Suurin osa Euroopassa käytetyistä koe-eläimistä on hiiriä ja rottia.
Kemikaalivirasto ECHA ponnistelee, jotta kemikaalien turvallisuuden paraneminen ei tapahtuisi koe-eläinten kustannuksella. Keinona on tiedon keruu ja jakaminen.
Joulukuussa umpeutui kemikaalien rekisteröinnille EU:ssa asetettu takaraja. Se toi kiireen Helsingissä sijaitsevaan Euroopan kemikaalivirasto ECHAan.
EU ja eläinkokeet
1986 Jäsenvaltiot velvoitetaan raportoimaan eläinkokeidensa määrä joka kolmas vuosi.
1991 Komissio perustaa ECVAMin, joka vastaa vaihtoehtoisten koemenetelmien validoinnista.
2003 EU kieltää eläinkokeiden käytön valmiin kosmetiikan testauksessa.
2009 Eläinkokeiden käyttö kosmetiikan ainesosien testauksessa kielletään osittain.
2010 EU-parlamentti hyväksyy eläinkokeiden rajoittamista koskevan lainsäädännön.
2011 EU valmistelee uutta eläinten hyvinvointi- ja suojelustrategiaansa.
2013 Kosmetiikan testaus eläimillä kielletään kokonaan.
Rekisteröintiaineistojen mukana tuli noin 400 testausehdotusta, joihin sisältyy selkärankaisilla tehtävä eläinkoe. ECHAn tehtävänä on selvittää niiden tarpeellisuus.
Eläinkokeisiin käytetään EU:n alueella joka vuosi noin 12 miljoonaa eläintä. Suurin osa testauksesta on yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemää perustutkimusta. Teollisuus- ja kuluttajakemikaalien tutkimus kattaa eläinkokeista alle 10 prosenttia.
Kemikaalivirasto julkaisee kaikki selkärankaisia eläimiä koskevat koe-ehdotukset ja pyytää ulkopuolisilta tahoilta tietoja niistä. Tarkoituksena on saada tieteellisesti merkittävää aineistoa, joka tekisi testin tarpeettomaksi.
Käytäntö on kuitenkin niin uusi, ettei vielä tiedetä, vähentääkö se eläinkokeita.
Taustalla REACH-asetus
ECHAn menettely perustuu vuonna 2007 voimaan tulleeseen REACH-asetukseen, joka velvoittaa kemikaalien valmistajia ja maahantuojia rekisteröimään vaiheittain kaikki kemikaalit, joita tuotetaan yli tonni vuodessa.
Asetus myös määrää, että kemikaaleihin liittyvä tieto on jaettava samaa ainetta valmistavien ja maahantuovien yritysten kesken.
Asetuksen on pelätty lisäävän eläinkokeita, sillä aineiden turvallisuus pitää tutkia nykyään entistä tarkemmin. Komission omien arvioiden mukaan lisätutkimukset vaativat vuoteen 2018 mennessä yhteensä noin 9 miljoonaa eläintä.
Lopullinen määrä voi ECHAn evaluaatio-osaston johtaja Leena Ylä-Monosen mukaan olla pienempikin, sillä rekisteröintimateriaalin mukana on tullut tähän mennessä vähemmän testausehdotuksia kuin komissio etukäteen arvioi.
– Tämä tarkoittaa joko sitä, että aineista oli olemassa arvioitua enemmän valmista tietoa tai tietovaatimusten täyttämiseksi on onnistuttu käyttämään vaihtoehtoisia menetelmiä, hän sanoo
Aseena tiedon kerääminen ja jakaminen
Eläinkokeita suunnittelevien on tutustuttava julkaistuihin tutkimusaineistoihin. Jos jokin muu yritys on jo rekisteröinyt testattavan aineen ja tehnyt siitä tutkimuksia, ECHA saattaa toimijat yhteen.
Jos aineen turvallisuusselvitys vaatii eläinkoetta, testausehdotus on lähetettävä ECHAlle. Virasto julkaisee sen ja pyytää siitä kommentteja.
Yleensä ehdotukseen tulee alle 10 kannanottoa. Aktiivisimpia kommentoijia ovat eläinsuojelujärjestöt.
Jatkossa ECHA julkaisee tiivistelmät kommenteista ja omista vastauksistaan niihin. Käytännön toivotaan takaavan, että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimittama tieto olisi olennaista ja että se voitaisiin ottaa yhä paremmin huomioon päätöksenteossa.
Puntarissa eettisyys ja turvallisuus
ECHA tasapainoilee ihmisten turvallisuuden ja koe-eläinten suojelun välillä. Esimerkkinä Ylä-Mononen mainitsee kemikaalien pitkäaikaisvaikutukset.
– Mahdollisten sikiövaurioiden testaamiseen ei ole vielä pätevää vaihtoehtoista menetelmää, hän sanoo.
Testeissä käytetään lähinnä jyrsijöitä, kuten hiiriä ja rottia, mutta niitä tehdään myös esimerkiksi linnuilla ja kaloilla. Suomi on eläintestaajien keskikastia. Vuonna 2008 eläinkokeisiin käytettiin Suomessa 138 600 eläintä.
ECHA julkaisee luottamuksellisia tietoja lukuun ottamatta kaikki rekisteröinneissä toimitetut tiedot aineista. Ylä-Monosen mukaan aineiston jakaminen edesauttaa vaihtoehtoisten testaustapojen, kuten tietokonesovellusten kehittämistä. Niissä kemikaalin myrkyllisyyttä ja muita vaikutuksia voidaan ennustaa aineen rakenteen avulla.
ECHA ponnistelee eläinkokeiden vähentämisen puolesta myös muilla keinoilla. Virasto antaa neuvoja ja julkaisee ohjeita. Lisäksi se avustaa jäsenmaita ja komissiota vaihtoehtoisten testimenetelmien kehittämisessä.
Joka kolmas vuosi ECHA raportoi vaihtoehtoisten testien käytöstä. Ensimmäinen raportti valmistuu kesäkuussa 2011.
Linkit
Eläinkokeisiin käytetyt eläimet EU:ssa (PDF)
Direktiivi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta
Lisää jutun teemoista
ECHA, Eläinkokeet, kemikaalit, kemikaalivirasto, REACH, vaihtoehtoiset testausmenetelmät
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
mulla on toi ihan tollane hiiri
DDDDDDDD