Europa

Unkarin sisäpolitiikassa kuohuu

Unkarin pääministeri Viktor Orbán (oik.) kätteli komission puheenjohtajaa José Manuel Barrosoa Budapestissa Unkarin puheenjohtajuuskauden avajaistapahtumassa.

Unkarin EU-puheenjohtajuus tuo Fidesz-puolueen toimet parrasvaloihin koko Euroopassa.

Unkarin sisäpolitiikassa on eurooppalaisittain varsin erikoinen tilanne. Unkari on ainoa EU-maa, jossa yhdellä puolueella on kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa. Oikeistokansallinen Fidesz-puolue voi päättää yksin lähes kaikesta.

Kriitikoiden mielestä huolestuttavaa on etenkin se, että nykyinen hallitus näyttää hyökkäävän monella rintamalla demokratiaa vastaan. Joulukuussa parlamentti esimerkiksi hyväksyi kiistellyn medialain, joka rajoittaa sananvapautta.

– Samaan sarjaan kuuluvat perustuslakituomioistuimen vallan vähentäminen, eläkerahastoilla katettava budjettivaje ja pikavauhtia valmisteltava uusi perustuslaki, kertoo kansainvälisen politiikan professori, hungarologian asiantuntija Heino Nyyssönen Tampereen yliopistosta.

Väärinkäytökset lihottivat oppositiota

Sisäpolitiikan kärjistyminen ei ole yllätys maassa, joka kamppailee vaikeiden talousongelmien kanssa. Vilkaisu lähihistoriaan selittää paljon.

– Kommunistisen järjestelmän romahtamisen jälkeen unkarilaisten odotukset olivat epärealistisen korkealla. Kansalaisten pettymys on ollut katkera, kun talous ei kasvanutkaan odotusten mukaan, Nyyssönen sanoo.

Unkari oli ensimmäinen EU-maa, joka joutui turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n apuun. Enemmistö unkarilaisista katsoo taloudellisten olojensa heikentyneen kommunismin jälkeen. Talouskasvun sijaan kasvua on monien mielestä näkynyt lähinnä tuloeroissa ja korruption määrässä.

– Unkaria vuosikausia hallinneiden vasemmiston ja liberaalien virheet ja väärinkäytökset lihottivat oppositiota, Nyyssönen toteaa.

Oikeistolle murskavoitto kevään vaaleissa

Sisäpolitiikan kahtiajako ja pettymys nuoren demokratian kasvukipuihin kärjistyivät viime huhtikuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa.

– Vaaleissa parlamentin voimasuhteet muuttuivat radikaalimmin kuin koskaan vuoden 1990 jälkeen, Heino Nyyssönen mainitsee.

Kahdeksan vuotta hallitusvastuussa ollut sosialistipuolue MSZP menetti merkittävästi ääniä. Fidesz puolestaan keräsi äänistä yli puolet. Kolmanneksi suurin puolue on äärioikeistolainen ja romanivastainen Jobbik. Parlamentin pienin puolue on viherliberaali ryhmä.

Osa Fideszin vallasta perustuu erittäin monimutkaiseen vaalijärjestelmään. Siinä osa edustajista valitaan suhteellisella ja osa suoralla vaalilla, ja enemmistövaalipiirit suosivat vahvinta puoluetta.

Pääministeri Viktor Orbánin luotsaamat uudistukset saavat nyt osakseen paljon kritiikkiä niin Unkarin rajojen sisällä kuin ulkopuolellakin. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole purkautunut näkyvästi. Fidesz voitti reilusti myös syksyllä pidetyissä kunnallisvaaleissa.

– Puolueen kannattajat ovat tyytyväisiä Fideszin kansallismieliseen populismiin ja hallituksen uudistuksiin. Esimerkiksi johtavien virkamiesten palkkoja on leikattu tuntuvasti, Nyyssönen kertoo.

Puoli vuotta luupin alla

EU-puheenjohtajuus siirtyi vuodenvaihteessa Unkarille ensimmäistä kertaa. Puolivuotinen kausi tarjoaa Unkarille julkisuutta ja pelitilaa, mutta tuo samalla sisäiset kiistat ja äärioikeistolaisen retoriikan parrasvaloihin.

Siksi puheenjohtajuuskausi tarjoaa oppositiolle mahdollisuuden saada tukea kritiikilleen. Euroopan komissio onkin jo puuttumassa esimerkiksi medialakiin.

Heino Nyyssönen ennustaa, että Unkarin puheenjohtajuuskaudella on tarkoituksena ainakin hyväksyttää Tonava-strategia. Kyse on Tonava-joen maita yhdistävästä ohjelmasta. Se kattaa erilaisia politiikkalohkoja hieman samaan tapaan kuin Pohjoinen ulottuvuus, jota uudistettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006.

– Todennäköisesti esiin nousee myös vähemmistöpolitiikka eli muun muassa unkarilaisvähemmistöjen asema maan rajojen ulkopuolella, Nyyssönen arvioi.

Linkit

“Barroso: Media freedom is our sacred principle” (EurActiv)
Unkarin puheenjohtajuussivut

Lisää jutun teemoista

EU-puheenjohtajuus, medialaki, puheenjohtajamaa, sananvapaus, Unkari