Saksa pursuaa nyt parsaa
Saksalaiset pitävät tuhdeista parsa-annoksista. Kyytipojaksi kuuluu lasi valkoviiniä.
Parsa on saksalaisille kausiherkku, kuten uudet perunat suomalaisille. Peltoalassa mitattuna parsa on Saksan tärkein vihannes.
Puhtaan valkoiset parsatangot kelluvat keltaisessa hollandaisekastikkeessa. Niiden seurana lautasella on paksuja keittokinkun viipaleita ja persiljasilpulla maustettuja perunoita.
Parsantuotanto Euroopassa
Euroopan suurimpia parsantuottajamaita ovat Espanja, Saksa ja Kreikka. Ne tuottavat pääasiassa valkoista parsaa.
Suurinta parsan kulutus on Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Italiassa.
Etelä-Euroopassa parsa kasvaa myös villinä.
Parsaa viljeltiin ja nautittiin jo antiikin Kreikassa ja Roomassa.
EU on rahoittanut parsan koneellisen sadonkorjuun tutkimusta.
– Näin parsaa syödään Reininmaalla. Berliiniläiset taas haluavat parsansa wieninleikkeen kanssa, kertoo Jürgen Jakobs.
Jakobs tuntee saksalaisten mieltymykset. Viljelijä kasvoi isänsä parsatilalla lähellä Düsseldorfia.
Viisitoista vuotta sitten tila kävi sukupolvenvaihdoksen myötä pieneksi neljälle veljekselle.
Jakobs lähti viisisataa kilometriä itään, Berliiniä ympäröivään Brandenburgin osavaltioon. Maa oli entisessä Itä-Saksassa edullista, ja sen hiekkainen maaperä juuri sopivaa parsan viljelyyn.
Jürgen Jakobs perusti veljensä Josefin kanssa kaksi parsatilaa Beelitziin lähelle Berliiniä. Nykyisin Jakobs-Höfe-tilat lukeutuvat alueen suurimpiin.
– Meillä on 150 hehtaaria peltoa, ja tuotamme vuosittain lähes miljoona kiloa parsaa.
Sadan miljoonan kilon sato
Vuonna 1990 parsaa viljeltiin Beelitzin alueella vain sadalla hehtaarilla. Siitä pinta-ala on yli kaksikymmentäkertaistunut, ja alue on Saksan kolmanneksi tärkein parsantuottaja.
Eniten parsaa viljellään Alasaksin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltioissa.
Parsa on viljelyalassa mitattuna Saksan tärkein vihannes. Sitä korjataan Saksassa keskimäärin 4 800 kiloa hehtaarilta, mikä tarkoittaa yli 100 miljoonan kilon satoa vuosittain.
Ennen Saksojen yhdistymistä parsa oli suosittua vain lännessä. DDR:ssä sitä pidettiin elitistisenä herkkuna ja työläänä viljelykasvina.
Nykyisin parsa on koko Saksassa samanlainen kausiherkku kuin uudet perunat Suomessa. Sitä syödään huhtikuun lopulta juhannukseen asti.
Saksalaiset arvostavat lähellä viljeltyä parsaa. Esimerkiksi berliiniläiset valitsevat kevätherkkunsa mieluiten beelitziläisenä.
Toukokuussa lähes jokainen Berliinin ravintola tarjoaa parsa-aterioita. Toreilla ja teiden varsilla on parsatilojen suoramyyntikojuja.
Tiloista on kasvanut elämysmaatiloja kaupunkilaisille. Myös Jakobs tarjoaa asiakkailleen ohjelmaa kuten kantrijuhlia ja nukketeatteriaamiaisia. Lapset voivat silitellä lampaita kotieläinpuistossa, ja vieraat voivat tutustua parsan käsittelyyn.
Sadonkorjaajat Puolasta ja Romaniasta
Jürgen Jakobs kuvailee parsaa herkäksi ja vaativaksi vihannekseksi. Erityisesti sadonkorjuu vaatii taitoa.
Valkoinen ruokaparsa kerätään mullan alta. Osa monivuotisesta kasvista jätetään paikalleen. Varomaton veitsen käsittely saattaisi vahingoittaa kasvustoa ja pilata seuraavan vuoden sadon.
Parsalla kestää kolme vuotta kasvaa sadonkorjuuikään, joten korjuussa oteta riskejä. Siksi ostaja ei pääse poimimaan parsaa itse.
Jakobsin tilan poimijat tulevat Puolasta ja Romaniasta. Tila työllistää parsakautena lähes 500 henkeä, sen ulkopuolella työntekijöitä on parikymmentä.
– Parsa on kannattava kasvi, koska se tuottaa tuloa jo alkukesästä. Sen jälkeen viljelemme muun muassa mansikkaa, Jürgen Jakobs kertoo.
Värillä on väliä
Parsakilo maksaa Saksassa kauden alussa kymmenisen euroa. Jakobsin myyntikojussa kilon sai toukokuun alussa kaksi euroa halvemmalla. Jürgen Jakobs kertoo myyvänsä 60–70 prosenttia sadosta suoraan kuluttajille.
Saksalaiset pitävät eniten valkoisesta parsasta.
– Valkoinen näyttää hyvältä. Mutta esimerkiksi ranskalaiset valitsevat mieluiten hieman violetin värisiä varsia. Niissä on enemmän vitamiineja ja makua, Jakobs huomauttaa.
Valkoisesta parsasta tulee violettia, jos se pääsee kasvamaan valoon. Jotta versot saadaan pysymään puhtaan valkeina, pellot peitetään muovilla.
Saksassa on parsa-asiantuntijoita, jotka sanovat erottavansa mausta, millä tilalla parsa on kasvanut. Jakobsin mukaan on mahdollista tunnistaa ainakin parsa-alue.
– Beelitzin hiekkaisessa maassa parsa kasvaa nopeasti ja saa siitä mainion makean maun, viljelijä kehaisee.
Niksit hyvään parsaruokaan – katso video
Resepti: Parsa puolalaiseen tapaan
Linkit
Lisää parsatietoa (Kotimaiset kasvikset)
Lisää jutun teemoista
maatalous, parsa, parsanviljely, Saksa
Yksi kommentti artikkeliin Saksa pursuaa nyt parsaa
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Olipa kiva saada tietää millaista parsan viljely on siellä, missä se oikeasti kasvaa!