Tulivuori ei vie yöunia
Tulivuoren läheisyys on tuonut hotellinomistaja Luigi Cordiolle paljon asiakkaita.
Maanjäristykset ovat arkea Etnan rinteiden asukkaille. Euroopan tunnetuimman tulivuoren naapurit ovat tottuneet arvaamattomiin luonnonvoimiin.
Italian eteläosassa Sisiliassa sijaitseva Etna on Euroopan suurin aktiivinen tulivuori. Toukokuussa se osoitti jälleen voimansa sylkiessään muutaman tunnin sisuksistaan sulaa laavaa.
Laavavirta valui alas asumatonta rinnettä, mutta läheinen Catanian lentokenttä jouduttiin sulkemaan kiitoradalle sataneen tuhkan vuoksi.
Etnan vaikutusalueella asuu satoja tuhansia ihmisiä. He ovat niin tottuneita elävään tulivuoreen, ettei tämäkään purkaus vienyt heiltä yöunia.
– En pelkää laavavirtoja, sillä niiden alta ennättää todennäköisesti karkuun. Kaikkein arvaamattomimpia ovat maanjäristykset, hotellinomistaja Luigi Cordio sanoo.
Työpaikkoja EU:n tuella
Maanviljelyn ohella turismi on nykyisin Etnan ympäristön tärkein elinkeino. Muun Sisilian tavoin alue on kuitenkin Italian köyhimpiä seutuja, jonka kylät ovat vuosikymmenien aikana tyhjentyneet nuoresta työvoimasta.
Saaren elinkeinojen ja työllisyyden parantamiseksi on meneillään useita hankkeita, joiden kustannuksiin myös EU osallistuu. Euroopan aluekehitysrahastosta Sisiliaa tuetaan vuosina 2007–2013 yhteensä 3,27 miljardilla eurolla. Tavoitteena on muun muassa luoda alueelle
15 000 uutta työpaikkaa.
Periaatteena on, että EU kattaa puolet hankkeiden kustannuksista. Toisen puoliskon rahoittavat Italian hallitus ja aluehallinnot.
Vakuutus ei kata tulivuoren tuhoja
Cordio rakensi Il Nido dell’Etna -hotellinsa muutama vuosi sitten Linguaglossaan, josta on parikymmentä kilometriä Etnan huipulla sijaitseviin kraattereihin. Kirkkaana päivänä näky on häikäisevä, kun lumen peittämän huipun uumenista nousee tasainen savupatsas.
– Linguaglossa perustettiin 500 vuotta sitten, mutta Etnasta ei ole ollut meille haittaa. Päinvastoin, se tuo tänne matkailutuloja.
Cordio myöntää, että talon rakentamisessa tulivuoren juurelle on aina riskinsä.
– Kiinteistövakuutus ei kata tulivuoren purkausten, maanjäristysten tai muidenkaan luonnonkatastrofien aiheuttamia vaurioita.
Hiihtokeskus herää henkiin
Etnan viimeisin suuri purkaus tapahtui vuonna 2002. Silloin tuhoutui muun muassa hiihtokeskus, joka sijaitsi lähellä vuoren 3 350 metriin kohoavaa huippua.
Näkymä on edelleen lohduton. Mustat laavakentät muistuttavat kuun maisemia. Siellä täällä törröttää pystyyn palaneita puun runkoja.
Tuhoutuneen hiihtokeskuksen paikalle pystytetään nyt uusia puutaloja. Purkauksia on luvassa jatkossakin, mutta todennäköisesti sulat kivimassat suuntautuvat seuraavalla kerralla jonnekin muualle.
Näin ainakin hiihtokeskuksen omistajat tuntuvat ajattelevan.
Jatkuvaan uhkaan tottuu
Laavan aiheuttamiin tuhoihin törmää eri puolilla Etnan rinteitä. Dramaattisin paikka löytyy läheltä Randazzoa, jossa laavavirrat pysähtyivät 30 vuotta sitten vain kahden kilometrin päähän kaupungin keskiaikaisesta keskuksesta.
Senkin jälkeen alueen asukkaita on koetellut pari pienempää purkausta.
Jähmettyneiden laavavirtojen väliin on kuitenkin jäänyt maanviljelyyn sopivia alueita. Kymmenen vuotta sitten Etnan rinteille muuttanut belgialainen Frank Cornelissen sanoo tottuneensa arvaamattomien luonnonvoimien jatkuvaan läsnäoloon.
– Olen pyrkinyt hajauttamaan riskejä ostamalla erillisiä maatilkkuja muutaman kilometrin säteeltä. Jos laava peittää alleen jonkun palstan, jäljelle jää jotakin.
Viiniköynnöksiä ja oliivipuita kasvattava Cornelissen sanoo viljelijän olevan omillaan luonnonkatastrofin iskiessä.
– Valtion apua? Mitä oikein kuvittelet, olemme Italiassa! hän tuhahtaa kysymykselle.
Cornelissen muistuttaa, että valtio lupasi korvata sataprosenttisesti kaksi vuotta sitten L’Aquilassa keskisessä Italiassa tapahtuneen maanjäristyksen tuhot. Uutistietojen mukaan korvausten maksaminen on kuitenkin sujunut tahmeasti.
Tuhkaperäisessä maassa kasvaa kaikki
Tuhojen ohella Etnan syöksemä tuhka on ollut myös siunaus alueen asukkaille. Lähellä Randazzoa asuva Marco de Grazia esittelee maatilaansa, jossa kasvaa melkein kaikkea mahdollista: viinirypäleitä, oliiveja, appelsiineja, sitruunoita, aprikooseja, persikoita ja vihanneksia.
– Tuhkaperäinen maaperä sopii erinomaisesti viljelyyn, de Grazia sanoo.
Myös de Grazia on huolissaan maanjäristyksistä. Mannerlaattojen liitosalueella maa tärisee useita kertoja vuodessa, joskin suurtuhoja ei ole alueella sattunut pitkään aikaan.
Maanjäristyksiä on edelleen lähes mahdotonta ennustaa. Tulivuoren purkauksia voidaan ennakoida hieman paremmin. Etna on paitsi tunnetuin, todennäköisesti myös tutkituin tulivuori maailmassa.
Entistä parempien varoitusjärjestelmien ohella alueen asukkaat saavat nopeasti tiedon lähestyvästä vaarasta. Laavavirtoja voidaan myös yrittää ohjata maansiirtokoneilla tehdyillä uomilla ohi asutuksen.
– Harvoin tämä kuitenkaan onnistuu, etenkään jos kyse on isommasta purkauksesta, de Grazia sanoo.
Linkit
Euroopan aluekehotusrahaston Sisilia-ohjelma
Euroopan geologinen tutkimusyhteistyö
Lisää jutun teemoista
aluekehitysrahasto, Italia, maanjäristys
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.