Jos on viime kuukausina kuullut radiossa romanivaikutteilla ryyditettyä menevää hiphoppia, on kyse ollut luultavasti GG Caravanista. Yhtye sai alkunsa sisäministeriön Meijän puolue -suvaitsevaisuuskampanjasta, jota tuettiin myös EU-rahalla.

Viime vuoden lopussa päättynyt Meijän puolue oli osa sisäministeriön YES4-yhdenvertaisuushanketta, jota tuettiin EU:n Progress-ohjelmasta. Ohjelman avulla rahoitetaan työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja sosiaaliseen suojeluun, työoloihin, syrjimättömyyteen sekä  sukupuolten tasa-arvoon liittyviä hankkeita. Progress-tukea voi saada, jos hankkeella on vahva Euroopan laajuinen ulottuvuus ja se on sen verran suuri, että hanke voi saada EU-tasollakin lisäarvoa.

GG Caravanin synnystä saa kiittää tuotantoyhtiö Helmi Filmsin tuottajaa Maria Frimania ja muusikko Tero Roinista. Nykyään bändi elää jo omaa elämäänsä kampanjan ulkopuolella.

GG Caravan haluaa musiikkinsa avulla poistaa romaneihin liittyviä ennakkoluuloja. Roininen ja Friman kutsuivat GG Caravaniin mukaan hiphopin tunnetuimpia nimiä sekä huippumuusikoita: Palefacen, Redraman, Marzi Nymanin, Zarkus Poussan ja Tommy Lindgrenin.

Don Johnson Big Bandista tutuksi tullut Lindgren pyydettiin mukaan kesällä 2011. Aluksi hän epäröi.

– Mietin, että minullahan on jo bändi eikä ole aikaa uuteen. Pelkäsin myös sitä, että pitäisi kirjoittaa muutamassa viikossa suomenkieliset lyriikat, kun yleensä kirjoitan aina englanniksi, Lindgren kertoo.

Pää kuitenkin kääntyi, kun Lindgren kuuli Roinisen tekemän Juoksulaulu-kappaleen taustat.

– Se oli niin mahtava, että oli mahdotonta kieltäytyä, Lindgren toteaa.

Kesällä luvassa festarikeikkoja

GG Caravanin debyyttilevy ilmestyi helmikuun lopussa. Alun perin tavoitteena ei ollut tehdä levyä lainkaan, vaan ainoastaan minuutin mittaisia demoja Yleisradion Puoli seitsemän -ohjelmaan. Ne esitettiinkin televisiossa viime marraskuussa.

– Ei meidän ollut tarkoitus lähteä keikkailemaankaan, mutta kesäksi on luvassa kuusi festarikeikkaa, Tommy Lindgren kertoo.

GG Caravanin levylle päätyi 12 kappaletta, joista eniten radiossa on soinut On se hienoo. Youtube-palvelussa se on kuunneltu melkein 1,2 miljoonaa kertaa.

Lindgren kutsuu GG Caravania ”superyhtyeeksi”, koska kaikki muusikot ovat entuudestaan tuttuja muista yhteyksistä. Hän tunsi ennestään monia artisteja, kuten Redraman ja Zarkus Poussan. GG Caravanilla on ollut vasta yksi virallinen keikka, levynjulkistaminen Helsingissä karkauspäivänä.

– Meitä on kymmenen soittajaa ja neljä räppäriä ja kaikilla on myös omia bändejä, joten siksi keikkoja on vaikea järjestää, Lindgren perustelee.

Hiphop tavoittaa nuoret

Miten hiphop sitten parantaa Suomen romanien asemaa? Tommy Lindgrenin mukaan musiikki on perinteisiä valistuskampanjoita parempi tapa tavoittaa nuoria ja herättää tietoisuutta romaneihin liittyvistä ennakkoluuloista.

GG Caravanin kappaleiden teemoina ovat muun muassa romanien kiertolaisuuden perinne, romanien kohtaama nimittely ja romanikulttuurin pitkä historia.

– Jos GG Caravan herättää keskustelua niin hyvä. Livenä suurin tavoitteemme on kuitenkin tehdä hyvää musiikkia ja hyviä bileitä. Emme halua saarnaamista vaan kepeää otetta, Lindgren sanoo.

Lindgren muistuttaa, että musiikki on hyvä väline myös siksi, että se on aina kuulunut keskeisesti romanikulttuuriin. Suurin osa biiseistä on Samu Wuoren sekä romanitaustaisen Tero Roinisen käsialaa. Mukana on myös romaniräppäri Bulle.

– Livenä tulemme kuulostamaan vähän erilaiselta, vielä rokimmalta, Lindgren lupaa.

”Ihmisoikeudet unohtuneet romanikeskustelussa”

Tommy Lindgren pitää häpeällisenä sitä, että Suomeen saapuneisiin Romanian romaneihin on alusta asti yhdistetty järjestäytynyt rikollisuus, vaikka siitä ei ole löytynyt mitään todisteita.

– Ihmisoikeusnäkökulma on paljon oleellisempi, mutta se on unohtunut. Kun romanikerjäläiset ilmestyivät katukuvaan, niin kansainväliset ihmisoikeusongelmat ilmestyivät yhtäkkiä suomalaisten silmien eteen, entinen ihmisoikeusjärjestö Amnestyn aktiivi pohtii.

Lindgrenin mukaan on omat syynsä, miksi romanit tulevat Suomeen.

– Syrjivä kohtelu kotimaassa ajaa romanit liikkeelle etsimään parempia oloja.

Ajattelemisen aihetta nuorille

Sisäasiainministeriön tiedotuskampanja Meijän puolue loi pohjan GG Caravanille. Meijän puolue oli erityisesti nuorille suunnattu, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua romanien asemasta Suomessa. Taustalla oli vuonna 2009 julkistettu Suomen romanipoliittinen ohjelma, joka suositteli mediakampanjaa romanien asemasta.

Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret.

– Nuoret ovat avoimia uusille ajatuksille. He ovat vanhempaa väkeä valmiimpia kyseenalaistamaan vallitsevia asenteita, projektikoordinaattori Katriina Nousiainen sisäministeriöstä kertoo.

Kampanjan aikana toteutettiin myös koulutusmateriaalia nuorille. Materiaali sisälsi kahdeksan GG Caravanin musiikkivideota, artistien haastatteluita ja muuta aineistoa.

 Linkit

Lisätietoa Meijän puolue -kampanjasta

GG Caravanin Facebook-sivu

On se hienoo -kappale Youtubessa  

Lue lisää jutun aiheista

Koululaisryhmät ovat tervetulleita tutustumaan Euroopan komission Suomen-edustuston uuteen elämykselliseen koulukohteeseen Helsingin Kamppiin. EU-työpajassa vieraillaan oman opettajan johdolla. Ryhmässä voi olla enintään 30 oppilasta.

Tutustuminen vierailukohteen EU-aineistoon vie vajaa pari tuntia. Tehtävät ovat vuorovaikutteisia ja hauskoja, ja ne on suunnattu alakoululaisille. 

Palapelin mestarit

Helsingin eurooppalaisen koulun P2-P3 luokkien oppilaat testasivat huhtikuun lopussa EU-työpajan toimivuutta. Aluksi heille esitettiin lyhyt video: Miksi Euroopan unioni on meille tarpeellinen? Sen jälkeen oppilaat jakautuvat tekemään erilaisia tehtäviä.

Osa tehtävistä vaati ryhmädynamiikkaa kuten Euroopan kartan kokoaminen. Luna Pentin ja Meryam Schakirin mielestä keskikohdat olivat haastavia, koska oikeat palat eivät tahtoneet millään löytyä. Tarvittaessa aikuiset auttoivat palojen tunnistamisessa. 

EU-kiinnostus heräteltävä

Seuraavaksi oppilaat värittivät EU-maiden lippuja. Aada Karkola aloitti Ranskasta.

– En ole käynyt siellä, mutta tiedän, että sen pääkaupunki on Pariisi, tyttö kertoo.

Kolmannessa pisteessä oppilaat vastasivat iPadeillä EU-kysymyksiin. Lilja Klemetin mielestä osa niistä oli helppoja.

– Milloin vietetään Eurooppa-päivää ja montako tähteä EU-lipussa on, hän kertoo.

Komission tiloissa on esillä tähtilippuja. Osa lapsista kävi laskemassa niistä tähtien oikean määrän. EU-vierailukohdetta järjestävä assistentti Susanna Wasenius komissiosta kertoo, ettei kysymyksiä pidä ottaa liian vakavasti. Tärkeintä on, että lapset kiinnostuvat aiheesta. Sen jälkeen he osaavat etsiä itse lisätietoa muun muassa netistä.

Tarinoita Pinocciosta Rolandin lauluun

Oppilaille esitettiin viisi lyhyttä ympäristöön liittyvää tietoiskua. Lopuksi he saivat lukea pareittain eri maiden kansallistarinoita. Elmer Heino, Emil Torri ja Hugo Charpentier tutustuivat Ranskan kansalliseepokseen Rolandin lauluun.

– Se oli hyvä, kun se kertoi taistelusta ja historiasta, pojat totesivat yhteen ääneen.

Myös Suomen kansalliseepos Kalevala ja italialainen kansantarina Pinocciosta kiinnostivat nuoria.

Lisää EU-tietoutta kouluun

Ensimmäisillä luokilla opetetaan vähän EU-tietoutta. Helsingin eurooppalaisen koulun opettaja Iina Nurmelan mielestä on tärkeää, että oppilaat tietävät mitä Suomi EU:lle antaa ja mitä se voi sieltä saada. Susanna Wasenius on samaa mieltä.

– Nämä lapset ovat syntyneet EU:hun. Suomesta puhutaan kouluissa paljon, mutta EU-tietous jää vähälle.

Testiryhmien palautteen perusteella elämyksellistä koulukohdetta hiotaan vielä kesän aika.

– Kun tiedot vanhenevat, pitää miettiä, päivitetäänkö sitä. Pohdimme myös, laajennetaanko pakettia yläasteikäisille, Wasenius kertoo. 

Syksystä lähtien kaikki koululaiset voivat käydä tutustumassa opettajiensa johdolla elämykselliseen koulukohteeseen. Ryhmälle tulee varata etukäteen vierailuaika. Aihepiiriä ei tarvitse käsitellä koulussa ennen vierailua.

Varaukset komission tietopalvelusta osoitteesta nina.hotti@ext.ec.europa.eu

Linkit

Euroopan komission Suomen-edustusto

Helsingin eurooppalainen koulu  

Lue lisää jutun aiheista

Euroopan parlamentin penkit täyttyivät maaliskuussa innokkaista nuorista, kun Strasbourgissa järjestettiin yksi unionin tärkeimmistä roolipelitapahtumista – EU:n päätöksentekoprosesseja simuloiva Model European Union 2012.

Suomesta tapahtumaan osallistui kuusi nuorta. Yksi heistä oli lobbaria esittänyt 26-vuotias Mikko Tuovinen.

– Ajattelin, että rooli sopisi minulle hyvin, sillä olen aina myymässä jotakin, eurooppaoikeutta Itä-Suomen yliopistossa lukeva maisteriopiskelija kertoo.

Simulaatiossa Tuovista kiehtoi myös ajatus siitä, että hän voisi testata EU-tietämystään käytännössä.

Mielessä aseteollisuuden edut

MEU:ssa osallistujat jäljittelevät parlamentin arkea viikon ajan omien roolihahmojensa mukaisesti. Tänä vuonna käsiteltävänä oli kaksi lakialoitetta, joista ensimmäinen liittyi unionin ulkorajojen valvontaan ja toinen matkustajarekisteritietojen hyödyntämiseen rikosten torjunnassa.

Tuovisen tehtävänä oli edustaa kahta organisaatiota – huumeiden vastaista Europe Against Drugs -järjestöä sekä sotakalustoa kauppaavaa BAE Systems -yhtiötä.

Jotta lobbarin rooli olisi tuntunut luontevalta, nuori mies tutustui toimeksiantajiensa taustoihin ja mietti, miten meppien päätökset vaikuttaisivat niiden toimintaan.

– BAE Systemsille oli esimerkiksi tärkeää, että EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin budjetti olisi mahdollisimman suuri. Sen myötä yhtiöllä olisi paremmat mahdollisuudet myydä tuotteitaan virastolle, Tuovinen kertoo.

Samaan tulokseen päätyi myös neljä muuta käytäväpoliitikkoa. Heidän kanssaan Tuovinen muodosti yhteisen liittouman.

Rooli vie helposti mukanaan

Pelaajien päiviä rytmittivät erilaiset kokoukset ja tiedotustilaisuudet. Koska lobbareilla ei ollut lupa puhua parlamenttisalissa, mielipiteitä piti markkinoida kahvi- ja ruokatauoilla.

Paras aika vaikuttaa päättäjiin oli, kun ihmiset matkustivat paikasta toiseen.

– Raitiovaunut olivat hyviä paikkoja, sillä kukaan ei päässyt meitä niissä karkuun, Tuovinen nauraa.

Roolit pysyivät yllä myös iltaisin. Kanssapelaajat saivat siis tottua siihen, että lobbarit pyörivät ympärillä, oli kyseessä sitten muodollinen hyväntekeväisyysjuhla tai vapaampi kiertoajelu kaupungilla.

Sinnikäs toiminta tuotti tulosta. Tuovisen ja kumppaneiden aloitteet menivät läpi, minkä seurauksena Frontexin budjetti kaksinkertaistui.  

Simulaatio sopii kaikille

Viime vuonna MEU:ssa keskusteltiin potilaiden ja määräaikaisten työntekijöiden oikeuksista. Suomesta tilaisuuteen osallistui Jere Seikkala.

Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa opiskeleva nuorukainen eläytyi tuolloin luxemburgilaisen europarlamentaarikon osaan. Tänä vuonna mepin rooli vaihtui järjestäjäpuolen tehtäviin.

– Toimin tapahtumassa Suomen yhteyshenkilönä. Käytännössä toimenkuvaani kuului varainhankinta ja projektia koskevan tiedon leivittäminen, interrail-matkalta sähköpostitse tavoitettu Seikkala kertoo.

Simulaatioon osallistumista Seikkala suosittelisi kaikille politiikasta kiinnostuneille nuorille.

– Tapahtuma ei vaadi erityistä tietämystä EU:sta. Tärkeämpää on oma asenne ja perehtyminen ennakkomateriaaleihin, hän muistuttaa.

Mikko Tuovinen on samoilla linjoilla.

– Siitä vain rohkeasti laatimaan hakemuksia MEU:ta varten, hän sanoo.

Tuovinen itse aikoo jatkaa aherrusta unionin asioiden parissa. Gradun jälkeen hänen tiensä voi jopa viedä töihin Keski-Eurooppaan.

Linkit

Tapahtuman omat kotisivut

Tietoa muista simulaatioista

 Lisää jutun teemoista

EU:n siviilikriisinhallintaoperaation EUMM:n aseistautumattomat tarkkailijat keskittyvät Georgiassa jännitteiden liennyttämiseen siviilitasolla. Mandaattiin kuuluu vakauttamisen, luottamuksen rakentamisen ja suhteiden normaalisoinnin lisäksi raportointi Brysseliin.

Monisyinen Georgian konflikti kärjistyi Venäjän ja Georgian väliseksi sotatilaksi Etelä-Ossetiassa elokuussa 2008, kun Georgian joukot vetäytyivät alueelta venäläisjoukkojen vuoksi. Etelä-Ossetia ja toinen separatistialue Abhasia julistautuivat sodan jälkeen itsenäisiksi, mutta vain muutama maa on tunnustanut ne.

Sodan jälkeen Venäjä on vahvistanut sotilaallista läsnäoloa Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Vaikka EU:n partioilla on mandaatti liikkua Georgian kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella, kiistanalaisten Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille he eivät ole päässeet.

Evakkokyliä ja rajaviivoja

EU:n tarkkailijoista osa pyrkii takaamaan turvallisuuden raja-alueilla. Monessa tapauksessa koulut, terveyspalvelut tai perheenjäsenet ovat jääneet kiistanalaisen rajalinjan toiselle puolelle. Siviilit ylittävät rajan vartijoiden ja sotilaiden seulan läpi tai pidättämisen riskillä epävirallisista paikoista.

Toisen tiimin partiot puolestaan seuraavat Georgian poliisin ja armeijan toimia. Human Security -tiimi tarkkailee ihmisoikeusasioita, kuten maan sisäisten pakolaisten oloja. Maassa on Etelä-Ossetian ja 1990-luvulle juurensa juontavan Abhasian konfliktin jäljiltä noin 250 000 evakkoa.

Läsnäolon voima

Saksalaisen Juergen Speidelin, puolalaisen Bartek Bukowskin ja romanialaisen Ionut Sindilen

partion kohteena on tällä kertaa Potshko-Etserin kylä, jossa asuu satoja Abhasian alueelta saapuneita evakoita. 1970-luvulla padonrakentajien asutuskeskukseksi rakennettu, sittemmin hylätty kylä on eristynyt keskittymä vuoristossa. Osa kerrostaloista on rakennettu uudestaan, osasta on jäljellä vain rauniot.

EU:n tarkkailijat ovat tulleet katsomaan vasta avattua lastentarhaa ja tapaamaan paikallisen kansalaisjärjestön edustajia.

– Onko teillä sähköä? Onko rahaa ruokaan? partion johtaja Speidel kyselee.

Lastentarhan johtaja selittää, että leluja kaivattaisiin lisää, mutta lämmitys toimii. Jokaista lasta kohden on rahaa 50 laria (23 euroa) kuukaudessa.

Tulkki Thea Agumava on itse Abhasian pakolaisia. Hän kertoo, että EUMM-tarkkailijoiden läsnäolo on rauhoittava: joku näkee, mitä tapahtuu. Sen jälkeen, kun YK:n ja Etyj:in tarkkailijat lähtivät maasta, EU:n operaatio jäi yksin “maailman silmiksi” tähän Kaukasian kolkkaan.

Tarkkailijat seulotaan kotimaissa

Tällä hetkellä EUMM-operaatiossa Georgiassa on 213 asiantuntijaa ja tarkkailijaa. Suomalaisia operaatiossa on yhteensä 25. Joukossa on monen alan ammattilaisia poliiseista juristeihin, järjestötaustaisista viestinnän ammattilaisiin.

Tarkkailijat valitaan kunkin maan ulkoministeriöistä. Jäsenmaat maksavat tarkkailijoille palkkaa ja EU-päivärahaa.

Mutta mitä merkitystä Georgian vakaudella on EU-kansalaisille?

– Vuodesta 2004 lähtien EU on ollut eräs Georgian pääkauppakumppaneista. Nyt näköpiirissä on vapaakauppa-alue Georgian kanssa. Alueen suurempi turvallisuus ja vakaus on hyödyllistä myös EU:lle, tiedottaja Steve Bird sanoo.

Strategisella paikalla Venäjän, Turkin ja Azerbaidzanin naapurina sijaitsevan Georgian vakaudella on myös poliittista merkitystä.

– Konfliktit maksavat aina enemmän kuin rauha, operaation poliittinen neuvonantaja Torsten Derrik sanoo.

EU läsnä kolmessatoista kriisipesäkkeessä

Alun perin vuodeksi kaavailtua Georgian operaatiota on jatkettu kolme kertaa. Nykyinen mandaatti on syyskuuhun 2012 asti. Näyttää kuitenkin siltä, että operaatiota jatketaan yhä.

Georgian lisäksi EU:lla on tällä hetkellä siviili- tai sotilasoperaatioita kolmessatoista maassa kuten Kongossa, Kosovossa ja Afganistanissa.

– Operaatiot heijastelevat EU:n roolia vapauden ja turvallisuuden sanansaattajana maailmalla. Eri EU:n jäsenmaista saapuvat työntekijät pääsevät tutustumaan kohdemaiden tilanteisiin ja ongelmiin ja samalla paikalliset puolestaan tulevat tietoisemmaksi EU:sta, Steve Bird sanoo.

 Linkkejä:

 EUMM   

Kuuden kohdan sopimus  

Anuliina Savolaisen kuvia Potshko-Etserin kylästä  

Lue lisää jutun teemoista

Våren blev inte riktigt som Pernilla Karlsson hade tänkt sig. När hon deltog i tävlingen för ny musik UMK var det inte för att vinna, utan för att se hur det går. Att hon valdes att representera Finland i schlager-EM var en total överraskning.

Tiden efter segern har varit brådskande. Karlsson har ändå njutit av alla övningar, uppträdanden och annat som hör till – av hela sitt hjärta.

– Det här är vad jag alltid har velat göra. Jag har bara inte vågat satsa på en karriär som artist eftersom det är så svårt att klara sig i branschen, säger hon.

Samtidigt ville hon fortsätta spela handboll i FM-serien så som tidigare. Hennes lag Sjundeå IF placerade sig i år som fjärde i tävlingarna som avgjordes i april.

– Många undrade hur jag vågade fortsätta eftersom jag kunde ha skadat mig. Men jag tycker inte att man kan tänka så. Varje dag kan det ju hända vad som helst annat också.

Om hon kommer att fortsätta med handbollen får hon avgöra efter att hon kommit hem från Baku.

– Jag har planer på att göra en skiva och om det blir av kommer det här att sluka en stor del av min tid. Jag har ännu inte fattat några beslut, men det är möjligt att jag lämnar handbollen på FM-nivå.

Designklänning en överraskning

Hur det kommer att gå i tävlingen i Baku kan Karlsson inte svara på.

– Jag kommer att göra mitt bästa, mer än det kan jag inte göra. Jag är i varje fall väldigt glad över att få vara med om det här. Jag känner mig redan som en vinnare.

Sången har förkortats något från det ursprungliga eftersom inslagen endast får vara tre minuter långa. Endast hon och cellisten kommer att vara på scenen, och jämfört UMK-framförandet kommer slutet av sången att vara mäktigare med fler instrument.

Showen har gjorts rätt så avskalad. Extra mycket har man satsat på klänningen, men den vill Karlsson inte avslöja något mer om.

– Det får bli en överraskning.

Den första veckan i Baku kommer Karlsson att tillbringa med ett team från Yle och cellisten. Familjen och ett antal vänner ansluter sig till gänget veckan därpå.

Karlsson berättar att hon har en tendens att bli en aning nervös alldeles innan hon äntrar scenen.

– Jag hoppas att jag blir bekant med scenen under alla övningar så att det inte känns så farligt. Så gick det också i ishallen under UMK-finalen.

Vad hon gör på scenen brukar hon inte tänka mycket på.

– Jag koncentrerar mig så intensivt på sången att jag inte hinner tänka på annat. Åtminstone hittills har det inte sett helt tokigt ut.

”Svenska en styrka”

Karlsson har varit fan av schlager-EM ända sedan liten.

– Vi brukade ge poäng åt de olika länderna med familjen. Senare har vi samlats med vännerna och gjort samma sak.

Bäst tycker Karlsson om inslag som framförs på det egna modersmålet.

– Många länder väljer att sjunga på engelska så att alla ska förstå. Men texterna översätts ju så det här borde inte vara avgörande.

Balladen ”När jag blundar” som Karlsson uppträder med har hon ursprungligen komponerat tillsammans med sin bror till mammans 50-årskalas.

– Vi gjorde den på svenska för att min mamma är svenskspråkig, och därför skulle jag inte ha kunnat tänka mig att sjunga den på något annat språk. I andra sammanhang kan jag däremot alldeles bra sjunga på andra språk.

Att hon sjunger på det egna modersmålet tror hon att kommer att vara en styrka.

– Det här hänger också ihop med att jag då kan förmedla den rätta känslan.

Vilka länder kommer Karsson då att själv hålla tummarna för?

– Jag tycker väldigt bra om Sveriges låt i år. Överlag har jag vanligen brukat heja på de nordiska länderna. De är mest bekanta för mig bland annat för att jag har släkt i Sverige och har tillbringat mycket tid där.

Från tidigare år kommer Karlsson bäst ihåg showerna med inslag av spexande.

– Men jag har väldigt dåligt minne och kommer inte ihåg så bra. Lordi har varit en av de bästa från Finland.

Länkar

Pernilla Karlsson – När jag blundar 

 Eurovision song contest  

Mer om artikelns tema

Suomessa Eurooppa-päivän toritapahtumat, tanssi- ja musiikkiesitykset, katuteatterit, elokuvat, seminaarit, kilpailut ja eurooppalaiset ruokaherkut ovat muodostaneet monilla paikkakunnalla odotetun perinteen.

Eurooppa-päivä symboloi Euroopan unionia yhdessä unionin lipun, hymnin, tunnuslauseen ja yhteisen rahayksikön kanssa. Päivän tapahtumat ja juhlatilaisuudet tuovat unionin lähemmäs kansalaisia ja unionin kansat lähemmäksi toisiaan.

Keskustelua ja musiikkia

Helsingissä Eurooppa-päivää juhlitaan Kampintorilla Fredrikinkadun, Malminkadun ja Malminrinteen välisellä aukiolla. Tilaisuudessa on ohjelmaa kaikenikäisille. Aamupäivällä lapsia viihdyttää Mimmit Duo ja Helsingin Eurooppakoulun lapset esittävät Oodin Ilolle.

Euroopan parlamentin jäsenen Eija-Riitta Korholan haastattelun jälkeen kansanedustajat Miapetra Kumpula-Natri, Jan Vapaavuori ja Peter Östman keskustelevat Suomen Eurooppa-politiikasta. Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen haastattelee pääministeri Jyrki Kataista ja eurooppaministeri Alexander Stubbia Eurooppa-asioista. Iltapäivällä lavalla nähdään nuorten latinalaistanssien Suomen mestarien esitys ja eläkeläisten kuoro Vanhat Kurpat. Tilaisuudessa julkistetaan lisäksi vuoden nuori eurooppalainen.   

Eurooppa-päivän tapahtumia järjestetään myös useilla muilla paikkakunnilla ympäri Suomea.

EU:n lippu liehumaan

Eurooppa-päivän juuret juontavat juurensa 9. toukokuuta 1950, jolloin lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat. Lehdistö oli kutsuttu Ranskan ulkoministeriöön Pariisissa kuulemaan “mitä tärkeintä tiedonantoa”. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi tilaisuudessa julistuksen, jota pidetään alkuna Euroopan integraatiolle.

EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

Suomessa päivän järjestäjinä toimivat Eurooppalainen Suomi ry ja sen alueyhdistykset, Euroopan komission Suomen-edustusto, Eurooppatiedotus, Euroopan parlamentin tiedotustoimisto, Eurooppanuoret ry ja tapahtumakaupungit.

Linkit

Eurooppa-päivä

Eurooppa-päivän ohjelma   

Lue lisää jutun teemoista

Elokuvateattereiden levityksessä on edelleen yllättävän vähän eurooppalaisia elokuvia valtavirran ulkopuolelta. Kaivatun piristyksen tähän tuo Eurooppalaisen elokuvan viikot, jonka järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto.

Helsingissä järjestettävät elokuvaviikot alkavat 26. huhtikuuta ja päättyvät 8. toukokuuta 2012. Tänä aikana Eurooppasalissa esitetään yhteensä 26 elokuvaa useimmista EU-valtioista sekä EU:n jäsenyyttä hakevista maista. Joukossa on myös Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnosta kilpailleita teoksia.

Esityksiä on melkein joka ilta sunnuntaita sekä vapunaattoa ja -päivää lukuunottamatta.

Näytökset ovat ilmaisia

Eurooppasalissa järjestetään EU-aiheisten keskustelutilaisuuksien lisäksi runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia.

– Elokuvanäytöksemme ovat suosittuja, ja toiveita erimaalaisten elokuvien esittämiseksi tulee tapahtumavierailtamme paljon. Siksi päätimme järjestää tapahtuman, joka kokoaa yhteen elokuvia eri Euroopan maista, tapahtumakoordinaattori Johanna Kaprio kertoo.

Elokuvaviikot toteutetaan yhteistyössä EU-valtioiden ja -hakijamaiden suurlähetystöjen kanssa. Kukin suurlähetystö sai valita tapahtumaan haluamansa elokuvan maastaan. Lopputulos on värikäs ja monipuolinen: joukossa on muun muassa dokumentteja, komediaa, draamaa, koko perheen elokuvaa ja animaatioita.

– Kaikki näytökset ovat maksuttomia eikä lippuja tarvita, Kaprio muistuttaa.

Kuhunkin näytökseen mahtuu noin sata katsojaa. Ovet avataan puoli tuntia ennen näytöstä. Melkein kaikki elokuvat on tekstitetty englanniksi.

Kaasuputkikohua Irlannissa

Eurooppalaisen elokuvan viikoilla ei tarjota vain kevyttä viihdettä. Ruotsalaisen Playn aiheena ovat Göteborgissa vuosina 2006–2008 sattuneet maahanmuuttajataustaisen jengin tekemät lapsiryöstöt. Virolainen Uusi maailma puolestaan kertoo nuorten tallinnalaisten yhteisöllisestä kaupunkihankkeesta. Maltalaisen Dear Domin pääosassa on maan kiistelty entinen pääministeri Dom Mintoff.

Elokuvaviikot avaa 26. huhtikuuta kello 17.30 irlantilaisen Risteard Ó Domhnaillin The Pipe. Ohjaaja on paikalla näytöksessä.

Dokumentti antaa äänen pienen irlantilaisen Rossportin kylän asukkaille, jotka ryhtyivät pelottomasti vastustamaan Shell Oilin suunnitelmia rakentaa kaasuputki rannikolle.

Ó Domnhaill kiinnostui aiheesta vuonna 2006 työskennellessään tv-kuvaajana. Viisi paikallista maanomistajaa oli joutunut vankilaan vastustettuaan Shellin putkisuunnitelmia, ja siitä raivostuneina paikalliset maanviljelijät ja kalastajat aloittivat mielenosoituksensa.

– Oli epätodellista nähdä, kun syrjäisellä seudulla oli yhtäkkiä satoja poliiseja ja yksityisten turvallisuusyritysten väkeä vastustamassa mielenosoittajia, Ó Domnhaill kertoo.

Irlantilaismedia unohti asukkaat

Risteard Ó Domhnaillin mukaan irlantilaiset tiedotusvälineet seurasivat aihetta yksipuolisesti ja hakivat sensaatioita. Kriitikoiden mukaan rossportilaiset vain yrittivät jarruttaa kehitystä, kun taas asukkaat itse halusivat vastustaa suuryhtiön yrityksiä tuhota heidän elinympäristönsä ja murtaa vuosisataiset perinteet.

– En halunnut romantisoida aihetta, mutta halusin, että paikallisten on saatava kertoa, mitä he ajattelevat, ohjaaja arvioi.

The Pipe valmistui vuonna 2010 neljän vuoden työn jälkeen. Raakamateriaalia kertyi peräti 400 tuntia. Myönteinen vastaanotto Irlannissa yllätti ohjaajan täysin.

– En odottanut juuri minkäänlaista vastaanottoa, mutta katsojat olivat todella innostuneita, Ó Domhnaill toteaa.

Elokuvan nostamasta kohusta huolimatta uusia kaasuputkia suunnitellaan Ó Domhnaillin mukaan parhaillaan eri puolille Irlantia.

Linkit

Lisätietoa elokuvaviikosta 

Mer information om filmveckorna

Tapahtuman Facebook-sivu 

Avauselokuva The Pipen traileri 

Kotimaisen Matka Edeniin -elokuvan traileri   

Lue lisää jutun teemoista

Kun Euroopan tiedesäätiö European Science Foundation (ESF) haki vuonna 2007 uutta pääjohtajaa, harva osasi arvata, että monien havittelemalle paikalle nousisi ensimmäistä kertaa historiassa nainen, suomalainen Marja Makarow.

Euroopan tiedesäätiö on itsenäinen järjestö, jonka päämääränä on edistää kansainvälistä tiedettä ja tutkimusta. Sen ytimessä Makarow pääsi tutustumaan kolmenkymmenen eri maan tiedepolitiikkaan ja tutkimuksen rahoituskäytäntöihin. 

– Yhtäkkiä näin edessäni koko Euroopan kirjon. Osa valtioista oli tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suhteen vanhoja ja vahvoja tekijöitä, osa puolestaan nuoria ja ketteriä aloittelijoita, Makarow kertoo.

Makarowin matka tiedemaailman huipulle on ollut määrätietoisen työskentelyn tulosta. Ilman onnekasta takaiskua vieraita kieliä rakastavasta monitaiturista olisi tosin tullut sanojen ammattilainen.

Haaveet kaatuivat välimatkoihin

Marja Makarow vietti varhaislapsuutensa Hollannissa. Kun perhe palasi myöhemmin Suomeen, tyttären tie vei Helsingin Saksalaiseen kouluun.

Kansainvälisen ilmapiirin innoittamana Makarow alkoi haaveilla simultaanitulkin urasta. Unelman tiellä oli vain yksi mutta – koulutusta varten olisi pitänyt muuttaa Wieniin. Se oli vanhemmille liikaa.

– Minun piti keksiä tilalle jokin toinen ammatti. Biokemia kuulosti modernilta alalta, joten hain Helsingin yliopistoon, Makarow kertoo.

Todellinen intohimo tutkimustyötä kohtaan syttyi muutamaa vuotta myöhemmin, kun Makarow pääsi kolmen huippututkijan ryhmään tekemään gradua. Kokemus oli niin innostava, että ahkera opiskelija päätti jatkaa suoraan tohtoriksi.

Pitkällinen puurtaminen kävi kuitenkin voimille. Väitöskirjan viimeistelyvaiheessa Makarow vannoi, että tämä oli nyt tässä. Yliopisto saisi jäädä taakse ja olisi aika keskittyä käytännön töihin.

– Hain apulaiskemistiksi Naistenklinikalle. En tosin ehtinyt työskennellä siellä kovin pitkään, sillä kaipasin pian tutkimustyön pariin.

Petrimaljat vaihtuivat pikkutakkiin

Kansainvälistä perspektiiviä tieteen tekemiseen Marja Makarow haki Euroopan molekyylibiologian laboratoriosta Heidelbergistä. Saksasta hän palasi takaisin Helsingin yliopistoon – tällä kertaa itsenäiseksi tutkijaksi. Myöhemmin pesti vaihtui soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professuuriksi.

Vuonna 2003 Makarowista tuli Helsingin yliopiston vararehtori. Viran myötä työmäärä kasvoi niin suureksi, ettei hänellä ollut enää aikaa hyöriä pipettien parissa. Lopullisesti valkoinen takki piti laittaa naulaan neljä vuotta sitten, kun edessä oli muutto ESF:n pääkallopaikalle Strasbourgiin.

– Suljin laboratorioni ja lahjoitin laitteet kollegoille, Makarow kertoo.

Tällä hetkellä Makarow viettää hyvin ansaittua sapattikautta ennen paluuta professuuriinsa. Täysin toimettomana hän ei silti ole. Ansioitunut tutkija työskentelee näet useissa tiedepoliittisissa tehtävissä.

Ulkomailla Makarow istuu muun muassa Geneven yliopiston strategisessa neuvostossa ja avustaa kansainvälistä paneelia, joka arvioi Norjan tutkimusneuvoston toimintaa. Kotimaassa häntä työllistävät asiantuntijatehtävät sekä Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtajan virka.

Suomen valttina korkea koulutus

Vaikka jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, eurooppalaiset yliopistot kamppailevat Makarowin mukaan suomalaisille tuttujen kysymysten kanssa: miten nostaa opetuksen ja tutkimuksen laatua ja varmistaa lahjakkuuksien hakeutuminen tutkijanuralle.

Myös kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön liittyy haasteita.

– Euroopan komissio haluaisi, että yhä useampi hanke rahoitettaisiin kollektiivisesti eri maiden kansallisilla tutkimusvaroilla. Rahoittajaorganisaatiot joutuvat sitten päättämään, miten jakaa varat kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen välillä, Makarow sanoo.

Suomen valttina professori pitää systemaattista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa sekä tasokasta tohtorikoulutusta. Opiskelijoille hänellä olisi yksi neuvo.

– Väitöskirjan valmistumisen jälkeen kannattaa vaihtaa tutkimusympäristöä ja työskennellä pari vuotta ulkomailla. Sen jälkeen kotimaahan voi palata entistäkin fiksumpana.

Linkit

Marja Makarow Euroopan komission sivuilla

Euroopan tiedesäätiön sivut

 Lisää jutun teemoista

EU:n jäsenyyttä voivat hakea kaikki eurooppalaiset maat, jotka noudattavat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteita. Liittymisprosessi lähtee liikkeelle EU:lle jätetystä jäsenyyshakemuksesta. Sen jälkeen Euroopan komissio tekee neuvoston pyynnöstä arvion jäsenyysedellytyksistä.

– Komissio selvittää EU:n ja hakijamaan lainsäädännön yhteneväisyydet ja erot. Samalla se nimeää alueet, joissa hakijamaalla on eniten tehtävää, ulkoministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta sanoo.

Jos arvio on myönteinen, EU-maat voivat päättää ehdokasaseman myöntämisestä ja neuvottelujen aloittamisesta. Päätös edellyttää yksimielisyyttä Eurooppa-neuvostossa.

Hakijan täytettävä EU:n lait ja säännöt

Seuraava askel vuosia kestävässä prosessissa on EU:lta saatu ehdokasmaan asema.

Ehdokasmaita on tällä hetkellä viisi: Islanti, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Kroatia vuorostaan valmistautuu vuonna 2013 alkavaan unionin jäsenyyteen.

Jäsenyysneuvottelujen lähtökohtana on, että hakijamaa hyväksyy ja toimeenpanee kokonaisuudessaan EU:n lainsäädännön ja sitoutuu noudattamaan EU:n lakeja ja sääntöjä.

EU-maiden sopimien niin sanottujen Kööpenhaminan kriteerien mukaan uusilla jäsenmailla on oltava nämä periaatteet takaavat vakaat hallintoelimet, toimiva oikeuslaitos ja markkinatalous sekä kyky suoriutua jäsenyyden tuomista poliittisista, taloudellisista ja oikeudellisista velvoitteista.

Kaikki hakijat samalla viivalla

Jäsenyysneuvottelut on jaettu 35 neuvottelulukuun, joista kukin käsittelee EU-lainsäädännön kokonaisuuksia. Esimerkiksi maatalous, oikeuslaitos ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ovat omia lukujaan.

Kukin niistä käydään erikseen läpi.

– Prosessin edetessä hakijamaa antaa kirjallisia vastauksia komission esittämiin kysymyksiin ja käy virkamies- ja poliittisella tasolla keskustelua. Neuvotteluistuntoja käydään esimerkiksi EU-maiden pysyvien edustajien ja ehdokasmaiden suurlähettiläiden tai pääneuvottelijoiden kesken, Päivi Kaukoranta toteaa.

EU:ssa sovitun periaatteen mukaan hakijamaita kohdellaan yhdenmukaisesti ja arvioidaan samoilla kriteereillä. Muiden maiden kanssa samaan aikaan käydyt jäsenyysneuvottelut eivät asiaan vaikuta.

– Liittymisprosessin eteneminen riippuu hakijavaltion omasta edistymisestä ja tehdyistä uudistuksista.

Prosessin aikatauluun vaikuttaa se, kuinka aktiivisesti prosessia viedään hakijamaassa eteenpäin ja mitkä ovat mahdollisuudet viedä läpi uudistuksia.

Neuvottelujen päätyttyä hakijamaa ja jäsenmaat hyväksyttävät liittymissopimukset omissa maissaan. Suomessa valtioneuvosto pyytää sopimukselle eduskunnan hyväksymisen. Sen jälkeen tasavallan presidentti päättää ratifioimisesta.

Lisäksi EU-jäsenyyteen tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Serbialla vielä vuosia jäsenyyteen

Serbia sai Eurooppa-neuvostolta maaliskuussa ehdokasvaltion aseman. Jäsenyysasia nytkähti eteenpäin viime vuonna, kun Serbia otti kiinni sotarikoksista epäillyt Ratko Mladićin ja Goran Hadžićin.

Jäsenyysneuvottelujen arvioidaan kestävän vuosia, sillä Serbialta edellytetään vielä lukuisia uudistuksia demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Myös vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ja vuoropuhelu Serbiasta irronneen Kosovon kanssa ovat asioita, joihin jäsenyysneuvotteluissa kiinnitetään erityistä huomiota.

Myös Montenegron jäsenyysneuvottelujen on määrä alkaa tänä vuonna. Neuvottelujen etenemisen ehdoksi EU on asettanut etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamisen.

Kroatiasta jäsen ensi vuonna

Turkki hyväksyttiin EU:n hakijamaaksi Helsingin EU-huippukokouksessa vuonna 1999, ja neuvottelut käynnistyivät vuonna 2005. Jäsenyysneuvotteluja ovat pitkittäneet Kyproksen kysymys ja Turkin hidas edistyminen ihmisoikeuksien turvaamisessa.

Islannin kanssa jäsenyysneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2011. Neuvottelujen odotetaan sujuvan suhteellisen nopealla aikataululla, sillä Euroopan talousalueen ETAn jäsenenä Islannin lainsäädäntö on jo monelta osin yhteensopiva EU:n kanssa. Kalastuksesta odotetaan neuvotteluissa kovinta kädenvääntöä.

Makedonialle ehdokasmaan asema myönnettiin vuonna 2005. Komission kolme vuotta sitten antaman edistymisraportin mukaan neuvottelut voidaan aloittaa, mutta Eurooppa-neuvosto ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä.

Kroatian jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2005. Kesäkuussa 2011 komissio suositti jäsenyysneuvottelujen viimeistelemistä, ja jäsenmaat allekirjoittivat Kroatian liittymissopimuksen joulukuussa. EU:n jäsen Kroatiasta tulee näillä näkymin heinäkuussa 2013.

Länsi-Balkanin maista Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo eivät ole toistaiseksi ehdokasmaita. Niille on kuitenkin annettu lupaus mahdollisuudesta päästä EU:hun.

 Linkit

Lisätietoa Serbian jäsenyyshakemuksesta

Euroopan komission sivut EU:n laajentumisesta

 Ulkoministeriön sivut EU:n laajentumisesta

 Lisää jutun teemoista

Kymmenet kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset ovat törmänneet tuotteidensa laittomaan kopiointiin. Piraattituotteita tehtaillaan Fiskarsin saksista, Angry Birds -pelin oheistuotteista ja jopa Nokian kännyköistä.

Tuoteväärennöksistä ja tekijänoikeuksien loukkauksista aiheutuu yrityksille miljardiluokan tappiot. Kuluttajalle väärennetty elintarvike tai sähkölaite voi taas olla hengenvaarallinen ostos, sillä piraattituottajat eivät turvallisuusmääräyksistä piittaa.

Acta edistää rehtiä kilpailua

Maailmanlaajuista ongelmaa vastaan taisteleminen edellyttää entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Tämän vuoksi tuotepiratismista huolestuneet valtiot aloittivat vuonna 2008 neuvottelut kansainvälisen väärentämisen vastaisesta Acta-kauppasopimuksesta.

Acta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) laajentaa EU:n jo nyt korkean teollis- ja tekijänoikeuksien suojan kansainväliseksi. Oikeuksien haltijat voivat näin luottaa siihen, että havaitut loukkaukset käsitellään tehokkaiden ja laajasti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti.

Yhtenäiset säännöt tuovat selkeyttä oikeuslaitoksen, tullin ja poliisin toimintaan, mikä nopeuttaa väärentäjien tai oikeudenloukkaajien vastaisia toimenpiteitä. Tämä vahvistaa rehellisin periaattein toimivien yritysten asemaa ja tukee niiden mahdollisuuksia turvata työpaikkoja.

Kasvava ongelma monella toimialalla

Tuotepiratismi on kasvava ongelma entistä useammilla toimialoilla. Tekijänoikeuksien, tavaramerkkien, patenttien ja mallioikeuksien rikkominen on yhä järjestelmällisempää toimintaa, jonka takana ovat usein järjestäytyneet rikollisliigat.

Ongelman laajuudesta kertoo, että tulliviranomaisten mukaan EU:hun saapuvien tuoteväärennösten määrä kolminkertaistui vuosina 2005–2010.

Eurooppalaisten yritysten arvioidaan menettävän tästä syystä vuosittain runsaan kahdeksan miljardin euron myyntitulot.

Tuomioistuin tutkii kansalaisten oikeudet

Monet EU-maat ovat jo ennättäneet ratifioida Acta-sopimuksen. Sopimuksesta nousseen vilkkaan kansalaiskeskustelun vuoksi Euroopan komissio pyysi kuitenkin helmikuussa vielä Euroopan unionin tuomioistuimelta kantaa aiheesta.

Tuomioistuimen tutkinnalla varmistetaan, että sopimus kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia ja vapauksia. Komissio toivoo oikeusistuimen arvion edistävän maltillista, perusteltua ja avointa keskustelua.

Suomessa kauppasopimuksen valmistelutyössä on ollut laaja edustus eri ministeriöistä. Sopimusta koskevat kannat on valmisteltu yhdessä eduskunnan kanssa. Asiasta on myös järjestetty useita lausuntokierroksia ja yleisölle avoimia seminaareja.

Valtioneuvosto teki maaliskuussa päätöksen odottaa Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä ennen sopimuksen ratifiointia.

Liikkeellä runsaasti väärää tietoa

Vuonna 2008 alkaneissa Acta-neuvotteluissa EU:n edustajana on toiminut Euroopan komissio. Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat olleet jatkuvasti ajan tasalla niiden etenemisestä.

Tietoa neuvotteluista ja vuonna 2010 valmistunut sopimusteksti ovat olleet myös kaikkien julkisesti saatavilla muun muassa komission internet-sivuilta. Tietoa neuvotteluista on ollut tarjolla yleisölle läpi päätöksentekoprosessin. Myös vuonna 2010 valmistunut sopimusteksti on ollut kaikille saatavilla muun muassa Euroopan komission internet-sivuilta.

Actan on muun muassa väitetty johtavan nettisensuuriin ja velvoittavan internet-palvelujen tarjoajat sulkemaan käyttäjien internet-yhteydet loukkaustapauksissa Acta-sopimuksen nojalla.. Tosiasiassa sopimus ei kuitenkaan aseta teleoperaattoreille uusia velvoitteita, eikä se aiheuta lakimuutoksia Suomessa tai EU:ssa.

Sopimus ei myöskään oikeuta yksityisen verkkoviestinnän tarkkailemista, verkkosivustojen sensuroimista tai puuttumista yksittäisten kansalaisten internetin käyttöön.

Linkit

Actasta Euroopan komission verkkosivuilla

Actasta ulkoasiainministeriön verkkosivuilla

 Lue lisää jutun teemoista