Europa

Komissio ehdottaa vihreämpää maataloustukea

Komissio haluaa saada maatalouden osallistumaan ilmastotalkoisiin entistä tehokkaammin.

EU:n komissio ehdottaa, että kaikkien tukea saavien viljelijöiden pitäisi suojella ympäristöä.

Suomessa on luettu muutaman päivän ajan EU:n komission tiedonantoa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Vaikka tiedonanto on vasta keskustelun pohjaesitys, se nostattaa jo tunteita.

Komissio ehdottaa, että maanviljelijän tulisi tehdä ympäristöä turvaavia toimenpiteitä maataloustukea saadakseen. Nykyistä erillistä ympäristötukea vietäisiin siis osaksi perusmaataloustukea.

Tiedonantoon sisältyy alustavia ehdotuksia, kuten peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja viljelykierto, jotka joko vähentävät ravinteiden valumista vesiin tai ylläpitävät maan tuottokykyä.

– Siinä tavallaan ostettaisiin viljelijöiltä ympäristöpalveluja, määrittelee maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tällä hetkellä perusmaataloustuen saamisen edellytyksenä on, että viljelijä täyttää pakollisen lainsäädännön vaatimukset ja noudattaa hyvää maatalouskäytäntöä. Tuen tavoitteena on ollut lähinnä viljelijän toimeentulon turvaaminen.

MTK vastustaa pakkosuojelua

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) mukaan viljelijät eivät tarvitse pakkoa suojellakseen ympäristöä.

– Kiristyvät vaatimukset lisäävät kustannuksia. Se herättää huolta, onko meillä kilpailukykyä vastata kiristyvään globaaliin kilpailuun, sanoo MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen.

Hänen mukaansa komission ympäristötavoitteet saadaan hoidettua nykyisillä, vapaaehtoisilla ympäristötuilla.

Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL) puolestaan epäillään, että komission kaavailemat ympäristövaatimukset eivät riitä.

– Kansallisesti myönnettäviä ympäristötukia saa tällä hetkellä Suomessa yli 90 prosenttia maatiloista. On kyseenalaista, vähentävätkö ne oikeasti maatalouden ravinnepäästöjä, kun yli puolet vesistöihin päätyvistä typpi- ja fosforipäästöistä tulee maataloudesta, sanoo SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Niin MTK:ssa kuin ympäristöjärjestöissäkin on suhtauduttu komission tiedonantoon kokonaisuudessaan varovaisen myönteisesti.

MTK:n suurin huoli oli, että Suomi ei saisi enää maksaa epäsuotuisille alueille tarkoitetun LFA-tuen eli luonnonhaittakorvauksen kansallista lisää. Huoli osoittautui aiheettomaksi. Ympäristöjärjestöissä on oltu tyytyväisiä yleiseen tavoitteiseen vihertää maatalouspolitiikkaa.

Komissiolla kolme päätavoitetta

Komissiolla on kolme päätavoitetta tulevaisuuden eurooppalaiselle maatalouspolitiikalle. Ensimmäinen on ruokaturvan ylläpitäminen Euroopassa ja muualla maailmassa.

Taustalla on tavoite hillitä elintarvikkeiden hintapiikkejä ja taata turvalliset ja korkealaatuiset elintarvikkeet myös tulevaisuudessa.

Toinen tavoite on saada maatalous osallistumaan yhteisiin ilmastotalkoisiin entistä tehokkaammin. Ehdotuksesta on luettavissa vahva painotus luonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä tavalla.

– Myös Suomessa olemme sitä mieltä, että jatkossa näiden kysymysten painoarvo on nykyistä suurempi, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Kari Valonen.

Komission kolmas tavoite on unionin eri alueiden tasapainoinen kehitys. Komissio haluaa kiinnittää huomiota muun muassa pienten tilojen rooliin maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjinä ja paikallisen elintarvikekysynnän tyydyttäjinä.

– Suomen kaltaisen syrjäisen maan on tärkeää ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta. Suhtaudumme positiivisesti tähän aloitteeseen, Valonen sanoo.

EU:n uuden maatalouspolitiikan on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2014 alkaen. Komission tiedonanto on tarkoitettu keskustelun pohjaksi. Lakiesitys maatalouspolitiikan uudistuksesta valmistuu ensi vuoden aikana.

Linkit

Komission sivut maatalouspolitiikan uudistuksesta

Lisää jutun teemoista

CAP-reformi, Ilmastonmuutos, maatalous, maatalouspolitiikka, MTK, SLL, ympäristönsuojelu