Mistä vaihtoehto ydinvoimalle?
Eurooppaa uhkaavaa energiapulaa yritetään torjua uusiutuvalla energialla. Teollisuuden asiantuntija pelkää kuitenkin, että riippuvuus kivihiilestä ja maakaasusta kasvaa.
Saksassa tehtiin kesällä päätös maan kaikkien 17 ydinvoimalan sulkemisesta vuoteen 2022 mennessä. Ydinvoiman osuus maan sähköntuotannosta on runsas viidennes.
Se aiotaan korvata ennen muuta uusiutuvilla energiamuodoilla, joiden osuus on tarkoitus nostaa seuraavan vuosikymmenen aikana 35 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Vuonna 2030 uusiutuvan energian osuus olisi jo 50 prosenttia.
Myös muualla Euroopassa tuulesta, auringosta ja biomassasta saatavan uusiutuvan energian hyödyntäminen kasvaa.
– Tämä on selkeä suunta. Energia-alan investoinnit ovat kuitenkin suuria ja pitkäikäisiä. Nopeat muutokset eivät ole mahdollisia – eivätkä edes järkeviä, Motivan uusiutuvasta energiasta vastaava asiantuntija Olli Laitinen sanoo.
EU-maat eri linjoilla ydinvoimassa
Ydinvoimassa mielipiteet menevät ristiin Euroopassa. Saksan tavoin Itävalta ja Sveitsi ovat päättäneet sulkea ydinvoimalansa. Sen sijaan Britannia, Ranska ja Ruotsi luottavat niihin edelleen. Suomessa annettiin viime vuonna lupa kahdelle uudelle ydinvoimalalle.
Saksan ydinvoimapäätöstä vastustaa erityisesti maan teollisuus.
– Ydinvoimaloiden sulkeminen uhkaa heikentää Saksan sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä etenkin talvella. Sähkön tuontia jouduttaneen lisäämään erityisesti Ranskasta, jossa suurin osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mikael Ohlström sanoo.
Ydinvoiman korvaaminen vie aikaa
Saksan tavoite korvata ydinvoima uusiutuvalla energialla runsaassa vuosikymmenessä ei kuulosta Ohlströmin mielestä realistiselta.
– Lähivuosina sähköä joudutaan tuottamaan entistä enemmän kivihiilellä ja maakaasulla, hän arvioi.
Molempiin energiamuotoihin liittyy ongelmia ja riskejä.
Hiilen ja kaasun poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joiden merkittävään vähentämiseen EU on sitoutunut. Maakaasu on hiiltä puhtaampi vaihtoehto, mutta kasvava riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista askarruttaa monia.
Uuesiutuvan energian kannattavuus paranee
Uusien energiamuotojen kehittäminen voi tuoda uusia työpaikkoja ja tuloja eurooppalaisille yrityksille. Suomessakin cleantech- eli puhtaan teknologian vienti on vahvassa kasvussa.
Uusiutuvan energian käytön lisäämistä hidastaa kuitenkin edelleen tuotannon kalleus suhteessa perinteisiin energiamuotoihin. Uuden tekniikan myötä ero on kaventumassa.
– Esimerkiksi tuulivoima ottaa koko ajan vanhoja tuotantomuotoja kiinni kannattavuudessa voimaloiden koon kasvaessa, Laitinen huomauttaa.
EU:n asettamien tavoitteiden mukaan tuulivoima kattaisi sähkön kulutuksesta 15 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030.
Suomi on tuulen hyödyntämisessä EU:n jälkijoukkoa. VTT:n mukaan viime vuonna maassa kulutetusta sähköstä vain 0,3 prosenttia tuli tuulivoimaloista.
Uusien tuulipuistojen rakentaminen edellyttää sähkön siirtoyhteyksien parantamista.
Tarvitaan myös niin sanottua säätövoimaa, jolla tasoitetaan tuulivoiman tuotannon hetkittäisiä vaihteluja. Suomessa säätövoimana käytetään lähinnä vesivoimaa, jota ei kuitenkaan nykylainsäädännön vallitessa saa juuri lisätä.
Myös bio- ja aurinkoenergiaa tulee lisää
Myös metsistä saatavan biomassan käyttö energiantuotannossa kasvaa. Noin puolet Suomen uusiutuvan energian lisäystavoitteista pyritään saavuttamaan metsähakkeen käyttöä kasvattamalla.
Monissa Keski-Euroopan maissa metsää on vähän. Suomessakaan puuta ei voi polttaa rajattomia määriä, sillä raaka-ainetta tarvitaan metsäteollisuuden tarpeisiin.
Yhä useamman asuintalon käyttövesi lämpenee nykyisin aurinkokeräimillä. Aurinkoenergian laajamuotoiseen hyödyntämiseen on kuitenkin vielä matkaa.
Esimerkiksi Saharaan suunniteltujen jättiläismäisten aurinkovoimaloiden rakentamisessa askarruttaa, miten sähkö voitaisiin siirtää tuhansia kilometrejä mahdollisimman pienin häviöin. Suunnitelmia hidastavat Pohjois-Afrikan poliittiset levottomuudet.
Energia-asioissa tarvitaan yhteistyötä
Mikael Ohlströmin mielestä Euroopan energiaratkaisuissa keskeistä on yhteistyö.
– Tulevat energiatarpeet eivät ratkea niin, että kaikki yrittävät kovilla kustannuksilla saada aikaan oman, kaikki uusiutuvat energiamuodot sisältävät energiantuotantopalettinsa.
Olli Laitinen huomauttaa, että energiaa saadaan jatkossa entistä useammasta lähteestä. Perinteisen keskitetyn energiantuotannon rinnalle on syntymässä pienempää ja useimmiten kotimaisiin energianlähteisiin perustuvaa hajautettua energiantuotantoa.
Monipuolinen energiapaletti edellyttää puolestaan hyvää kokonaisuuden hallintaa. Suomi kuuluu edelläkävijöihin niin sanotun älykkään sähköverkon kehittämisessä.
Tämä mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa esimerkiksi kotitaloudet voivat tuottaa sähköä vaikkapa pienellä tuulivoimalalla ja myydä ylijäämävirran sähkömarkkinoille.
– Hajautettu energiantuotanto parantaa myös huoltovarmuutta mahdollisissa konfliktitilanteissa.
Linkit
Euroopan unionin energiapolitiikka
Lisää aiheesta
bioenergia, energia, tuulivoima, uusiutuva, ydinvoima
2 kommenttia artikkeliin Mistä vaihtoehto ydinvoimalle?
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Saattaapi olla, että Saksassa mielialat muuttuvat, kun sähkön hinta nousee, erityisesti Saksan teollisuus kärsii tästä. Mitään konkreettista atominsähkön tilalle ei ole keksitty ja tämä tilanne vastaa täysin vihreitten älytöntä unelma politiikkaa. Saksa joutuu ostamaan mm. atomisähköä naapureilta ja samoin kivihiilen käyttö lisääntyy.
Mielestäni ydinvoima on toistaiseksi paras ratkaisu päästöttömän energian tuotantoon. On suuri virhe, kun Fortum ei saanut lupaa Loviisa ykkösen korvaavan laitoksen rakentamiseen. Suomessa ydinteknologia edustaa maailman huippua ja sitä arvostetaan maailmalla. Nyt osaaminen tulee karkaamaan juuri kun peräänkuulutetaan uusia innovaatioita. Mm. käytettyjen uraanisauvojen uusiokäyttö alkaisi olla jo mahdollista. Niiden käyttöön perustuvvat pienemmät voimalat voisivat olla ratkaisu kaupunkien energian, kaukolämmön sekä -kylmän tuottajina. On kaksinaamaista lopettaa ydinvoimalat kuten Saksassa ja tuoda sitten energiaa esim. Venäjältä, jossa sitä tuotetaan Tsernobylin tasoisissa voimaloissa.