uudesta Emigrant Hotel -nimisestä näytelmästä, joka saa ensi-iltansa torstaina 26. elokuuta Korjaamon näyttämöllä. Näytelmä peilaa, miltä siirtolaisuus näyttää Euroopassa vuonna 2010.

Emigrant Hotel on koostettu teksteistä, jotka on kirjoittanut 13 kirjailijaa 11 eri maasta, esimerkiksi Moldovasta, Unkarista ja Sveitsistä.

– En tuntenut kirjailijoista etukäteen kuin kaksi, mutta suhteiden kautta kuulin muista kirjoittajista. Lähetin heille viestin ja pyysin mukaan. Osa suostui, ryhmän perustajajäsen, romanialaissyntyinen David Kozma kertoo.

Kaikki alkoi Teatterikesästä ja rakkaudesta

European Theatre Collective on kansainvälinen, teatterialan ammattilaisista koostuva ryhmä, joka perustettiin vuonna 2006. Ryhmässä on esiintynyt suomalaisia, romanialaisia ja norjalaisia näyttelijöitä.

Kozman mukaan tarkoitus on tuoda lisää väriä Suomen teatterikartalle.

– Teatteri on niin vanha taiteen laji, että en sanoisi, että pystymme uudistamaan sitä. Voimme kuitenkin etsiä uusia aiheita ja yhdistellä erilaisia esittämisen tapoja.

Ryhmän perustaminen sai alkunsa rakkaudesta. David Kozma oli vuonna 2005 esiintymässä Tampereen teatterikesässä romanialaisen ryhmänsä kanssa. Eräänä iltana hän törmäsi suomalaiseen Sallaan, joka myös oli näyttelijä ja joka oli ollut katsomassa Kozman esitystä.

David ja Salla tutustuivat ja rakastuivat. David muutti Suomeen neljä ja puoli vuotta sitten, ja saman tien pariskunta perusti yhdessä European Theatre Collectiven.

Runoja, elektrobiittiä ja videokuvaa

European Theatre Collective on tehnyt yhden esityksen vuodessa. Emigrant Hotelia edelsi Finnphonia no. 5.0, jota David Kozma kuvailee audiovisuaaliseksi performanssiksi.

– Dialogia ei ole, vaan esitys koostuu kymmenestä vanhasta ja uudesta suomalaisesta runosta, jonka päälle on yhdistetty elektronista musiikkia ja 1960–1970-lukujen 8-millimetristä videokuvaa Suomesta, Kozma selittää.

Finnphoniaa on esitetty muun muassa Romaniassa ja teatterifestivaalilla Luxemburgissa. Näytelmä otettiin innostuneesti vastaan.

– Katsojat kertoivat, että kun suomenkielisten runojen päälle yhdistettiin synkkää elektronista biittiä, tuntui kuin he olisivat vaipuneet transsiin.

Seuraavaksi Kozmaa kiinnostaisi tehdä näytelmä ilmastonmuutoksesta.

Linkit

Eurooppatalon ohjelma Taiteiden yössä
European Theatre Collective

Lisää jutun teemoista

Oona Oravan tarina kiinnosti ekaluokkalaista Vegaa.

Isometsän eläimet opettavat satukirjassa, miten Euroopan unioni toimii.

Katja Palhus
Kuva Tomi Westerholm
18.6.2010

Oravalan kylä liittyy Isometsän unioniin uudessa satu- ja tietokirjan yhdistelmässä. Tarinan päähenkilö on pieni Oona Orava, jonka näkökulmasta aukeavat niin pähkinädirektiivi kuin joen puhdistustalkoot.

Yhteisvoimin!

Suomalaisen kirjan nimi on Yhteisvoimin! Tietoa ja tarinaa EU:sta. Sen ovat kirjoittaneet Ritva Juntunen ja Ritva Toivola. Kuvitus on Jukka Lemmetyn. Kirjan julkaisi Lasten Keskus.

Kirja alkaa, kun Oona käy isoisänsä kanssa hautausmaalla viemässä kukkia Isometsän sodassa kuolleen ystävän haudalle. Isoisä toivoo, että rauha säilyy, kun asiat sovitaan yhdessä. Kirja kertoo Oravalan kansanäänestyksestä, Isometsän unioniin liittymisestä sekä siitä, mitä tehdään, kun joku rikkoo metsien sääntöjä.

Iltasatu ihmiskokeena

Teen ihmiskokeen ja luen kirjaa ekaluokkalaiselle iltasaduksi.

– Haluan kuulla Oona Oravan tarinan loppuun asti, sanoo 8-vuotias Vega.

Kymmenenvuotias isosisko Venni tyrmää kirjan. Oona Orava ei hänen mielestään kuulosta omaperäiseltä eikä kiinnostavalta.

– Tarinassa ei ole sellaista kivaa fantasiaa, josta minä pidän, sanoo Harry Potterin ystävä.

Satua lapselle, tietoa aikuiselle

Kirjan takakansi suosittelee lukemaan lapsille vain satuosion. Aikuiset saavat kerrata satujen välillä perusfaktoja EU:sta. Tarkoitus on, että aikuiset voivat lisätietojen avulla vastata lasten kysymyksiin ja keskustella lisää vaikkapa kansalaisuudesta.

Todellisessa iltasatutilanteessa lapsi hoputtaa etenemään sadun lukemisessa, eikä aikuinen ehdi vilkaistakaan faktalaatikkoja. Harmi, selkokieliset tietolaatikot ovat hyvää EU-kertausta.

Kirja sopii siis valistuneille kasvattajille, jotka lukevat etukäteen satukirjan tieto-osuudet. Kirja saattaisi myös piristää alakoululaisten iltapäiviä, jos opettaja lukisi tarinaa tunnilla.

Linkit

Lasten Keskus

Lisää jutun teemoista

EU:n Armenian delegaatiossa työskentelevä Marja Daffern edesauttaa muun muassa lastensuojelun kohenemista maassa.

Marjo Mikola
Kuva Marja Daffernin kotiarkisto
10.8.2010

Marja Daffern, tittelisi on Team Leader for Finance, mitä käytännössä teet?

Toimin tiimipäällikkönä EU:n Armenian delegaation rahoitus- ja sopimusjaostossa Jerevanissa.

EU-rahoitus eri projekteille Armeniassa myönnetään avustuksina, hankintasopimuksina ja suorana tukena valtion kassaan esimerkiksi eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kautta.

Vastuullani ovat jaoston päivittäisten tehtävien valvominen, eri ehdotuspyyntö- ja tarjouskilpailuprosessien valvonta sekä voimassaolevien sopimusten ja avustusten seuranta.

Millainen työhistoria ja koulutus sinulla on?

Peruskoulutukseltani olen yo-merkonomi ja lisäksi olen suorittanut useita julkisen sektorin taloushallinnon kursseja.

Aloitin Euroopan komissiossa vuonna 1996. Sitä ennen työskentelin yksityisellä sektorilla sekä Suomessa että ulkomailla. Komissiossa ollessani olen työskennellyt Espanjassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja nyt Armeniassa.

Mikä on parasta työssäsi?

Eri projektien seuranta läheltä. Projektit ovat konkreettisia ja mielenkiintoisia. Komission myöntämillä avustuksilla tuetaan Armeniassa muun muassa lastensuojelun edistämistä, köyhyyden torjuntaa, hyvää hallintoa sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Entä haastavinta?

Varmistaa varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen noudattaminen.

Miten työhösi vaikuttaa se, että komission edustustot muuttuvat EU:n ulkosuhdehallinnon edustustoiksi eli EU:n virallisiksi diplomaattisiksi edustustoiksi?

Toistaiseksi tämä muutos ei ole vaikuttanut päivittäiseen työhöni mitenkään. Tulevaisuus näyttää, mitä uutta EU:n ulkosuhdehallinnon edustustot tuovat mukanaan.

Miten asut?

Perheeseeni kuuluu puoliso, 11- ja 13-vuotiaat pojat sekä kaksi koiraa ja kissa. Asumme omakotitalossa lähellä Jerevanin keskustaa.

Miten rentoudut?

Urheilemalla perheen kanssa, ulkoilemalla koirien kanssa ja viettämällä aikaa hyvien ystävien seurassa.

Koko perheemme pitää matkustamisesta, joten lomilla matkustamme uusiin paikkoihin.

Miten pukeuduit tänään?

Puolihameeseen, lyhythihaiseen puseroon ja korkokenkiin.

Pukeudun melko muodollisesti, sillä tapaan työssäni paljon toimiston ulkopuolisia ihmisiä. Kävelen usein työmatkat, joten mukanani on aina myös matalat kengät. Kadut Jerevanissa ovat melko huonossa kunnossa.

Linkki

EU:n Armenian delegaatio

Lisää jutun teemoista

Kaisa ja Christoffer Leka tietävät, että pitkien matkojen pyöräily on omanlaistaan joogaa.

Kaisa Leka pyöräili miehensä Christofferin kanssa  Porvoosta Nizzaan. Rankasta matkasta syntyi hyväntuulinen sarjakuvakirja.

Tuomo Tarvas
Kuva Kaisa ja Christoffer Leka
10.8.2010

Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka tietää, että pyöräily ei ole pelkästään keino liikkua paikasta toiseen. Pitkän pyörämatkan aikana oivaltaa, että elämässä kannattaa tehdä uhrauksia, jos haluaa päästä suurempaan päämäärään.

Kaisa Leka pyöräili miehensä Christoffer Lekan kanssa 3 000 kilometriä kotikaupungistaan Porvoosta Ranskan Nizzaan. Matkan pohjalta syntyi 476-sivuinen sarjakuvakirja, Tour d’Europe, jonka aviopari teki yhteistyössä.

Oman lisänsä tuhansien kilometrin polkemiseen toi se, että Kaisa Lekan jalat on amputoitu ja hän on käyttänyt hiilikuituproteeseja melkein kymmenen vuotta. Lekan jalat kipeytyivät pahasti jalkaterien synnynnäisen epämuodostuman takia, kun hän oli alle parikymppinen. Jatkuvien kipujen vuoksi hän päätyi amputaatioon.

Europan lukijoille Kaisa Leka on tuttu Täällä Kaisa, kuuleeko Eurooppa? -sarjakuvastaan.

Nautintoa ja kärsimystä

Tour d’Europe näyttää tiiliskiveltä, mutta on miellyttävä ja helppolukuinen kokemus. Tarina soljuu vaivattomasti eteenpäin. Piirtojälki on lekamaiseen tyyliin yksinkertaista mutta humoristista ja toimivaa. Tuttuun tapaan Leka on piirtänyt itsensä hiireksi. Christoffer-mies seikkailee kirjassa ankan hahmossa.

Lukija saa tutustua matkanteon suuriin elämyksiin, kuten kauniisiin maalais- ja metsämaisemiin, mutta myös yllättäviin takaiskuihin. Niihin kuuluu muun muassa Kaisa Lekan proteesijalan katkeaminen keskellä saksalaista pikkukaupunkia. Siihenkin löytyy apu ”psykopaatin näköiseltä mieheltä”.

Keskeyttäminen käy matkalaisten mielessä monta kertaa, kun päälle iskee sade tai armoton helle keskellä vuoristoreittiä. Parisuhderiidoiltakaan ei vältytä.

Uupuneinakin kasvissyöjät kuitenkin muistavat ranskalaisia perunoita tilatessaan varmistaa, että uppopaistamisessa on käytetty kasvis- eikä eläinperäistä öljyä.

Pyöräily on joogaa

Lekat pääsevät kuin pääsevätkin perille Nizzaan. Matkalla he kohtaavat enimmäkseen avuliaita ihmisiä. Vastaan polkee monia samankaltaisia pyöräilyintoilijoita, joille fillarointi on elämäntapa ja intohimo.

Tour d’Europe on jaettu 18 lukuun, joista jokainen on saanut jooganimen, kuten epätoivon jooga ja kätketyn aarteen jooga. Pitkästä pyörävaelluksesta löytyy siis paljon joogamaisia piirteitä. Matka on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä.

Linkit

Täällä Kaisa, kuuleeko Eurooppa? (linkki sivun vasemmassa ylälaidassa)

Kaisan sarjakuvablogi

Lisää jutun teemoista

Raul Mannola näki ensimmäisen flamenco-konserttinsa 1980-luvulla. Flamencon soittaminen näytti hänestä silloin liian vaikealta.

Suomalainen flamencokitaristi Raul Mannola ei ole saanut flamencoa verenperintönä. Silti hän on valloittanut espanjalaiset musiikillaan.

Paula Kultanen
Kuva Rockadillo Records
10.8.2010

Suomalainen muusikko Raul Mannola on saavuttanut jotain, mikä on lähes mahdotonta: arvostetun flamencokitaristin aseman musiikkilajin syntysijoilla Espanjassa.

Mannola tutustui flamencoon ensi kertaa 1980-luvulla, 19-vuotiaana. Hän näki Kulttuuritalon konsertissa maailman parhaaksi flamencokitaristiksi tituleeratun Paco de Lucían.

Musiikki teki Mannolaan suuren vaikutuksen. Sen soittaminen näytti kuitenkin bluesia ja jazzia harjoitelleesta nuoresta kitaristista liian vaikealta.

Todellinen kipinä syttyi muutaman kuukauden kuluttua, kun nuori mies löysi sukulaisensa levyhyllystä perinteiset flamencolaululevyt El Chato de la Isla ja Ramón de Algeciras.

– Tuntui kuin sähkövirta olisi kulkenut lävitseni. Tiesin sillä silmänräpäyksellä, että tämä on sitä, mitä minun pitää elämässä tehdä! Menetin mielenkiintoni jazziin ja aloitin kitaransoiton alusta, Mannola muistelee.

Outo lintu otettiin hyvin vastaan

Raul Mannola päätti muuttaa flamencon synnyinsijoille Espanjaan kitaraa opiskelemaan. Hän saapui Córdobaan kesällä 1986. Asettuminen kävi 23-vuotiaalta Raulilta luontevasti. Hän koki tulleensa kotiin ja oppi espanjan kielen nopeasti.

– Olin silloin varmasti outo lintu, mutta minut otettiin lämpimästi vastaan. Ihmiset varmaan arvostivat sitä, että olin niin innoissani heidän kulttuuristaan.

Flamencon maailmaan ei ole helppo päästä sisälle. Flamenco on perinteisesti ollut Espanjan romanien musiikkia. Jopa monia Espanjan ”valkolaisia” flamencon taitajia pidetään usein ulkopuolisina.

Mannolan ei kuitenkaan tarvinnut yrittää päästä piireihin, sillä flamencomuusikot ja -yleisö löysivät hänet.

– Saavuttuani Andalusiaan hostellin esimies kysyi minulta, haluaisinko soittaa kitaraa hostellin terassilla. Hän oli kuullut minun harjoittelevan huoneessani. Sanoin, että okei!

Mannolan soitto oli niin autenttisen kuuloista, etteivät edes andalusialaiset huomanneet eroa hänen ja paikallisten flamencokitaristien välillä.

Mannola istui usein iltaisin soittamassa kitaraa patiolla suihkulähteen takana paikan hyvän akustiikan takia. Ihmiset pysähtyivät kuuntelemaan, mutteivät voineet kunnolla nähdä häntä.

Kerran eräs mies aikansa kuunneltuaan totesi soittajan olevan Vicente Amigo. Vertaus flamencomaestro Amigoon oli nuorelle kitaran opiskelijalle suuri kunnianosoitus.

Flamencon synkkyys vetoaa suomalaisiin

Suomalaiset flamencomuusikot ja -tanssijat ovat menestyneet viime vuosina hyvin maailmalla.

– Suomalaiset eroavat muusta Euroopasta kulttuurisesti, kielellisesti, jopa geneettisesti. Ehkä idän vaikutus tekee meistä erilaisia, ’sitkeitä hulluja’, joihin flamencon synkkyys vaikuttaa eri tavalla kuin ’pehmeisiin’ skandinaaveihin, Mannola analysoi.

Hän suunnittelee parhaillaan projektia, jossa suomalaisuus ja flamenco yhdistyisivät, mutta ei halua vielä kertoa enempää. Suomeksi laulamisesta tuskin kuitenkaan on kyse.

– Mielestäni flamencoa voisi laulaa portugaliksi, arabiaksi, turkiksi, ehkä italiaksi tai jopa ranskaksi. En kuitenkaan haluaisi kuulla sitä tanskaksi, hollanniksi, saksaksi, englanniksi enkä suomeksi.

Suomen kieli ei Mannolan mielestä sovi flamencoon, koska sitä lausutaan liikaa suun etuosassa. Espanjaa ja muita romaanisia kieliä sekä Lähi-idän kieliä puhutaan enemmän suun takaosassa.

Suomalainen flamencoyleisö sen sijaan saa kovasti kiitosta kitaristilta.

– Suomessa on nykyään kriittistä ja asiantuntevaa yleisöä.

Koti on Andalusiassa

Mannolan on vaikea kuvitella asuvansa yksinomaan Suomessa, vaikka hän vieraileekin entisessä kotimaassaan ahkerasti. Kitaristi tunnustaa ikävöivänsä kovasti Andalusiaa ollessaan pidempään poissa.

Andalusia ja Espanja ovat kuitenkin muuttuneet kovasti niiden 24 vuoden aikana, jotka Mannolan ensivierailusta maahan on vierähtänyt.

– Tämän päivän Espanja, kuten koko Eurooppa, on markkinatalousajattelun pahasti saastuttama. Kilpailu on avainsana, solidaarisuus ja toverillisuus eivät ole muodissa, kitaristi harmittelee.

Onko Mannolalla vielä tavoitteita tulevaisuuden varalle? Kitaravirtuoosi vastaa ihailemiensa mestarien tapaan nöyrästi:

– Oppia soittamaan paremmin kitaraa.

Linkit

Raul Mannolan kotisivu

Lisää jutun teemoista

Brändös kommundirektör John Wrede hoppas att Flex-projektet ska hjälpa kommunen att komma upp till 20-30 procent distansarbetare inom 10-20 år.

Flex-projektet lockar personer i arbetsför ålder till skärgården, genom att utveckla flexibla arbetsmöjligheter. Dessutom undersöker det EU-finansierade projektet hur flexibla arbetslösningar inverkar på arbetstagarnas motivation och hälsa.

Jessica Suni
Kuva Vesa-Matti Väärä
10.8.2010

Har du funderat på hur det skulle vara att arbeta i skärgårdens lugn? Nu är det möjligt. Under en veckas tid kan företag och organisationer byta arbetsmiljö utan kostnad inom ramarna för Flex-projektet som koordineras av Åbo universitet. Målet är att reda ut mervärdet av att arbeta utanför den egna arbetsplatsen, flexjobba.

Förutom att göra skärgården till en mer lockande arbetsmiljö vill Flex visa hurdana effekter flexibla arbetslösningar har på motivation och arbetshälsa. Projektet står för kontorsutgifter, logi för 3–4 personer samt för verksamhet som främjar arbetsförmågan.

Programmet utgör en del av Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007–2013 som finansieras av EU.

Före i tidtabellen

Projektplaneraren Sami Tantarimäki berättar att Flex fått en ordentlig rivstart.

– För en gångs skull kan man säga att projektet gått enligt planerna och till och med bättre än förväntat.

Tantarimäki hänvisar till att tre grupper hann prova på att flexarbeta i skärgården redan innan sommarsemestrarna. Det här är en lovande början med tanke på att planen var att boka in de första grupperna först i slutet av augusti.

– Nu har över 30 grupper anmält sitt intresse och en del av dem har reserverat plats för hösten, säger han.

Orsaken till att man bokat in deltagare utanför semestertiden är att man vill hålla skärgården levande året runt, inte bara under sommarmånaderna. En av målsättningarna med projektet är att göra skärgården till ett seriöst alternativ som bosättningsort. Tanken är också att grupperna som flyttar ut i skärgården för en vecka ska hitta synergier med lokala aktörer.

– Vi vill att folk får upp ögonen för att man periodvis kan jobba annanstans då arbetslivet annars också är ganska flexibelt, säger Tantarimäki.

Det finns inga särskilda kriterier för vilka firmor eller organisationer som kan ansöka om att få delta i projektet. Den enda begränsningen är att gruppen får bestå av max fyra personer.

Vill spräcka fördomar

Flex-projektet startade i början av år 2010 och ska pågå i två år. Projektet ska stödja distansarbete som en del av den regionala utvecklingen enligt EU:s ramavtal. Av de elva målkommunerna ligger över hälften på Åland: Brändö, Kumlinge, Föglö, Kökar, Sottunga och Vårdö.

Åland är en viktig målort eftersom många finländare uppfattar landskapet som lite avlägset.

– Jag hoppas projektet spräcker fördomar om distansarbete, säger John Wrede, som är kommundirektör i Brändö.

Wrede har varit med i många olika distansarbetsprojekt under de senaste 20 åren och ser de flexibla arbetsmöjligheterna som vitala med tanke på skärgårdens överlevnad. Han tror emellertid att det krävs lite mer för att konceptet ska slå igenom i Finland än i vissa andra länder, eftersom finländarna är vana vid att chefen har sina arbetstagare under uppsikt.

– Det här projektet ger en pusselbit till, distansarbetet blir mer acceptabelt, säger han.

Skärgården behöver flexarbete

Trenden både på Åland och i övriga skärgårdskommuner är att befolkningstalet hela tiden minskar. Dagens invånare tenderar att skaffa sig andra yrken än de traditionella, som att fiska och att vara till sjöss, vilket skapar behov för nya arbetsplatser.

– Vi behöver fler ben att stå på för att hålla vårt samhälle igång. Jag tror att det är viktigt att kunna visa upp att distansarbete fungerar, säger Wrede.

I Sydvästra Finland är Väståboland, Kimitoön, Raseborg och Nådendal med i projektet. Förutom Finland och Åland deltar också Sverige och Estland. Ösel är den enda orten utanför Finland som erbjuder skärgårdskontor.

Projektpartners är Åbo universitet, Åbo Akademi, Företagsam Skärgård rf, Nordregio, Kuressaare College och Arbetshälsoinstitutet, som mäter hälsoeffekterna av det flexibla arbetssättet.

Tanken är att verksamheten ska fortsätta också efter att projektet tar slut. Meningen är att konceptet ska kunna överföras till vilket glesbygdsområde som helst.

Länkar

Flex-projektet

Mer om artikelns teman