Taiteen polut risteilevät ympäri Eurooppaa
Taiteilijat näyttävät esimerkkiä koko Euroopalle, HIAP:in toiminnanjohtaja Jaakko Rustanius sanoo.
Paths Crossing -hanke on silta itä- ja pohjoiseurooppalaisten taiteentekijöiden välillä.
Helsingin taiteilijavaihtokeskus HIAP:in vetämä Paths Crossing -hanke huipentuu tänä kesänä, kun Helsingissä vierailulla käyneiden taiteilijoiden työt ovat näytillä Galleria Augustassa Suomenlinnassa.
Loppuvuonna 2010 alkaneessa hankkeessa on HIAP:in lisäksi mukana taiteilijavaihtokeskuksia eli residenssejä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta sekä Irlannista. Ohjelman myötä niihin kutsuttiin työskentelemään kaksikymmentä taiteilijaa EU:n uusista jäsen- ja ehdokasmaista. Paths Crossing on saanut tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.
HIAP:in toiminnanjohtajan Jaakko Rustaniuksen mukaan Suomenlinnan näyttely on monipuolinen.
– Töissä pohditaan eurooppalaista identiteettiä: sitä, miten henkilökohtaisista kokemuksista voi tulla eurooppalaisia kysymyksiä, hän kertoo.
Taiteilijoista esimerkkiä
Jaakko Rustaniuksen mielestä taiteilijaresidenssejä tarvitaan varsinkin nyt, kun koko Euroopan unionin olemassaolo on kyseenalaistettu. Residenssit osoittavat, miten Eurooppa tarvitsee vuorovaikutusta.
– Liikkuvuudessa on maanosan toivo, Rustanius sanoo.
Hänen mukaansa taiteilijaresidenssit ovat myös yhteiskunnallinen ja poliittinen projekti. Taiteilijat ovat edelläkävijöitä, joita muut seuraavat. Heille koko Eurooppa on kotikenttä. Kansainvälisyys ja verkostot ovat taiteilijan ammatissa työn edellytyksiä.
– Taiteilijoilla suuri osa ajasta menee siihen, että he kiertävät ympäri Eurooppaa työskennellen ja järjestävät näyttelyitä. Tällainen ei onnistuisi ilman residenssiverkostoa, Rustanius sanoo.
Maailma tulee tykö
Suomelle taiteilijaresidenssit ovat oviaukko ulkomaailmaan. Ne pitävät huolen siitä, että muun maailman vaikutteet ja ajatukset tulevat tänne.
– Meidän ei välttämättä tarvitse mennä muualle haistelemaan tuulia, vaan tuulet voi tuoda meidän luokse, Rustanius sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on sen verran syrjässä maailman metropoleista, että kansainvälisen näkökulman korostaminen kulttuurielämässä on tärkeää.
– Mekin olemme osa suurta maailmaa. Meidän kulttuurillamme on arvo ja vahvuuksia. Esimerkiksi Australiasta saapuvalle taiteilijalle Suomi on aivan yhtälailla osa maailmaa ja Eurooppaa kuin mikä muu maa tahansa, Rustanius sanoo.
HIAP eli Helsinki International Artist Programme on Suomen suurin kansainvälinen taiteilijavaihtokeskus. Vuosittain HIAP:in tiloissa Suomenlinnassa ja Kaapelitehtaalla asuu ja työskentelee noin 150 ulkomaalaista taiteilijaa. Yhtä aikaa heitä voi olla kaksitoista.
HIAP:in tarkoituksena on olla enemmän kuin vain taiteilijoiden majapaikka ja työskentelytila. Rustaniuksen mukaan ohjelma pyrkii aktiivisesti auttamaan vierailevia taiteilijoita verkostoitumaan Suomessa.
Kulttuuri-ohjelma yhdistää
Euroopan Unionin Kulttuuri-ohjelma yhdistää eurooppalaisten valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä ja edesauttaa yhteisen eurooppalaisen kulttuurialueen syntymistä. Ohjelma tukee hankkeita, joissa on mukana vähintään kolme maata.
CIMOn Kulttuurin yhteyspisteen asiantuntijan Riikka Leskisen mukaan Paths Crossing -hankkeessa on hyvin oivallettu EU:n Kulttuuri-ohjelman tavoite.
– Sen myötä Pohjoismaat oppivat Itä-Euroopan taiteesta ja itäeurooppalaiset taiteilijat pääsevät tuotantotuen ansiosta Pohjoismaihin toteuttamaan hienoja projekteja, Leskinen sanoo.
EU:n Kulttuuri-ohjelman tärkein anti on se, että muiden maiden kulttuuri tulee tutuksi.
– Ohjelman kautta tuetut hankkeet tuovat Suomeen paljon eurooppalaista kulttuuria, ja toisaalta suomalaiset organisaatiot ja taiteilijat saavat yhteistyön kautta mahdollisuuksia muualla Euroopassa.
Kulttuuri-ohjelma rajaa toimintansa niin, että avustuksia annetaan vain organisaatioille. Tukea saavat niin isot ja pienet. Suomessa sitä ovat saaneet niin Valtion taidemuseo kuin Kuopion ANTI festivaalikin.
Linkit
Lue lisää jutun aiheista
HIAP, Kulttuuri-ohjelma, taiteilijaresidenssi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.