Europa

EU:n MIC-järjestelmä tuli apuun Japanin katastrofissa

Pohjoisjapanilainen Kesennuman kaupunki tuhoutui maan tasalle maanjäristyksessä ja tsunamissa.

EU:n pelastustoimintaa koordinoidaan yhteisestä keskuksesta, joka välittää katastrofeista tulleet avustuspyynnöt nopeasti jäsenmaille. Sitä on tarvittu viime aikoina paljon.

EU:n pelastuspalvelun johto- ja koordinaatiokeskus MIC (Monitoring and Information Centre) sijaitsee Brysselissä. Siellä on ympärivuorokautinen päivystys, joka ottaa vastaan EU:n sisältä ja ulkopuolelta tulleet avustuspyynnöt ja välittää ne edelleen jäsenmaille.

Yhteinen koordinaatiokeskus auttaa hahmottamaan, millaista apua ja millä aikataululla EU-maat voivat katastrofialueille lähettää. Nopeimmillaan MIC pystyy kokoamaan muutaman tunnin varoitusajalla pelastustiimejä esimerkiksi maanjäristysalueelle etsimään eloonjääneitä talojen raunioista.

Japaniin apua EU-lipun alla

Viime viikkojen aikana pelastustyöntekijät ovat työskennelleet poikkeuksellisen kovien työpaineiden alla eri puolilla maailmaa. MIC on välittänyt avustuspyyntöjä muun muassa Japanin tsunamin ja Uuden-Seelannin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi.

Yhteistyötä on tarvittu myös ulkomaalaisten evakuoimiseksi Libyan konfliktin jaloista.

Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat tarjonneet tukeaan maalle. Japaniin on lähetetty materiaaliapua, ja MIC on koonnut arviointiryhmän muodostamaan käsityksen tulevien viikkojen ja kuukausien avustustarpeista.

– Japani on toivonut, että Euroopasta tuleva apu tulee yhtenä pakettina EU-lipun alla. Lisää apua lähetetään japanilaisten viranomaisten täsmennettyä, millaista tukea meiltä halutaan, sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päällikkö Timo Viitanen kertoo.

Perillemeno vaatii hyvää suunnittelua

EU:n läheinen kumppani unionin ulkopuolisissa avustusoperaatioissa on YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA, joka koordinoi katastrofiapua maailmanlaajuisesti.

Viitasen mukaan yhteistyön välttämättömyys nousi ensimmäisen kerran esille Armenian maanjäristyksessä vuonna 1988. Tuolloin luonnonkatastrofin uhreja riensi auttamaan suuri joukko avunantajia, mutta kehnon johtamisen ja suunnittelun vuoksi kaikki apu ei tavoittanut kohteitaan.

– Koordinointi toimii nykyisin varsin hyvin, mutta kehittämistäkin riittää. Viime vuonna Haitin maanjäristyksen jälkeen paikan päälle ilmestyi satoja avustusjärjestöjä, joista kaikki eivät kuitenkaan pystyneet toimimaan vaikeissa oloissa.

Suomi lähettää asiantuntijoita

Suomi on viime vuosina tarjonnut kansainvälisiin avustusoperaatioihin ennen muuta asiantuntija-apua. Avustustarvikkeita lähetetään Suomesta harkiten, sillä yleensä telttojen, huopien, elintarvikkeiden ja muiden perustarpeiden hankkiminen lähempää katastrofialuetta tulee halvemmaksi.

– Suomalaiset asiantuntijat osallistuvat muun muassa katastrofien tuhojen arviointiin ja kriisialueelle tulevan avun koordinointitehtäviin. Haitiin lähetettiin viime vuonna asiantuntijoita, jotka ylläpitivät perusleiriä teknisine varusteineen kansainvälisiä avustustyöntekijöitä varten. Näin tehtiin myös Pakistanin tulvakatastrofissa, Timo Viitanen kertoo.

Kansainvälisiä tehtäviä varten on Suomessa noin 150 erikoiskoulutettua pelastusalan ammattilaista, joista kootaan tarvittaessa 30–40 hengen yksikkö onnettomuusalueelle lähetettäväksi.

Lisäksi EU:n rekistereissä on noin 20 suomalaista asiantuntijaa, jotka ovat saaneet kansainvälisen koulutuksen pelastusalan asiantuntija- ja koordinointitehtäviin.

Linkit

EU:n pelastuspalvelun johto- ja koordinaatiokeskus MIC
Komission tiedote EU:n avusta Japanille

Lisää jutun teemoista

humanitaarinen apu, Japani, MIC, pelastustoiminta