Europa

Ulkomaisen työvoiman riisto jää pimentoon

Puutarhatuotanto on yksi aloista, joilla työvoiman hyväksikäyttöä tapahtuu eniten.

Suomessa ei tunnisteta työperäistä ihmiskauppaa. Uhrit jäävät usein vaille apua myös Keski-Euroopassa.

Ihmiskaupasta tulee useimmille suomalaisille mieleen naisten seksuaalinen hyväksikäyttö. Työperäinen ihmiskauppa tunnetaan ja tunnistetaan paljon huonommin.

Suomessa ei ole annettu yhtään tuomiota työperäisestä ihmiskaupasta. Siitä kuitenkin on ollut kyse vakavimmissa ilmitulleissa tapauksissa. Tiedot käyvät ilmi Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heuni) julkaisemasta raportista Ehdoilla millä hyvänsä.

Raportti on ensimmäinen laaja työperäistä ihmiskauppaa koskeva tutkimus Suomessa. Raportti tehtiin Euroopan komission tuella.

Vakavimmat viranomaisten tietoon tulleet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset ovat tapahtuneet rakennus-, ravintola- ja puutarha-aloilla.

Hyväksikäytön tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa väkivalta ja sillä uhkailu, passin haltuunotto, alipalkkaus ja lisien maksamatta jättäminen ja liikkumavapauden rajoittaminen.

Auttava neuvontapuhelin tarpeen

Raportin mukaan viranomaisten kouluttamista pitäisi lisätä, jotta työperäisen ihmiskaupan uhrit tunnistettaisiin ja heitä voitaisiin auttaa paremmin.

Suomessa on toiminut vuodesta 2006 lähtien kansallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Sen kautta apua on hakenut noin 80 ihmistä.

Ihmiskaupparaportissa suositellaan, että Suomeen pitäisi perustaa asiantunteva neuvontapuhelin ulkomaalaisille työntekijöille.

– Jo työluvan haku- ja myöntämisvaiheessa pitäisi kertoa Suomen työehdoista ja -oikeuksista, arvioi erikoissuunnittelija Natalia Ollus Heunista.

Ollus on yksi Ehdoilla millä hyvänsä -raportin tekijöistä.

Usein syytteet kuivuvat siihen, ettei epäiltyjä vastaan ole kirjallisia todisteita tai muuta näyttöä. Siksi raportissa suositellaan, että ulkomaalaisten työntekijöiden kannattaisi pitää omaa työaikakirjanpitoaan.

Tuomiot jäävät pieniksi

Poliisin tietoon tuli vuosina 2004–2009 kaikkiaan 177 ihmiskaupan kaltaista rikosta, ja kymmeniä niistä tutkittiin. Lievempiä tuomioita esimerkiksi kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä on 2000-luvulla annettu vajaa kymmenen.

Natalia Olluksen mukaan viranomaisten motivaatiota voivat laimentaa pienet tuomiot. Esimerkiksi kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä voi saada korkeintaan kaksi vuotta vankeutta, mutta yleensä siitä tuomitaan vain sakkoja.

Raportin tekijöiden mukaan useissa oikeuteen päätyneissä jutuissa kovempi tuomio olisi ollut paikallaan.

Natalia Ollus ottaa esimerkiksi keskipohjalaiseen puutarha-alan yritykseen liittyvän jutun. Siinä yritykseen palkattiin kymmenkunta aasialaista työntekijää. Heille luvattiin noin tuhat euroa kuussa, mutta he saivat käteen vain 200 euroa. Palkasta pidätettiin 800 euroa asumiseen ja ruokaan, vaikka työntekijät asuivat asuntovaunuissa.

Työnantaja oli takavarikoinut työntekijöiden pankkikortit ja tunnusluvut ja esti uhreja tapaamasta maanmiehiään. Tuomioksi tuli työsyrjintä. Työnantaja tuomittiin maksamaan sakkoja 2 000 euroa sekä 1 000 euron korvauksen jokaiselle työntekijälle.

– Meidän mielestämme kyseessä oli vähintään kiskonnan tapainen työsyrjintä, ellei jopa ihmiskauppa, Ollus toteaa.

Hollannissa joka kolmannesta syytteestä tuomio

Myös Keski-Euroopassa melko harva ihmiskauppaepäily päätyy oikeuteen – ja vielä harvemmasta annetaan tuomio.

Hollannin ihmiskaupparaportoijan Corinne Dettmeyerin mukaan syyttäjät ja tuomarit eivät tunne tarpeeksi ihmiskaupan käsitteistöä. Vain joka kolmas työvoiman hyväksikäyttöepäily johtaa Hollannissa tuomioihin. Suhdeluku on sama Britanniassa.

– Oikeuden eteen saatujen tapausten määrä on kasvanut. Syytteiden määrä ei kuitenkaan ratkaise vaan tuomioiden, Dettmeyer huomauttaa.

Belgiassa syyttäjät saavat vuosittain käsiteltäväkseen 150–200 työntekijöiden hyväksikäyttöepäilyä. Tapauksia on saatu paljastettua enemmän, kun eri viranomaiset ovat tiivistäneet yhteistyötään. Tällä hetkellä noin 900 neljän eri viraston tarkastajaa tutkii ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oloja.

Työsuojeluosaston johtaja Peter van Hauwermeiner Belgian sosiaaliturvaministeriöstä korostaa valtioiden välisen yhteispelin merkitystä. Juttujen käsittely nopeutuu van Hauwermeinerin mukaan huomattavasti, kun eri jäsenvaltioiden viranomaisten tiedonvaihto ja muu yhteistyö eivät takkuile.

Linkit

Ehdoilla millä hyvänsä -raportti (PDF)
Komission sivu ihmiskaupan torjunnasta

Lisää jutun teemoista

Heuni, ihmiskauppa, työperäinen ihmiskauppa