Maahanmuuttaja Suomesta
Markku Kantola toimii Volvon tehtaalla turvallisuusasiantuntijana.
Ruotsissa asuu tunnetusti paljon maahanmuuttaja. Suurimman ryhmän muodostavat suomalaiset. Suomalaisten siirtolaisuus on ollut tärkeä tekijä ruotsalaista kansankotia rakennettaessa.
Maaseutu-Suomen raju rakennemuutos, kaupunkien työttömyys ja Ruotsin teollinen nousukiito aiheuttivat Suomessa massiivisen muuttoliikkeen 1960–70-luvuilla. Länsinaapuriin lähti leveämmän leivän perässä satoja tuhansia suomalaisia.
Tamperelainen Markku Kantola muutti Ruotsiin vuonna 1977 ja pääsi liukuhihnatöihin Volvon tehtaalle. Suomeen palaaminen ei ole häntä kiinnostanut enää aikoihin.
Työn puute vei lahden taakse
Syitä Ruotsiin lähtemiselle oli useita, tavallisin niistä oli työn puute. Kylät tyhjenivät ja väki muutti kaupunkien lähiöihin, mikä vain pahensi kaupunkiseutujen työttömyyttä.
Ruotsin-siirtolaisuutta helpotti se, että Pohjoismaista oli tullut passivapaa vyöhyke vuonna 1955. Lähteminen ei enää vaatinut valtavaa paperisotaa. Muuttamiskynnystä madalsi usein myös se, että Ruotsissa jo odotti sukulaisia tai ystäviä.
Ruotsissa asuu vieläkin melkein puoli miljoonaa suomalaista. Eniten, eli noin 60 000 suomalaistaustaista, asuu Tukholman läänissä. Tieto on peräisin Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen eli Sisuradion vuonna 2005 tekemästä tutkimuksesta. Kaupungeista suomalaisia on eniten Tukholmassa, Göteborgissa ja Södertäljessä.
Suomesta muutettiin joukolla länteen
Suomalaisten maahanmuutto oli keskeinen tekijä Ruotsin talouden voimakkaassa kehityksessä 1950-luvulta aina 1970-luvun lopulle asti. Suurimmillaan muuttovirta oli 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Huippu saavutettiin vuonna 1970, jolloin yli 40 000 suomalaista muutti Ruotsiin. Kannustimia olivat kotimaan ankeat olot, pelokas ilmapiiri ja Ruotsin palkkataso, joka oli monilla teollisuudenaloilla kaksinkertainen kotimaahan verrattuna.
Suomalaiset ovat edelleen suurin maahanmuuttajien ryhmä Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 450 000. Heistä noin 250 000 käyttää suomen kieltä päivittäin.
Yli puoli miljoonaa suomalaista on asunut Ruotsissa siitä asti, kun yhteiset pohjoismaiset työmarkkinat otettiin käyttöön vuonna 1954. Yli puolet heistä on palannut takaisin.
Lähteet: Tilastokeskus, Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
Rentoa menoa liukuhihnalla
Göteborgin seudulta on helppo löytää suomea puhuvia. Tampereelta kotoisin oleva Markku Kantola
on heistä yksi. Työ toi hänet Volvon autotehtaalle kesällä 1977. Volvolla oli tuolloin kova pula työvoimasta.
Muuttopäätöksen sinetöi se, että silloinen työ seinäkelloja valmistavassa yrityksessä alkoi tuntua epävarmalta. Kantola löysi silloisen tyttöystävänsä kanssa onnekkaasti edullisen vuokra-asunnon Göteborgin keskustasta.
– Kaupunki tuntui hirveän paljon isommalta kuin Tampere. Se oli lähellä Eurooppaa, vain kolmen tunnin laivamatka Tanskaan ja siitä vaan eteenpäin.
Ensimmäisen vuoden Kantola huhki liukuhihnalla ja kokosi Volvoja. Entuudestaan hänellä ei ollut autoalalle mitään koulutusta vaan hän oppi kaiken tekemällä. Pelkästään Tampereen seudulta oli tehtaassa kymmeniä nuoria miehiä.
– Tuotannon työntekijöistä oli varmaan puolet suomalaisia. Paljon oli jugoslaaveja ja turkkilaisiakin joukossa. Huonoa kielitaitoa ei tarvinnut hävetä, kun kaikki olivat ulkomaalaisia, Kantola kertoo.
Kuuluisa Finska Veritas
Vuosien varrella työ muuttui tuntuvasti. Jo vuonna 1978 Markku Kantola siirtyi Volvon laatupuolelle. Alussa hän tarkkaili autojen laatua, mutta vuonna 1991 hän siirtyi ISO-standardien mukaisten laatuarviointien tekijäksi. Työn monipuolistuminen vaati ahkeraa opiskelua.
Laatupuolella Kantola oli mukana tekemässä erilaisia Volvon tehtaan sisäisiä käsikirjoja, ohjeita ja auditointeja. 2000-luvulla mukaan tulivat myös ympäristö- ja työympäristöasiat.
– Hallitsin koko tuotantoprosessin varmasti paremmin kuin johtajat, Kantola arvioi.
Laatutarkastajina toimi tuolloin kolme suomalaista.
– Me saimme lempinimen Finska Veritas, Kantola sanoo viitaten norjalaiseen riskienhallinta-alan säätiöön Det Norske Veritakseen.
Volvon henkilöautotehtaalla on yhteensä noin 10 000 työntekijää Göteborgissa. Autojätin omistaa nykyään kiinalainen Zhejiang Geely -yritys.
Kauriinmetsästäjä tehtaassa
Kolme viime vuotta Markku Kantola on toiminut turvallisuusasiantuntijana Volvon uusien autojen suunnitteluosastolla.
Kantola muun muassa päättää, ketkä saavat ajaa autolla sisään tehdasalueelle. Hän myös vastaa suunnitteluosaston turvallisuudesta. Kantola saa myös heti tiedon, jos jossain päin henkilöautotehdasta sattuu hälytys. Palo- ja muita hälytysharjoituksia pidetään muutaman kerran vuodessa.
Kantola kuuluu myös niihin harvoihin volvolaisiin, jolla on oikeus pitää asetta työhuoneensa kaapissa. Tehdasalueen laitamilla olevissa metsissä asuu nimittäin paljon eläimiä. Jos lintu lennähtää halliin tai metsäkauris eksyy tehdasalueelle, se on häädettävä pois, tai ehkä ammuttava.
– Metsästän joskus riistaa tehtaan lähimetsissä. Harrastan metsästystä myös vapaa-ajallani, Kantola toteaa.
Suomi kutsuu enää harvoin
Markku Kantola asuu Torslandassa viiden minuutin ajomatkan päässä Volvolta chileläissyntyisen naisystävänsä kanssa. Aiemmin mies vietti kotimaassa kaikki lomat, mutta nyt hän käy kotimaassa vain satunnaisesti.
– Kun pääsen eläkkeelle, voisin ajatella asuvani talvet jossain lämpimässä. Ei ole mitenkään mahdotonta, että olisi kesäpaikka Suomessa.
Kantolaa kismittää se, että hinnat nousivat hänen mielestään euron myötä niin paljon Suomessa.
– Sen takia en kannata Ruotsin siirtymistä euroon.
Linkit
Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
Ruotsin maahanmuuttoinstituutti
Lisää aiheesta muualla
maahanmuutto, Ruotsi, teollisuus
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.