Europa

Vuosi 2010 käänsi uuden sivun eurohistoriassa

Talouskriisi sai aikaan sen, että jäsenmaiden taloudenpitoa valvotaan nyt tiukemmin.

Euroopan talousvuosi 2010 jäi aikakirjoihin ajanjaksona, josta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita.

Eurotalouden pitkään jatkunut tasainen kausi päättyi kuin seinään viime vuoden huhtikuussa, kun Kreikka ajautui talousvaikeuksiin.

Pääministeri Giorgios Papandreou onnistui saamaan 30 miljardin euron säästösuunnitelman läpi maan parlamentissa toukokuussa. Kreikkalaisille säästökuuri tarkoittaa veronkorotuksia ja eläkeleikkauksia kolmen vuoden ajan. Se on hinta, joka maan on maksettava muiden euromaiden avusta.

EU:n talous- ja valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto päätti Kreikan kriisin vuoksi Euroopan talouden vakauttamispaketista, jonka suuruus on yhteensä 750 miljardin euroa. Pakettiin sisältyy 440 miljardin euron vakausrahasto, jonka euromaat takaavat.

Kreikka sai vakausrahastolta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä yhteensä 110 miljardin euron lainapaketin. Silti todellisuuteen herääminen oli kreikkalaisille shokki, ja kadut täyttyivät mielenosoittajista.

Kylmä herätys keskinäisriippuvuuteen

Johtaja Teija Tiilikainen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että talouskriisi on herättänyt unionin jäsenmaat näkemään keskinäisriippuvuutensa uudella tavalla. Tähän mennessä riippuvuutta on korostettu positiivisessa mielessä: kuinka voidaan hyötyä yhteisestä valuutasta ja markkinoista.

Viime vuonna jouduttiin miettimään, mitä tarkoittaa, kun yhden maan pankeilla alkaa mennä huonosti.

– Vedenjakaja viime vuoden keskustelussa oli se hetki, kun oli nostettava pöydälle, onko muilla mitään vastuuta? Miten vahvasti ollaan samassa veneessä? Vaati tämän kriisin ennen kuin kysymys lyötiin pöytään, Tiilikainen sanoo.

Kylmää vettä saatiin niskaan talousrintamalta jälleen loppusyksystä, kun kävi ilmi, että myös Irlannin talous oli vakavissa ongelmissa. Irlantilaiset ovat leikanneet maan budjettia miljardeilla euroilla, ja nyt maa lupaa valoa tunnelin päähän vuodelle 2014.

Irlannin julkistalous saattaa hyvinkin selvitä päätetyillä toimenpiteillä, mutta maan pankit keikkuvat edelleen veitsenterällä.

Viime vuosi päättyi Irlannissa siihen, että maan hallitus käytännössä kansallisti pankkikonserni Allied Irish Banksin. Kyseessä oli jo neljäs valtion haltuun ajautunut irlantilaispankki sen jälkeen, kun maan kiinteistökupla puhkesi.

Euroopan keskuspankki on tukenut Irlannin pankkeja joulukuun loppuun mennessä jo yli 130 miljardilla eurolla.

Seurantajärjestelmät remonttiin

Ekonomisti Heidi Schauman Suomen pankista sanoo, että kriisi on muuttanut perustavalla tavalla ajattelua talouden seurantajärjestelmistä.

Hänestä viime vuoden suuri muutos näkyy siinä, miten EU-tasolla vastaisuudessa seurataan talouden makrotasapainoja ja miten se puolestaan vaikuttaa politiikkaan.

– On aika uusi näkemys, että julkinenkaan talous ei elä tyhjiössä.

Irlannin jälkeen huonoja uutisia kuultiin Portugalista, Espanjasta, Italiasta ja Belgiasta.

Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa pysyvän talouden vakausjärjestelmän luomisesta. Se aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, ja samalla nykyinen määräaikainen järjestelmä päättyy.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen uskoo, että järjestelmä toimii.

– On tärkeää tietää, mitä tehdään, jos pelisäännöt alijäämän ja velkaantumisen suhteen eivät toimisikaan.

Heiskanen kuitenkin toivoo, että vakausjärjestelmällä on ennaltaehkäisevä merkitys, eikä siinä säädettyihin sanktiomenetelmiin jouduta turvautumaan.

Velkaantuminen jatkuu pitkälle

Talouskriisin seurauksena velkaantuminen on pysyvä ongelma euroalueella lähivuosina.

Vuoden vaihteessa Euroopan komissio ennusti, että EU-maiden budjettialijäämä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen rajan vielä vuonna 2012. Raja määrittelee, että vuosittaisen budjettialijäämän pitää olla pienempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia bkt:sta.

Suomessa julkisen talouden alijäämä saattaa tänä vuonna painua lähes kuuteen prosenttiin suhteessa bkt:hen, kertoo valtionvarainministeriön suhdannekatsaus. Suomen julkinen velka lisääntyy vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 40 miljardilla eurolla.

Tilannetta auttaa se, että Suomen talous on hyvässä, noin kolmen prosentin kasvuvauhdissa. OP-Pohjolan Heiskanen pitää selvänä, että velkaantumisen jarruttamisesta on tehtävä päätöksiä myös Suomessa.

Hän toteaa, että eurooppalaisessa mittakaavassa esimerkiksi valtiovarainministeriön ehdottamat säästöt eivät ole erityisen suuria.

– Vaikka vaalien jälkeen ei tällaisiin säästöohjelmiin päästäisikään, väistämättä Suomessakin joudutaan kiristämään vyötä – haluttiin se ennen vaaleja tunnustaa tai ei, hän sanoo.

Linkit

EU:n sivusto talous- ja finanssikriisistä

Lisää jutun teemoista

Irlanti, Kreikka, talouden hallinta, talouskriisi