Napoli ei kerro koko totuutta Italian jätehuollosta
Roomalainen Palmiro Lupidi esittelee koteihin jaettuja lajitteluroskiksia.
Suomessakin tiedetään, että Italian Napolissa jätteet vyöryvät kaduille. Harva tietää, että monissa maan kunnissa jätteet lajitellaan esimerkillisesti.
Euroopan komissio ilmoitti marraskuun alussa seuraavansa huolestuneena Campanian alueen ja sen pääkaupungin Napolin jätekriisiä.
Suomi ja Italia tasoissa jätteen tuottajina
Eurostatin tilastojen mukaan EU:n 27 jäsenmaassa syntyi vuonna 2008 kotitalousjätettä keskimäärin 524 kiloa per henkilö.
Jätekuormasta 40 prosenttia päätyi kaatopaikalle, 20 prosenttia jätteenpolttolaitokselle, 23 prosenttia kierrätettiin ja 17 prosenttia kompostoitiin.
Eniten jätteitä eli yli 700 kiloa henkeä kohti tuottivat Tanska, Irlanti, Kypros ja Luxemburg.
Vähimmällä eli alle 400 kilolla selvisivät Tšekki, Latvia, Puola, Romania ja Slovakia.
Suomen ja Italian jätemäärät olivat suurin piirtein samat, 500–600 kiloa per asukas.
– Tilanteen muuttamiseksi pitää toimia mahdollisimman pian, ympäristökomissaari Janez Potocnik vaati.
Muu Italia on seurannut järkyttyneenä, mutta samalla kyllästyneenä, uutiskuvia Napolin kaduilla lojuvista jätteistä ja uutta jättikaatopaikkaa vastaan protestoivista paikallisista. Yhä useampi kysyy, miksei Campanian alue kykene siihen, mihin lähes kaikki muut Italian alueet kykenevät.
Totuus nimittäin on, että Napolin roskakaaos antaa väärän kuvan Italian jätehuollosta. Monet pienet ja suuret kunnat ympäri maata onnistuvat roskiensa lajittelussa ja hävittämisessä erinomaisesti.
Capannorissa nollatoleranssi sekajätteille
Toscanassa sijaitseva noin 46 000 asukkaan Capannori on saanut jäteasioissa edelläkävijän maineen. Se on ensimmäinen italialainen kunta, joka on ilmoittanut tavoitteekseen sekajätteiden vähentämisen nollaan vuoteen 2020 mennessä.
Capannorin ympäristöasioista vastaavan Alessio Ciaccin mukaan viisi vuotta projektin aloittamisen jälkeen jätteistä jo 82 prosenttia lajitellaan. Tulokseen on päästy tehokkaalla tiedottamisella ja sekajätteille tarkoitettujen roskasäiliöiden poistamisella katukuvasta.
Capannorissa kerätään ovelta ovelle paperi ja pahvi, biojäte, puutarhajäte, sekajäte ja ruoanlaittoon käytetyt öljyt. Lisäksi kerätään multimateriaalin nimellä kulkeva jäte, johon kuuluvat muun muassa lasi, muovi, nestekartonki, metallitölkit, muovipussit ja elintarvikkeiden suojapakkaukset.
Biojäte kerätään kaksi kertaa viikossa, samoin multimateriaali. Kerran viikossa kerätään paperi ja pahvi sekä sekajäte. Kerran kuussa haetaan käytetyt ruokaöljyt.
Jokaisella jätelajilla oma noutopäivä
Jokaiselle jätelajille on sovittu oma päivänsä, jolloin ne pitää aamulla kello seitsemään mennessä asettaa oven ulkopuolelle noutoa varten. Jätteiden lajittelun lisäksi capannorilaisia rohkaistaan kompostoimaan ruoantähteensä itse.
Pieni Capannori ei ole Italiassa ainoa laatuaan, vaan tehokasta jätehuoltoa löytyy myös suuremmilta paikkakunnilta. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista muun muassa Parma ja todellisista suurkaupungeista Torino ovat ottaneet jätteiden lajittelun vakavasti. Jätehuollon virtuoosit löytyvätkin Pohjois-Italiasta.
Rooma seuraa perässä
Pääkaupunki Rooma on yksi Euroopan pahimmista jätteiden tuottajista, mutta ei ehkä enää kauan. Tietyissä kaupunginosissa kaduilla olevat sekajätesäiliöt on korvattu koteihin jaettavilla miniroskiksilla, joihin kerätään nyt ensi kertaa muun muassa biojäte.
Rooman tuottama lajiteltu jäte viedään ensin laitokseen, jossa jätteet erotellaan mekaanisesti vielä tarkemmin. Sieltä jokainen jätetyyppi viedään omaan jatkokäsittelylaitokseensa. Saatavasta raaka-aineesta tehdään myöhemmin uusia tuotteita. Biojäte lähetetään kompostoitavaksi.
Kierrätykseen kelpaamaton sekajäte erotellaan kuivaan ja kosteaan jätteeseen. Kuivasta jätteestä valmistetaan polttoainetta, kosteasta puolestaan kompostia muistuttavaa seosta, jota käytetään kaatopaikkojen peittämiseen.
Kaupunginosilla omat ratkaisut
Eri kaupunginosilla on erilaisia lajitteluratkaisuja. Esimerkiksi Trasteveren kaupunginosassa jätteet kerätään ovelta ovelle, Conca d’Orossa ne sen sijaan täytyy käydä tyhjentämässä tiettyyn kellonaikaan ohi ajavaan jätteidenkeräysautoon.
Conca d’Orossa asuva Palmiro Lupidi ei ole uudesta järjestelmästä lainkaan innoissaan.
– Kannatan kyllä jätteiden lajittelua, mutta entäs vanhukset, joilla on vaikeuksia liikkua? Miten he pääsevät viemään roskat tiettyyn kellonaikaan monen sadan metrin päähän? Tai ne joiden pitää lähteä aamulla aikaisin töihin? Lupidi ihmettelee.
Kenties Roomassakin päästään joskus siirtymään kaikkien jätteiden ovelta ovelle -keräykseen. Niin on jo tehty Salernossa, jonka ympäristönsuojelujärjestö Legambiente on palkinnut Etelä-Italian edistyksellisimpänä jätteiden lajittelijana. Salerno on puolentoista vuoden aikana lisännyt jätteiden lajitteluaan 7 prosentista 75 prosenttiin.
Noin 140 000 asukkaan Salerno sijaitsee Campaniassa, alle tunnin ajomatkan päässä Napolista. Toivoa siis on.
Linkit
”Italian jätekiistassa saatiin sopu” (Aamulehti)
Lisää jutun teemoista
Italia, jäte, jätehuolto, Napoli, ympäristö
Yksi kommentti artikkeliin Napoli ei kerro koko totuutta Italian jätehuollosta
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Jätehuollosta Euroopassa oli artikkeli jossain. Muistaakseni sekä Suomi että Italia ovat jäljessä muuta Eurooppaa jätteiden käsittelyssä. Ei ainoa asia ole jätteiden määrä vaan myös se, varastoidaanko jätteet kaatopaikoille haisemaan ja saastuttamaan vai pystytäänkö niitä kierrättämään, kompostoimaan tai polttamaan. Edelläkäviöitä oli ainakin Ruotsi. Suomi oli tilaston puolivälissä, alempana olivat vain Itäisen Euroopan maat, ja todennäköisesti Italia.