Europa

Tanssiva torni vie taiteen kohti taivasta

Tanssiva torni yhdistää tanssia, teatteria ja musiikkia.

Nykytanssi hylkää vaakatason Euroopan kulttuuripääkaupunkien Turun ja Tallinnan suurimmassa tanssituotannossa.

Vasta kun ensi-iltayleisön aplodit ovat voimistuneet tömistelyksi ja yleisöä on noussut taputtamaan seisaaltaan, venäläisen koreografi Sasha Pepeljajevin kasvoille hiipii hymy. Tanssiva Torni on pitänyt Turun Logomon yleisön kuin varpaillaan puolitoista tuntia.

Tanssiva torni on suuri monella tapaa: Se on kuusikerroksinen, lähes 10 000 kiloa painava teräsrakennelma, joka toimii viidentoista tanssijan lavasteena. Rakennelman on suunnitellut koreografin oma poika, New Yorkissa työskentelevä arkkitehti Pavel Pepeljajev.

Samalla Tanssiva torni on Euroopan kulttuuripääkaupunkien Turun ja Tallinnan vuoden suurin tanssitaiteen ponnistus, jonka merkitys kantaa Pohjolaa pitemmälle.

Tanssia tanssin vuoksi

Ajatus tavallisesti vaakatasossa toimivan tanssin viemisestä pystysuuntaan viehättää koreografi Pepeljajevia. Kohoavaa liikettä vahvistavat valot, äänet sekä optiset ja hydrauliset tehosteet. Spiraalimaisesti ylöspäin kurkottava tanssiteos on herättänyt maailmalla kiinnostunutta ihmetystä.

– Viimeksi tänä aamuna minulta kysyttiin, miksi tanssimme tornissa. Miksi ei, ihmisethän tanssivat kaikkialla. Meidän ideamme on tanssia kolmessa ulottuvuudessa yhtä aikaa, sanoo Pepeljajev.

Alun perin kemistiksi valmistunut Pepeljajev antaa Tanssivassa tornissa periksi rakkaudelleen tekniikkaa kohtaan. Teos on täynnä ohjaajan itse rakentamaa, rautakauppatarpeista valmistettua vimpainta ja vaikeasti aukenevaa symboliikkaa.

Teoksellaan Pepeljajev tuntuu sanovan, että tanssilla on arvo itsessään ilman, että sen tarvitsisi varsinaisesti symboloida mitään.

Kysymys teoksen välittämästä viestistä tuntuu turhauttavan maestroa. Hän sanoo kuitenkin, että siinä käydään läpi historiaa planeetan ja ihmiskunnan alusta lähtien.

– Lopputulema on, että ihmiset ovat korkeampia olentoja kuin tekniikka, hän summaa.

Venäläisyyden vahva tuntu

Tanssiva torni juhlistaa paitsi Turun ja Tallinnan yhteistä kulttuuripääkaupunkivuotta, myös turkulaisen nykytanssiryhmä Aurinkobaletin 30-vuotisjuhlavuotta.

Teoksen taiteilijat tulevat Suomesta, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista, mutta sen henki on venäläinen. Tanssivassa tornissa nähdään viittauksia postmoderniin venäläiseen kirjallisuuteen, sirkukseen ja teatteri-ilmaisuun.

Musiikin on säveltänyt tallinnalainen Ülo Krigul. Soittimet on pitänyt kehittää teosta varten: esimerkiksi lyömäsoitin muistuttaa pyöröovea. Puvustus on Viron vaatesuunnittelun kärkinimen Reet Ausin käsialaa, ja siinäkin nähdään viittauksia monikerroksiseen historiaan.

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on nimetty kaupunkeja jo vuodesta 1985 lähtien. Nimitys edellyttää kaupungilta poikkeuksellisen tasokasta kulttuuriohjelmaa, ja sen tarkoitus on muun muassa tuoda eurooppalaisia kulttuurintekijöitä ja -kokijoita yhteen.

Linkit

Kulttuuripääkaupunki Turku
Kulttuuripääkaupunki Tallinna

Lisää jutun teemoista

kulttuuri, kulttuuripääkaupunki, nykytanssi