EU:n Rabit-joukot tulivat apuun Kreikan ja Turkin rajalla
Afganistanilainen Estanekin perhe on onnistunut ylittämään Kreikan ja Turkin rajan ja valmistautuu kuljetukseen Ateenaan.
Kreikan ja Turkin välinen maaraja vuotaa niin pahasti, että EU:n Rabit-joukot kiiruhtivat avuksi. Unioni tukee myös Kreikan turvapaikkajärjestelmän parantamista.
Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla käy vilske. Päivittäin lähes sata ihmistä eri puolilta maailmaa yrittää laittomasti Eurooppaan tältä EU:n ulkorajalta.
Kreikan rajaongelma
Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla otettiin kiinni noin 46 000 laitonta maahantulijaa viime vuonna.
Maarajasta on tullut kaikkien aikojen suosituin tuloreitti Eurooppaan.
EU:n rajavalvontavirasto Frontexin mukaan syksyllä rajalla otettiin kiinni jopa 350 ihmistä päivässä.
Laittoman maahantulon paine on niin kova, että Kreikka pyysi EU:lta apua lokakuussa.
Ongelma on saatu kuriin sen jälkeen, kun Frontex lähetti Rabit-joukot Kreikan avuksi marraskuussa.
– Keskimääräiset ylitykset maarajalla ovat vähentyneet noin 60 prosenttia Rabit-operaation alkamisesta, Frontexin pääjohtaja Ilkka Laitinen kertoi puhelinhaastattelussa Varsovasta.
Rabit-joukot koottiin eri EU-maista vuonna 2007. Kreikan-operaatio oli joukoille ensimmäinen oikea ruohonjuurioperaatio.
Turkki saatava yhteistyöhön
Ilkka Laitisen mukaan Rabit-operaatio toimii paremmin kuin sitä koskeva asetus edellyttää.
– Yhteistyö kreikkalaisten isäntien kanssa on ollut erinomaista paikallisella tasolla. Tiedonvaihto on pelannut hyvin ja teknistä kalustoa on saatu, Laitinen sanoo.
Samaan hengenvetoon Laitinen kuitenkin korostaa, ettei ongelmaa ratkaista pelkästään rajavalvonnan keinoin. EU-maiden pitää vetää yhteistä linjaa turvapaikanhakijoiden suhteen ja tehostaa yhteistyötä kolmansien eli unionin ulkopuolisten maiden kanssa.
Turkin ja Kreikan rajan valvomiseen tarvitaan myös Turkkia. Naapurusten epäluuloiset välit vaikeuttavat yhteistä rajavalvontaa.
Frontex kuitenkin neuvottelee Turkin kanssa yhteistyösopimusta. Se on Laitisen mukaan viittä vaille valmis.
– Valtava edistys on saatu aikaan verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Pöytäkirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen voi tapahtua minä päivänä hyvänsä, hän lupaa.
Kreikka suunnittelee aitaa rajalle
Rabit-joukkojen kiireisin aika on öisin, koska silloin salakuljetus rajalla on vilkasta. Lisäksi rajaa valvovat uudet lämpö- ja yökamerat sekä helikopterit.
Raja on peltojen peitossa ja suurimmaksi osaksi se myötäilee Evros-jokea. Talvisin peltojen yllä lepää usein sumupilvi.
Kreikka on ilmoittanut aikovansa rakentaa maaosuudelle korkean piikkilanka- ja teräsaidan. Euroopan komission sekä ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen mukaan aita olisi lyhytnäköinen vaihtoehto. Se ajaisi useampia tulijoita salakuljettajien armoille sekä ylittämään rajaa Evros-joen kohdalta.
– Joki on melkoisen petollinen. Siinä on hyvin kylmä, virtaava vesi, suomalainen ryhmänjohtaja Niko Maronen kertoo.
Salakuljettajien apurit laittavat joen ylittäjät puhallettaviin kumiveneisiin Turkin puolella. Joskus veneet kiepsahtavat ympäri liian monen ihmisen painosta. Kesällä 2010 viisitoista laitonta rajanylittäjää hukkui, kun kumivene kaatui joella.
Reitti on silti turvallisempi kuin merireitti Turkista Kreikkaan. Merireitti on saatu paremmin hallintaan viime vuosina.
Maarajan ylittävä reitti on kasvattanut suosiotaan myös Turkin toimien vuoksi. Turkki on poistanut viisumirajoitukset useilta Pohjois-Afrikan ja Aasian mailta ja lisännyt valtavasti halpalentoja Istanbuliin näistä maista.
– Merireitti maksoi 5 000–6 000 euroa. Halpalennon ottanut voi päästä rajalle 600–800 eurolla, nimettömänä pysyvä kreikkalaisviranomainen arvioi.
Turvapaikanhakija juuttuu byrokratiaan
Tilanne Turkin ja Kreikan maarajalla on helpottunut, mutta ongelma ei pysähdy rajalle. Turkki myöntää turvapaikkoja vain Euroopan kansalaisille – käytännössä siis ei kenellekään.
Rajan ylittäneille olosuhteet Kreikassa ovat surkeat. Monet suljetaan kuukausiksi pidätyskeskuksiin, jotka ovat likaisia ja huonokuntoisia.
Turvapaikanhakijoita odottaa vuosikaudet kestävä byrokratia, joka ei välttämättä pääty koskaan.
– Olen odottanut vastausta turvapaikkahakemukseeni nyt yhdeksän vuotta, kertoo kolmekymppinen iranilaismies Salim, joka tulkkaa kreikkalaisille ihmisoikeusryhmille.
Kreikan mukaan ongelma ei ole ainoastaan Kreikan vaan koko Euroopan.
Iranilainen Salim ja sadat tuhannet muut saivat äskettäin hitusen toivoa. Kreikan parlamentissa meni läpi laki, joka siirtää vastuun turvapaikkahakemusten käsittelystä poliisilta uuteen varta vasten perustettavaan yksikköön.
Lisäksi Euroopan komissio myönsi Kreikalle joulukuussa lähes kymmenen miljoonan euron tukipaketin siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja käsittelymekanismin kehittämiseksi.
Linkit
EU:n tiedote raja- ja turvapaikka-avusta Kreikalle
Frontex
Lisää jutun taustoista
Frontex, Ilkka Laitinen, Kreikka, Rabit, Turkki, turvapaikkajärjestelmä
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.