EU tukee kosteikkotyötä
Kari Laakson (vas.) ja Juha Satovuon kosteikko ilahduttaa myös Nelliä.
Kosteikot suodattavat ylimääräiset ravinteet vesistä ja estävät järviä rehevöitymästä. Salon seudulla kosteikkoja perustetaan EU:n tuella.
– Nelli! huuto kiirii kosteikolla.
Pikimusta karvaturri kiihdyttää vauhtiaan ja pulahtaa hyiseen veteen. Koiran omistaja seisoo vetisellä vainiolla, jota oja halkoo kuin musta arpi. Lähistölle on kipattu valtava kasa multaa.
Vielä vuosi sitten Nellin uimarannan tilalla Kruusilassa oli tulvien riivaama pelto. Nyt paikalle rakennetaan maatalouskosteikkoa. Monimuotoisten biotooppien perustamiseen kannustetaan myös EU:n osittain rahoittamassa Leader-hankkeessa. Lahdelta Latvoille – kosteikot Kiskonjoella ja Perniönjoella ‑projektia luotsaa WWF.
Kosteikko
Alue, joka pysyy kosteana ympäri vuoden.
Sitoo pelloilta valuvia ravinteita.
Voi pidättää noin puolet ravinnekuormasta.
Vesiensuojelukosteikossa pinta-alan oltava 0,5 prosenttia valuma-alueen koosta.
Lisää luonnon monimuotoisuutta.
Kosteikkohankkeet ovat osa Itämeren suojelutyötä.
Järvi laittoi ajattelemaan
Kruusilalaiset maanviljelijät Juha Satovuo ja Kari Laakso aloittivat oman kosteikkohankkeensa viime keväänä.
– Ympäristö on maanviljelijän työkalu, josta on pakko pitää huolta. Pelkkä kosteikkojen suunnittelu ja esiselvityksiin satsaaminen ei auta. Asioille täytyy tehdä konkreettisesti jotain, Satovuo ja Laakso kertovat.
Kosteikot vähentävät tulvahaittoja, sillä ne hidastavat veden virtausta. Samalla ne sitovat pelloilta valuvia ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, jotka rehevöittävät vesistöjä. Lammikoiden pohjalle kerääntyvä kiintoaines voidaan käyttää viljelysmaiden lannoitteena.
Taloudellista hyötyä projektista ei Satovuolle ja Laaksolle ole, silmäniloa sitäkin enemmän. Alue houkuttelee vesilintuja ja talvella paikalle syntyy luonnon oma luistelukenttä.
Kosteikkoprojektissa mukana oleva WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä kuuntelee miesten puheita vakavana. Yhteisille ponnistuksille on hänen mukaansa tarvetta. Lähihorisontissa siintävä Hirsijärvi tarvitsee pian tekohengitystä.
Kosteikkojen nykymäärä ei riitä
WWF:n tavoitteena on osallistua viiden vuoden aikana noin sadan uuden kosteikon perustamiseen ja suunnitteluun. Päämääränä on edistää alueellisten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanemista, jotta vesien ekologinen tila paranisi.
EU:n Leader-rahoitusta käytetään pääasiassa uusien kohdealueiden kartoitukseen. Rakennustyöhön varoja pitää hakea muualta, kuten ELY-keskuksilta ja yksityisiltä lahjoittajilta.
Tukea ympäristöhankkeisiin voi saada myös Life+ -rahoituksesta. Viime vuonna startannut Kotiseutukosteikko Life -hanke kannustaa maanomistajia perustamaan ja hoitamaan kosteikkoja ympäri Suomen.
Projektin aikana jokaiseen maakuntaan luodaan oma mallikosteikko. Kohdealueet valitaan kesäkuun puoleen väliin mennessä.
Kiire vie auttamishalun
Tuuli huojuttaa koivikkoa, jonka Kari Laakso ja Juha Satovuo ovat nimenneet tulvametsiköksi. Miesten tavoitteena on laajentaa kosteikkoa entisestään ja pyhittää lisää maata peltojen suojavyöhykkeiksi. Tulevaisuudessa alueelta löytyy myös METSO-suojelukohteita.
Kosteikon vesiensuojeluteho saavuttaa huippunsa vasta vuosia sen perustamisen jälkeen. Alueen kunnosta tulee pitää jatkuvasti huolta. Rannat täytyy niittää säännöllisesti, eivätkä vesikasvit saa tukkia lammikkoa.
Ylimääräinen työ ei viljelijöitä pelota. Päättäjille heillä on kuitenkin selkeä viesti. Kosteikon perustamiseen tarkoitettuja investointitukia pitäisi myöntää enemmän ja niiden hakemisesta tulisi tehdä helpompaa.
– Nyt täytettävät kaavakkeet julkaistaan viime tipassa. Lisäksi ne pitää palauttaa samaan aikaan kuin kaikki viljelytukilomakkeet, Laakso ja Satovuo harmittelevat.
Kaikesta huolimatta miehet odottavat syksyä innolla. Silloin sorsakauden voi aloittaa omalta lintulammikolta.
Linkit
Kotiseutukosteikko-hankkeen kotisivut
Lisää jutun teemoista
Itämeri, kosteikko, Leader, LIFE, METSO-kohde, ympäristön suojelu
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.