Europa

Vankilasta köyhyyteen

Vapautuminen ei useinkaan ratkaise vangin ongelmia, päinvastoin.

Vantaalainen Mauri vapautuu vuoden vaihteessa. Hänen olonsa on epävarma, kunnes asunto ja koulutuspaikka varmistuvat.

Maurilla on vielä kuukauden ajan asunto, ruokaa ja työtä Jokelan avovankilassa. Reima puolestaan vapautui kesällä ja siirtyi huumekuntoutuslaitokseen vietettyään puoli vuotta Keravan ja Suomenlinnan vankiloissa.

Vapautuvan vangin on vaikea löytää asuntoa, työtä ja toimeentuloa. Ongelma on nostettu esiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisena teemavuonna.

Suomessa oli viime vuonna runsaat 9000 vankia. Vankeus ja sen jälkeinen köyhyys koskettavat myös heidän läheisiään eli yhteensä kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Vapaus tuo epävarmuuden

Vantaan kaupungin sosiaalityöntekijä Eira Toukola neuvoi Mauria hakemaan Kriminaalihuollon tukisäätiön tukiasuntoa. Jokelan vankilan erityisohjaajan avustuksella Mauri haki pienkonemekaanikkokoulutukseen Sovinto ry:n vaihtoehtoiseen ammatti- ja oppisopimuskouluun.

– Oloni on epävarma, kunnes asunto ja koulutuspaikka varmistuvat, Mauri sanoo.

Ennen vankeusrangaistustaan Reima käytti huumeita. Vankilassa hän pysyi päihteettömänä, vaikka Keravalla se on vaikeaa. Nyt hän on lääkkeettömässä päihdekuntoutuksessa Mikkeli-yhteisössä, kunnes siirtyy tukiasuntoon.

Peruskoulun jälkeen Reima teki rakennus- ja varastotöitä. Nyt hän haluaisi kouluttautua päihdehuoltoalalle.

– Olen hyvällä mielellä, koska elämäni on oikeasti muuttumassa, Reima sanoo.

Syrjintää asunnonhaussa

Paperilla ja virallisissa tavoitteissa vanki on oikeutettu yksilölliseen tukipalvelusuunnitelmaan. Hänen vapautumistaan tulisi valmistella vankilassa tai kriminaalihuollossa asumisohjaajien, vankilan, kotikunnan sosiaalityöntekijän ja vangin itsensä yhteistyönä. Käytännössä tahot eivät tiedä toistensa toimista, ja vangin on vaikea koordinoida yhteistyötä vankilasta käsin.

Eira Toukola etsii asuntoja vapautuneille, jotka tulevat ”kassin ja pussin kanssa” ja sanovat tarvitsevansa kämpän tänään.

– On lähes toivotonta saada asuntoa, jos on yksinäinen, luottotietonsa menettänyt entinen vanki, jolla historiassaan häätö asunnosta ja paljon rikosperusteista velkaa, Toukola sanoo.

Maurin ja Reiman kotikaupungin Vantaan asuntotilanne on surkea. Kaupungin tukiasunnoistakaan ei yleensä järjesty kämppää entisille vangeille.

– Heitä syrjitään. Minun puoltolausuntoni ei auta asiaa, koska tiedetään, että kaikki asiakkaani ovat vapautuvia vankeja, Toukola sanoo.

Pääkaupunkiseudulla tarjolla on Kriminaalihuollon tukisäätiön väliaikaisia asuntoja. Toukolan mukaan moni jää pitkäksi aikaa tukisäätiön asuntoon, koska muita ei ole tarjolla.

Velkaa, mutta ei työtä

Vielä 1990-luvulla vapautuneille vangeille löytyi töitä. Nyt töitä ei ole, ja myös selkeää syrjintää esiintyy. Se on lisärangaistus vangille, joka on jo rikoksensa sovittanut.

– Vapautuneita työllistävät yleensä vain heidän entiset työnantajansa, Eira Toukola sanoo.

Monella on vapautuessaan rikoksella aiheutettu velkataakka. Kriminaalihuollon tukisäätiön kriminaaliasiamiehen Veikko Kylämarttilan mukaan vangeilla ja vapautuneilla on oikeus velkaneuvontaan. Todellisuudessa vain osa vangeista pääsee neuvontaan muun muassa siksi, että heille ei aina löydy vankilasta saattajia muurien ulkopuolelle.

Tavallisen velan vanhentumisaika on 15 vuotta, mutta rikosperusteisen 20 vuotta. Tähän pitäisi saada muutos.

– Jos ei usko koskaan selviytyvänsä veloistaan, tulee hällä väliä -asenne, ja vaara ajautua harmaan talouden piiriin, Kylämarttila sanoo.

Mauri ja Reima eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

Linkit

Vankien köyhyysmanifesti
Teemavuoden verkkosivut (THL)

Lisää jutun teemoista

Köyhyys, syrjäytyminen, teemavuosi, vangit