Vähän yli puolet eurooppalaisista suostuisi elinluovutukseen
Suomalaisista 72 prosenttia antaisi luvan elintensä luovuttamiseen heti kuoleman jälkeen.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkijoukkoa halukkuudessa elinluovutuksiin. Espanjassa kampanja muutti asenteet.
Suomalaiset suhtautuvat elinluovutuksiin myönteisemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. Eurobarometrin mukaan 72 prosenttia suomalaisista antaisi luvan elintensä luovuttamiseen heti kuoleman jälkeen. EU-valtioiden keskiarvo oli 55 prosenttia.
Elinsiirrot ja -luovutukset Suomessa
Suomessa tehdään vuosittain noin 250–300 elinsiirtoa, ja luovuttajia on 80–110.
Kaikki elinsiirrot tehdään Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tiloissa.
Pohjoismaissa elinsiirtoja tehdään yhteensä noin 1 600.
Suomen elinsiirtojen tulokset ovat Euroopan huippuluokkaa. Yli puolet siirrännäisen saaneista elää yli 20 vuotta ja heidän elämänlaatunsa paranee.
Suomi kuuluu Scandiatransplant-järjestöön, joka koordinoi Pohjoismaiden välisiä elinsiirtoja. Euroopan suurin elinsiirtojärjestö on Hollannissa toimiva Eurotransplant.
Lähde: STM
Ruotsalaisista peräti 83 prosenttia olisi valmis luovuttamaan elimiään. Penseimmin elinluovutuksiin suhtaudutaan EU-valtioista Latviassa, Romaniassa ja Itävallassa.
Kirurgian professori, ylilääkäri Krister Höckerstedt arvioi, ettei suomalaisten myönteiselle asenteelle ole yksittäistä syytä.
– Taustalla on ainakin yleinen toisista ihmisistä välittäminen sekä usko Suomen erikoissairaalatoimintaan, Höckerstedt toteaa.
Kampanjat vaikuttavat asenteisiin
Kampanjoinnilla on onnistuttu vaikuttamaan ihmisten asenteisiin eri puolilla Eurooppaa.
Espanjalaisten luovutushalukkuus kasvoi roimasti ja nopeasti 1990-luvun lopulla kansallisen asennekampanjoinnin ansiosta. Elinluovutuksiin suhtautuu myönteisesti tällä hetkellä 61 prosenttia väestöstä.
– Luovutusten sosiaalisen hyväksyttävyyden lisääminen ja myönteisten asenteiden herättäminen on avainkeino. Järjestelmän on myös oltava täysin läpinäkyvä eikä se saa herättää epäilyksiä luotettavuudesta, tohtori Rafael Matesanz Espanjan kansallisesta elinluovutusjärjestöstä arvioi.
Ruotsissa kansalliseen luovuttajarekisteriin saatiin tuhansia uusia nimiä maanlaajuisen elinsiirtoviikon avulla. Viranomaiset pitivät viikkoa menestyksenä.
Matesanz on kriittisempi Espanjan kokemusten pohjalta. Hänen mielestään ei kannata haaskata resursseja mainostamalla elinluovutuksia koko kansalle esimerkiksi suurilla lehti-ilmoituksilla.
– Hyödyllisempää on lisätä myönteistä ilmapiiriä kertomalla onnistuneista siirroista ja ihmisten elämänlaadun paranemisesta siirtojen ansiosta, Matesanz sanoo.
Lain lähtökohtana luovutushalukkuus
Siirtoelimistä on Suomessa ja maailmanlaajuisesti suuri pula. Euroopan unionin alueella yli 56 000 ihmistä odottaa luovutuselintä jonotuslistoilla, ja joka päivä 12 ihmistä kuolee siirrännäistä odottaessaan.
Tuoreella EU:n elinsiirtodirektiivillä yritetään parantaa elinsiirtojen laatua ja turvallisuutta, mutta tarkemmista periaatteista sovitaan kansallisesti.
Suomen elinsiirtolakia muutettiin viime kesänä siten, että siihen kirjattiin niin sanottu oletettu suostumus. Laki lähtee nyt siitä, että jokainen suomalainen on valmis elinluovutukseen, ellei hän ole sitä erikseen kieltänyt.
Suomen laki noudattaa nyt muuallakin Euroopassa hyväksi havaittua suuntausta, lääkintöneuvos Raija Asola sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo. Oletettu suostumus on käytössä melkein kymmenessä muussakin jäsenvaltiossa.
– Koska ihmiset suhtautuvat elinluovutukseen pääosin myönteisesti, lakia kannatti muuttaa tähän suuntaan, Asola sanoo.
Kerro kielteinen kanta omaisille
Miten sitten kannattaa toimia, jos ei halua luovuttaa elimiään? Kielteisen kannan ilmoittamiseen ei ole olemassa mitään virallista lomaketta.
– Tärkeintä, että vainaja sanoo kantansa ääneen omaiselle, Raija Asola neuvoo.
Jos vainajan kannasta ei ole tietoa, oletetaan, että hän on suostunut elinluovutuksiin.
Vaikka uusi elinsiirtolaki lähtee oletetusta suostumuksesta, elinluovutuskortit eivät ole asiantuntijoiden mukaan käyneet tarpeettomiksi. Kortti selkeyttää tilannetta, kun luovutusta harkitaan.
Linkit
Elinten luovutus ja siirrot (Euroopan komissio)
Ilmaise elinluovutustahtosi (STM)
Tietoa elinluovutuskortista
Lisää jutun teemoista
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.