Kölnin karnevaali on hilpeä jättijuhla
-
- Hoilotusta yötä päivää
Väsyneet mutta onnelliset juhlijat istuvat kölniläisellä metroasemalla ja luikauttavat laulun. Noin viikon kestävä karnevaalisesongin huipennus käy joidenkin asukkaiden hermoille.
-
- Olut ei saa loppua
Pienen puodin kauppias Kölnin huvikorttelissa on pitänyt huolta, että olut ei pääse loppumaan. Korien pino peittää näkyvistä tavallisen myyntitiskin ja asiakkaita riittää.
-
- Asuihin panostetaan paljon
Monet ovat nähneet valtavasti vaivaa karnevaaliasujensa valmistuksessa. Näyttävimpien joukkoon kuuluvat pääjuhlakulkueen merirosvoryhmät.
-
- Mielikuvituksellisia ajoneuvoja
Toinen toistaan mielettömämmät ajoneuvot matelevat kulkueessa. Kaikista heitellään makeisryöppyjä yleisön joukkoon.
-
- Rahalla saa istumapaikan
Maksamalla sievoisia summia saattaa karnevaalikulkuetta seurata katetusta katsomosta. Halvimmat paikat saa vajaalla 40 eurolla, kalleimmista all-inclusive -tarjoilulla varustetuista paikoista pitää pulittaa 111 euroa.
-
- Luuranko säväyttää
Kulkueeseen osallistuneiden yhdistysten vaatteet ja rekvisiitta ovat huolella tehtyjä. Merirosvojen häkissä vetämä hirtetty luuranko on varsin aidon näköinen.
-
- Korvat soivat
Tuntikausia jatkunut yhtäjaksoinen rummutus on hetkittäin korvia huumaavaa, ja mukana olleiden lasten korvat on suojattu.
-
- Kaikki pukeutuvat
Jos kulkueessa nähdään upeita vaateluomuksia, niin ei yleisökään jää pekkaa pahemmaksi. Karnevaalipäivänä Kölnistä on mahdoton löytää ketään tavallisissa vaatteissa.
-
- Taiturit katedraalin edessä
Kulkue marssi Kölnin mahtavan katedraalin edestä. Tanssikoulujen ryhmät panivat parastaan paikalla, jossa on kuljettu juhlahumussa jo satoja vuosia.
-
- Tunnelma baareissa tiivistyi
Kostea juhlinta tiivistyy pisaroiksi kölniläisen pubin eli kneipen ikkunalasiin illalla pääjuhlan jälkeen. Monet jatkavat hilpeää menoa ties monettako päivää.
-
- Lattiamoppi päässä?
Kölniläisen baarin työntekijät eivät hätkähdä tätäkään asiakasta. Normaalisti pukeutunut juhlija on karnevaaliaikaan paljon harvinaisempi näky.
-
- Monikärkiohjus
Baarimikko kantaa olutta janoisille näppärällä laitteella, joka on valmistettu kuljettamaan jopa toistakymmentä huurteista yhdellä kertaa.
“Kölle Alaaf” -huudot raikuivat, kun karnevaalisesonki huipentui Rosenmontag-kulkueeseen.
Kölnin karnevaali on Saksan ja koko Euroopan suurimpia katujuhlia. Tänä vuonna yli 1 2000 miestä, naista ja lasta osallistui noin kuusi kilometriä pitkään kulkueeseen ja lähes miljoona ihmistä seurasi katujen varsilla tuntikausia kestänyttä juhlaa. Kulkueesta heiteltiin yhteensä 300 tonnia makeisia yleisölle.
Mitä tarkoittaa kulkueesta raikuva “Kölle Alaaf” -huuto? Reinin varrella ja Saksan katolisissa osissa joka kaupungilla on omat narrin- ja tunnushuutonsa, joilla on vuosisataiset perinteet. 1630-luvulla kirjattu Kölnin huuto tarkoittaa nykykielellä “Köln ennen kaikkia muita”.
Paaston alkuun päättyvä karnevaalisesonki on Kölnissä perinteisesti rennon riehakasta, mikä näkyy oluen kulutuksessa, hilpeässä käytöksessä ja hassuissa vaatteissa. Se näkyy – ja kuuluu – huvikortteleissa asuvien harmiksi myös järjestyshäiriöinä ja yöllisenä metakkana. Valituksia metelistä on alkanut viime vuosina kertyä aiempaa enemmän.
Kölnin karnevaalia on kuitenkin vietetty 1300-luvulta lähtien, ja se on kasvanut osaksi kaupungin perintöä. Kaupunki tunnetaan kosmopoliittisesta asenteestaan, ja karnevaalihumu on olennainen osa sen identiteettiä.
Karnevaalin talous on lähes puolen miljardin euron luokkaa vuosittain, ja se työllistää vakinaisesti noin 5 000 ihmistä. Peräti 20 000 ihmistä, pari prosenttia kaupungin väkiluvusta, osallistuu juhlan valmisteluihin erilaisissa yhdistyksissä.
Kölnin karnevaali jatkanee vielä pitkään vuosisataista perinnettään hyväntuulisen huonon käytöksen esitaistelijana.
Linkit
Kölnin karnevaalikomitea
Kölnin kaupungin karnevaalisivut
Lisää jutun teemoista
juhlat, karnevaali, Köln, kulttuuri, Saksa
2 kommenttia artikkeliin Kölnin karnevaali on hilpeä jättijuhla
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
taas “einfach tolle” juttu. Lukisin vain niin mielelläni näitä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia juttuja paperilehdestä; junassa, sohvannurkassa, kahvipöydässä jne. Ettekö voisi harkita myös paperilehden julkaisemista? Vain niille, jotka sen painettuna haluavat.
Kiitos kommentista! Europa-lehti ilmestyi aiemmin paperilehtenä, mutta viestinnän pääosasto päätti että paperiversioista siirrytään kustannussyistä nettiversioihin. Pahoittelen muutosta, olisimme mielellämme jatkaneet paperilehtien tekemistä mekin.
Marjatta Hautala
Tiedotuspäällikkö
Euroopan komission Suomen-edustusto