Europa

Viinintekijä ponnistaa Albaniassa nollapisteestä

Viininviljelijä Flori Uka toivoo, että Albaniasta tulee EU:n jäsenmaa.

Flori Uka aikoo nousta Albanian ensimmäiseksi laatuviinien valmistajaksi. Ensin on kuitenkin hankittava osaaminen muualta Euroopasta ja nujerrettava paikallinen byrokratia.

Sadekausi on pehmittänyt jo ennestään vaikeakulkuisen kylätien Albanian pääkaupungin Tiranan liepeillä. Rautaisen portin takana ankeat maisemat muuttuvat kuitenkin perusteellisesti. Eteen avautuu hyvin hoidettu puutarha viiniköynnöksineen ja hedelmäpuineen.

Tämä on paikka, josta viinintekijä Flori Uka, 25, aikoo ponnistaa Albanian johtavaksi laatuviinien valmistajaksi.

Perheen omistamalle kahden hehtaarin maatilkulle on rakennettu maanalainen kellari. Tiiliverhottu kellaritila on lähes tyhjillään lukuun ottamatta paria teräksistä käymissäiliötä. Niissä tekeytyy tänä syksynä poimittu sato, muutamia tuhansia litroja eri rypälelajikkeista tehtyä punaviiniä.

– Aloitin viinin tekemisen muutaman kymmenen kilon rypäle-erillä. Kokeilujen kautta tuotantomäärät ovat koko ajan kasvaneet, nuori viinintekijä sanoo.

Laatu ei vielä vakuuta

Suunnitelma on selkeä. Flori Uka päättää pian viinialan opintonsa Italian Venetossa sijaitsevassa Udinen yliopistossa. Sen jälkeen hän aikoo keskittyä viinikellarissaan varsinaiseen työhön.

– Laatu on saatava sellaiseksi, että viiniä voi myydä aluksi Albaniaan ja sitten myös muualle Eurooppaan.

Kotimarkkinoiden valloittaminen on Ukan mielestä suhteellisen helppoa. Tiranassa on kyllä useita tasokkaita viinikauppoja, mutta niiden valikoima koostuu yksinomaan italialaisista ja ranskalaisista viineistä.

Miksi kotimaisia viinejä ei ole tarjolla? Tiranalainen viinikauppias selittää, ettei albanialaisten viinien laatu riitä.

– Valitettavasti nykyisestä tarjonnasta en voi kelpuuttaa mitään. Saan Italiasta hinta-laatusuhteeltaan selvästi parempia viinejä, kauppias valittelee.

Lisämaan ostaminen vaikeaa

Flori Uka tietää ongelman. Viinin laadun parantaminen edellyttää, että hän pystyisi valvomaan koko tuotantoketjua viiniköynnösten viljelystä pullotukseen.

– Tällä hetkellä joudun ostamaan suurimman osan rypäleistä muilta viljelijöiltä.

Kesällä kuuma ja talvella runsassateinen Tiranan laakso ei ole ihanteellinen paikka viininviljelyyn, joten Uka hakee maapalstaa vuoristoisemmasta Pohjois-Albaniasta.

Maan hankkiminen ei ole yksinkertaista. Aiemmin tiukasti kommunistisessa Albaniassa on harjoitettu markkinataloutta kohta 20 vuotta, mutta maanomistusolot ovat edelleen epäselvät.

Hauras hallinto vaikeuttaa muutenkin liiketoiminnan käynnistämistä. Aloittava yrittäjä törmää lupaviidakkoon, jonka läpäisyssä moni turvautuu viranomaisten lahjontaan.

Pitkä tie kansainvälisille markkinoille

Flori Uka myöntää, ettei Albanian maine takapajuisena maana helpota viinien markkinointia jo ennestään kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta eksoottisesta maasta tuleva pieni tuottaja voi herättää kiinnostusta, jos tuotteet ovat kunnossa.

Albaniassa kasvatetaan Merlotin, Cabernet Sauvignonin ja muiden kansainvälisten lajikkeiden ohella Shesh i bardhen ja Kallmetin kaltaisia paikallisia rypäleitä.

– Yhdistämällä paikalliset rypäleet ja kansainvälinen viiniosaaminen voi tulla kiinnostavia viinejä. Läpimurron eteen on kuitenkin tehtävä paljon työtä.

Viisumivapaus helpottaa liikkumista

Flori Uka toivoo, että jonain päivänä Albaniasta tulee Euroopan unionin jäsen. Jäsenyysneuvottelujen käynnistymiseen on kuitenkin vielä pitkä matka.

Euroopan komission 9. marraskuuta julkistaman laajentumisraportin mukaan neuvottelujen aloittaminen edellyttää parannuksia lukuisissa poliittisissa, sosiaalisissa ja taloudellisissa kysymyksissä.

Albania on edelleen suhteellisen heikko valtio. Sen kehitystä jarruttavat poliittiset ristiriidat, yhteiskunnan kaikilla tasoilla rehottava korruptio ja oikeuslaitoksen kyseenalainen riippumattomuus.

Komissio löytää huomautettavaa myös muun muassa naisten ja vähemmistöjen heikosta asemasta, poliisin kovista otteista ja sananvapauden rajoittamisesta.

Markkinatalouden toimivuutta häiritsevät sääntelyn ja valvonnan heikkoudet sekä energiansaannin ongelmat.

Osavoitto Albanialle oli EU:n syksyinen päätös viisumivapauden myöntämisestä maan kansalaisille. Viisumitta matkustaminen edellyttää albanialaisilta biometristä passia. Päätös voidaan perua, mikäli viisumivapaus aiheuttaa ongelmia unionin jäsenmaissa.

Linkit

Komission sivu laajentumisraportista
Albanian mahdollinen ehdokasmaa -sivusto (komissio)

Lisää jutun teemoista

Albania, Laajentuminen, viininviljely