Suomalaistoimittajan romanijuttu voitti EU-kilpailun

Jeanette Björkqvist halusi päästä romanit kertomaan itse omasta elämästään.

Jeanette Björkqvist halusi päästä romanit kertomaan itse omasta elämästään.

Hufvudstadsbladetin toimittaja Jeanette Björkqvist kyllästyi uutisoinnin yksipuolisuuteen ja seurasi kuusi viikkoa romanikerjäläisten elämää.

Suomalainen toimittaja Jeanette Björkqvist voitti pääpalkinnon Euroopan komission journalismikilpailussa, jonka teemana oli syrjintä ja sen torjuminen. Björkqvist työskentelee Hufvudstadsbladetissa. Toimittaja palkittiin viime kesäkuussa julkaistusta artikkelistaan Det oönskade folket (Ei-toivottu kansa), joka kertoo Romanian romanien tilanteesta Helsingissä.

Mikä kilpailu?

EU:n journalistikilpailu on osa komission Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan -tiedotuskampanjaa.

Kilpailu järjestetään vuosittain.

Kilpailuun voi osallistua printti- ja verkkolehtien artikkeleilla, jotka käsittelevät etnisyyteen, uskontoon, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää tai moninaisuutta.

Kilpailun pääpalkinto on 5 000 euron arvoinen.

– Idea kilpailuun osallistumisesta tuli toisessa lehdessä työskentelevältä kollegalta, Björkqvist kertoo.

Björkqvist on työskennellyt toimittajana 1990-luvun alusta lähtien. Hän on raportoinut muun muassa Suomen kouluammuskeluista, Afganistanista ja Georgian sodasta.

Björkqvist valitsi aiheen sen takia, että häntä alkoi ärsyttää sävy, jolla romaneista suomalaisissa tiedotusvälineissä puhuttiin. Romanit olivat mediassa lähinnä joukko nimettömiä kerjäläisiä, jotka häiritsevät ja varastelevat.

– Ajattelin, että jonkun pitäisi tehdä juttu, jossa romanit pääsevät itse sanomaan, mitä mieltä he ovat asioista, Björkqvist kertoo.

Romaniuutisoinnissa ääneen pääsevät usein vain viranomaiset.

– Tässä jutussa tein tietoisen päätöksen, etten haastattele ketään viranomaista.

Luottamuksen voittaminen kesti

Björkqvist lähti kadulle tutun valokuvaajan Niklas Meltion kanssa. Tutustuminen romaneihin oli vaikeaa, koska hyvin harva heistä osaa englantia.

– Löysimme kuitenkin pari nuorta miestä, jotka osasivat englantia melko hyvin ja he auttoivat meitä, Björkqvist sanoo.

Haastatellut romanit epäilivät pitkään, millä mielin toimittaja ja valokuvaaja ovat liikkeellä.

– Vakuutimme kuitenkin, että teemme juttua, jossa romanit saavat kertoa asioista oman mielipiteensä ja pikku hiljaa voitimme heidän luottamuksensa. Lopulta potkimme yhdessä jalkapalloa ja nauroimme, Björkqvist sanoo.

Sapiskaa Helsingin viranomaisille

Romaniuutisointiin liittyy usein vihjailuja rikollisuudesta ja jopa ihmiskaupasta, mutta Jeanette Björkqvist ei havainnut niistä merkkejä. Hän ei kuitenkaan artikkelissaan kiistä, etteivätkö jotkut romanit olisi syyllistyneet varkauksiin.

– Tapaamani romanit ovat olleet tavallisia köyhiä, joilla ei ole koulutusta.

Björkqvist on hyvin suivaantunut Helsingin kaupungin virkamiesten toimintaan. Johtavat virkamiehet ovat hänen mielestään suhtautuneet romaneihin koko ajan sosiaalisena ongelmana ja viivytelleet pientenkin asioiden hoitamisessa. Björkqvist muun muassa hämmästelee, miten viranomaisilla kesti kuukausia saada Kalasatamaan ulkovessa romanien käyttöön.

Kehuja toimittajalta sen sijaan saavat Sosiaalikeskus Sataman vapaaehtoisnuoret, jotka ovat peräänantamattomasti auttaneet romaneja.

Kerjäämisen kieltäminen ei auta

Björkqvist ei kannata kerjäämisen kieltämistä, koska se olisi hyödytöntä. Toimittajan mielestä parasta tietysti olisi, jos romanit voisivat jatkaa elämäänsä kotimaassaan, mutta siellä he kohtaavat usein vielä pahempaa syrjintää kuin Suomessa.

– Ironista on, että elämä Suomessa asuntovaunussa pienen vauvan kanssa on todella parempaa kuin elämä kotimaassa, Björkqvist toteaa.

EU-maan kansalaisina Romanian romaneita ei voi estää tulemasta Suomeen.

– Siksi pitäisikin lähteä siitä, että romanit ovat nyt täällä ja autetaan heitä täällä, Björkqvist sanoo.

Läpitunkevaa syrjintää

Useimmat romanit haluaisivat tehdä työtä, jos sitä vain löytyisi, Jeanette Björkqvist arvioi. Usein ainoa vaihtoehto on pullojenkeräily, joka tuottaa heikosti.

– Seurasin erästä miestä, joka keräsi pulloja kymmenen tuntia ja sai niistä alle kuusi euroa. Hänellä on vaimo ja kolme lasta, joista pienin oli haastattelun aikaan vastasyntynyt.

Björkqvist kuuli myös miehestä, joka oli pulloja keräämällä hankkinut rahat junalippuun päästäkseen Itä-Suomeen marjanpoimintatöihin. Kun hän pääsi perille ja marjatilan omistajalle selvisi miehen etninen tausta, töitä ei enää ollutkaan tarjolla.

– Näyttää siltä, että tekivätpä romanit mitä tahansa, se on aina väärin.


Linkit

Komission tiedote journalistipalkinnosta
Jeanette Björkqvistin voittoartikkeli Hufvudstadsbladetissa

Lisää jutun teemoista

, , ,





L�het� kavereille

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Kommentointiohjeet

Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.

Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.

Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.