Energiaa valtameren aalloista
Aaltovoiman talteenottamiseksi merenpohjaan kiinnitetään laite, jonka levyt liikkuvat aaltojen mukana.
Aaltoenergian suomalaisen pioneeriyrityksen pilottivoimala valmistuu syksyllä Portugaliin EU:n tuella.
Aaltoenergian idea on hyvin yksinkertainen: hyödynnetään merten aalloissa oleva energia. Vaikka maapallo on merta täynnä, energiamuoto odottaa kuitenkin yhä läpimurtoaan. Kaupallisia aaltovoimaloita ei ole vielä missään.
Suomessa toimii eräs aaltoenergian pioneeriyrityksistä, AW-Energy. Yritys rakentaa parhaillaan Portugalin edustalle 300 kilowatin pilottivoimalaa. Se koostuu kolmesta 100 kilowatin yksiköstä. Toistaiseksi yritys on tehnyt kokeita selvästi pienemmillä eli 10 kilowatin voimaloilla.
– Voimala otetaan käyttöön tänä syksynä, toimitusjohtaja John Liljelund kertoo.
Mahtava luonnonvara
Aallot saavat energiansa tuulesta, joka puolestaan aiheutuu aurinkoenergiasta. Aallot kuljettavat tätä energiaa tuhansia kilometrejä pienellä hävikillä. Reilun metrin korkuinen aalto tuottaa rantautuessaan kilometrin levyiselle alueelle 10 sekunnin aikana noin 15 000 kilowattia energiaa.
Energiantuotannossa pyritään käyttämään hyväksi aaltojen ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä. Aaltoenergian määrä vaihtelee, mutta sitä on tarjolla ympäri vuorokauden kaikkina vuodenpäivinä.
Suurimmat aallot esiintyvät mannerten länsipuolella, ylimmillä ja alimmilla leveysasteilla.
Lähde: Ocean Energy Council
Pohja-aaltojen voima valttina
AW-Energyn vahvuus on John Liljelundin mukaan sen kehittämä Waveroller-teknologia. Siinä energia otetaan meren niin sanotuista pohja-aalloista eikä pinta-aalloista, kuten useimmissa aaltoenergiaratkaisuissa.
Waveroller-voimala ottaa aaltojen energian talteen, ja se kuljetetaan kaapelia myöten maihin. AW-Energyn voimalat sijoitetaan lähelle rannikkoa.
– Infrastruktuuri ja teknologia ovat edullisempia kuin offshore-voimaloissa, koska esimerkiksi kaapelia tarvitaan vähemmän, Liljelund huomauttaa.
EU-rahaa pilottivoimalalle
Portugalin ohella muita sijoitusvaihtoehtoja AW-Energyn koevoimalalle olivat Britannia ja Tanska. John Liljelundin mukaan Portugalin edustalla on kohtalaiset aalto-olosuhteet. Se ei kuitenkaan ollut ainoa syy, miksi yritys valitsi juuri Portugalin.
– Osa voimalan rakentamisessa käytettävistä lohkoista valmistetaan Portugalissa. Siellä tehdään myös voimalan loppukokoonpano. Koevoimala tuottaa sähköä parille sadalle kotitaloudelle, Liljelund toteaa.
AW-Energy on saanut pilottivoimalahankkeeseensa kolme miljoonaa euroa eli puolet arvioiduista kustannuksista EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta.
Yritys tekee yhteistyötä portugalilaisten ja saksalaisten yritysten kanssa. Suomalaisyrityksistä mukana ovat muun muassa Metso Automation ja ABB. Metsolta on voimalaan toimitettu prosessiteollisuusautomaatiota ja ABB:ltä sähkötekniikkaa.
”Kuulumme voittajiin”
Uusiutuva energia on hyvin pääomavaltaista. Kamppailu tukimiljoonista on tiukka eri energiamuotojen mutta myös saman alan yritysten välillä.
John Liljelund myöntää, ettei rahoittajien löytäminen ole ollut helppoa. AW-Energy on saanut houkuteltua vähemmistöosakkaakseen energiayhtiö Fortumin. Lisäksi neuvotteluita käydään toimitusjohtajan mukaan useiden sijoittajien kanssa.
Liljelund vakuuttaa, että muutamankin megawatin aaltoenergiapuisto on kannattava. Portugalin pilottivoimala on vasta alkua.
– Tavoitteenamme on tuoda kolmen vuoden kuluttua markkinoille hyvinkin houkutteleva voimalaratkaisu.
Saksa päätti kesällä luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Sen takia maa joutuu lisäämään selvästi uusiutuvan energian käyttöä. Liljelund uskoo, että Saksan päätös voi ajan myötä avata ovia myös aaltoenergialle ja sitä kautta AW-Energylle.
Linkit
Euroopan unionin energiapolitiikka
Lisää aiheesta muualla
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.