Asuntopula Erasmus-vaihdon jarruna
Zuzana Bednarčáková (vas.), Esa Naukkarinen ja Verena Pötsch ovat kaikki nykyisiä tai entisiä Erasmus-vaihto-opiskelijoita.
Pula opiskelija-asunnoista ja työharjoittelupaikoista jarruttavat muualta Euroopasta saapuvien Erasmus-opiskelijoiden määrän kasvua.
Slovakiasta kotoisin oleva Zuzana Bednarčáková on asunut Suomessa yhden kuukauden. Hän on syyslukukauden ajan Euroopan unionin tukemassa Erasmus-opiskelijavaihdossa Haaga–Helia-ammattikorkeakoulussa.
Bednarčáková opiskelee turismialaa ja sanoi valinneensa Suomen vaihtokohteekseen, koska täällä opetus on laadukasta ja käytännönläheistä. Valintaan vaikutti myös se, että Suomessa pärjää englannin kielellä.
– Koulussani tarjottiin vaihtopaikkoja enimmäkseen Etelä-Euroopasta. Olen kuitenkin kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista ja haluan opiskella suomen kieltä.
Suomi on ollut Erasmus-ohjelmassa mukana vuodesta 1992. Ensimmäisenä vuonna Eurooppaan lähti noin 800 opiskelijaa suomalaisista korkeakouluista ja tänne saapui alle 200 vaihto-opiskelijaa.
Lähes kahden vuosikymmenen aikana vaihto-opiskelijamäärät ovat kasvaneet huimasti. Viime lukuvuonna Suomesta Erasmus-vaihtoon lähti yli 4 500 opiskelijaa ja saapui lähes 6 600.
Erasmus-ohjelma
Euroopan unionin Erasmus-vaihto-ohjelman tarkoitus on tukea korkeakoulujen opiskelija- ja harjoittelijavaihtoa, sekä opettaja- ja henkilökuntavaihtoa.
Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä kerran sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon. Yhden vaihtojakson pituus on 3–12 kuukautta.
Vaihtoa ja harjoittelua varten voi saada Erasmus-apurahan, joka kattaa osan kustannuksista. Vaihto-opiskelijoilta ei myöskään peritä lukukausimaksuja kohdekorkeakoulussa
Erasmus-ohjelmassa mukana ovat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, Liechtenstein, Turkki, Kroatia ja Sveitsi. Kaikista suomalaisista vaihto-opiskelijoista noin puolet osallistuu Erasmus-ohjelmaan.
Asuntojen puute pullonkaulana
Eniten Erasmus-oppilaita vastaanottavat Euroopan suuret maat Espanja, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Niillä on korkeakouluja enemmän kuin yhdeksänneksi eniten Erasmus-vaihto-oppilaita vastaanottavalla Suomella.
Suomessa sisään otettavien vaihto-opiskelijoiden määrää rajoittaa muun muassa opiskelija-asuntojen puute. Korkeakoulut ovat yrittäneet järjestää kaikille vaihto-opiskelijoille asunnon valmiiksi, mutta viime aikoina siihen ei ole aina pystytty.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon vastaava asiantuntija Anne Siltala kuitenkin ennustaa, että etenkin uusista EU-maista Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä kasvaa vielä.
– Ulkomailta tullessa saattaa olla kynnyskysymys, jos ei ole mitään paikkaa, johon päänsä kallistaa, Siltala kuitenkin harmittelee.
Rajoja asettavat myös koulujen resurssit. Todennäköisesti joillekin aloille ei voida kohta ottaa enää enempää vaihto-opiskelijoita.
Harjoittelupaikkoja niukasti tarjolla
Suomi häviää monelle maalle työharjoittelupaikkojen tarjonnassa. Ohi kiilaavat muun muassa Itävalta, Puola ja Irlanti. Viime lukuvuonna vain alle 500 Erasmus-harjoittelijaa sai paikan Suomesta.
Monessa suomalaisessa kansainvälisessä yrityksessä työkielenä on englanti, ja sitä puhutaan muutenkin yleisesti. Miksei meillä ole tarjota työharjoittelupaikkoja eurooppalaisille opiskelijoille?
– Luulisin, että kiinnostuneita tulijoita olisi enemmän, mutta Suomessa ei ole vakiintunutta työharjoittelukulttuuria niin kuin muissa Euroopan maissa, Anne Siltala sanoo.
Cimo tekee yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa edistääkseen Erasmus-harjoitteluja. Harjoittelijoiden lukumäärää on vaikea seurata, sillä opiskelijat hankkivat yleensä harjoittelupaikkansa oma-aloitteisesti.
Tilastot toimitetaan Cimoon vasta lukuvuoden jälkeen Euroopan komissiosta.
Vaihtokokemuksella erottuu
Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista puolitoista prosenttia osallistui viime lukuvuonna Erasmus-ohjelmaan. Määrä ei kuulosta suurelta, mutta se on kolmanneksi paras osuus Espanjan ja Itävallan jälkeen, jos minivaltioita Liechtensteinia ja Maltaa ei oteta lukuun.
Tietotekniikkaa Haaga–Helian aikuislinjalla opiskeleva Esa Naukkarinen vietti viime kevään Erasmus-vaihdossa Belgian Gentissä. Ikää 43-vuotiaalla Naukkarisella oli enemmän kuin muilla vaihto-opiskelijoilla, mutta se ei menoa haitannut.
– Seuraan sopeutuu todella nopeasti. Opiskelija-asuntolan yksi kerros oli varattu Erasmus-vaihtareille, ja meillä oli todella hauskaa yhdessä.
Naukkarinen luottaa siihen, että vaihdosta on hänelle hyötyä työnhaussa. Kansainvälinen kokemus auttaa erottumaan.
– Lisäksi englanninkielen taitoni parani paljon, sillä opiskelin vaihtojakson aikana englanniksi.
Vaihdossa oppii kotimaastaan
Opiskelijoita Anne Siltala neuvoo harkitsemaan kohdetta, jossa kielitaito karttuu. Etenkin jos on opiskellut jotakin harvinaisempaa kieltä, sitä kannattaa mennä vahvistamaan.
Henkilökohtainen kasvu on kuitenkin Siltalan mukaan yleensä tärkein motiivi lähteä vaihtoon.
– Vaihto on melko ainutkertainen mahdollisuus päästä toiseen maahan asumaan tavallista arkea. Siinä oppii itsestään ja omasta kotimaastaan paljon.
Itävaltalainen Verena Pötsch tietää, että ulkomailla asuminen voi antaa uuden näkökulman elämään ja opiskeluun. Haaga–Heliassa assistentiksi opiskeleva Pötsch on asunut Suomessa nelisen vuotta, ollut vaihdossa Espanjassa ja työharjoittelussa Kiinassa. Haaveissa on vielä työjakso Chilessä.
– Vaihtojakso on erinomainen tilaisuus tavata erilaisia ihmisiä. Espanjassa vaihdossa ollessani tajusin myös, kuinka hyvin arkipäiväiset asiat toimivat Haaga-Heliassa.
Linkit
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon kotisivut
Lisää aiheesta muualla
koulutus, opiskelijavaihto, työharjoittelu
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.