Paanajärvi säästyi täystuholta
-
- Suomalaisuuden juurilla
Paanajärvestä tuli 1800-luvulla suomalaisuuden juuria etsivien tutkijoiden kohde. Maisemat eivät ole 150 vuodessa juuri muuttuneet. Siksi ainutlaatuinen kylämiljöö on tarjolla Unescon maailmanperintökohteeksi.
-
- Puuarkkitehtuuria
Paanajärvellä jokainen puutalo on rakennettu perinteiseen karjalaistyyliin. Monet puuarkkitehtuurin helmistä tarvitsevat kuitenkin pikaista korjausta.
-
- Pirteä vanhus
Valentina Dementjeva auttaa naapurissa asuvia vanhuksia. Kesäisen idyllin vastapainoksi elämä on talvella raskasta. Vesijohtoja, viemäreitä tai sisävessoja ei taloissa ole.
-
- Perinteitä kunnioittaen
Paanajärven kylässä uudet rakennukset tehdään tarkasti perinteistä rakennuskulttuuria kunnioittaen. Nikolai Zolotoverhin (vas.) vetämä kirvesmiesporukka rakentaa hirsitaloa. Työtä riittää myös Paanajärven vanhojen talojen restauroinnissa.
-
- Kotimajoitusta turisteille
Anna Pavlova tarjoaa vierailleen aamiaiseksi teetä, leipää ja lakkahilloa. Kotimajoituksessa yöpyvät suomalaisturistit tuovat köyhään kylään kaivattuja lisätuloja.
-
- Pitkospuut
Suomalaisten tuella rakennetut pitkospuut yhdistävät Paanajärven vanhan ja uuden kylän toisiinsa.
-
- Kissojen kylä
Kylänraitilla näkee kissoja ja koiria. Sen sijaan asukkaita tulee vastaan harvakseltaan. Ympärivuotisia asukkaita on enää noin 60, joista suuri osa on vanhuksia.
-
- Maalaiselämää
Maria Borishenko on kerännyt lakkasuon antimet purkkiin. Yläastetta käyvä tyttö haluaisi asua kylässä, mutta jatko-opintojen ja työpaikan saamisen vuoksi edessä saattaa olla muutto kaupunkiin.
-
- Kemijoen varrella
Kalaisat vedet tuovat tärkeän lisän Valentina Filipovan ja Valeri Filipovin ruokavalioon. Vuolas Kemijoki on ollut aina tärkeä vesireitti Karjalan ja Vienanmeren välillä.
-
- Heikot tieyhteydet
Tieyhteydet Paanajärven kylään ovat heikot. Päätietä pitkin viimeinen taival on kuljettava vaatimattomalla lossilla yli Kemijoen. Rospuuttoaikana kylä on kokonaan eristetty muusta maailmasta.
Paanajärven kylä Vienan Karjalassa on paljon muutakin kuin puuarkkitehtuurin maailmanluokan helmi. Se on paikka, jossa karjalainen kulttuuri on vielä voimissaan.
Suomalaisuuden juuria etsivät tutkijat suuntasivat 1800-luvulla Paanajärven kylään Venäjän Karjalaan. Sieltä kerättiin talteen kalevalaisia runoja ja muuta arvokasta kulttuuriperimää. Kukoistuskautta seurasi alamäki. Nuori väki muutti kaupunkeihin, ja 1960-luvulla kylä pelastui nipin napin tekojärven alta.
Väki ja karjalan kielen taitajat ovat viime vuosina harventuneet. Toiveet Paanajärven hengissä pysymisestä ovat kuitenkin kasvaneet, sillä 1990-luvun puolivälistä lähtien kylässä on tehty määrätietoista työtä karjalaisen kulttuurin pelastamiseksi.
Keskeinen taustavaikuttaja on kuhmolainen Juminkeko-säätiö, joka on saanut elvytyshankkeisiinsa rahoitusta muun muassa Suomen valtiolta, EU:lta ja Suomen Kulttuurirahastolta.
Ulko- ja ympäristöministeriön lähialuetuen ohella rahoitusta on saatu EU:n Tacis-ohjelmasta. EU:n tuki hankkeille on ollut yhteensä noin puoli miljoonaa euroa.
Tärkeintä on työpaikkojen luominen kylän asukkaille. 1990-luvun puolivälissä alkoi kirvesmiesten kouluttaminen. Sittemmin kylän miehistä koostuva ryhmä on harjaantunut restaurointityöntekijöiksi, veneenveistäjiksi ja sepiksi. Kylän laidalle on rakennettu saha, paja ja puusepänverstas, joissa tehdään vienalaisia puuveneitä ja savusaunoja eli kylyjä.
Kirjoittaja vieraili Paanajärvellä vuonna 2009.
Linkit
Euregio Karelia -naapuruusohjelma
Juminkeko-säätiö
Lisää jutun teemoista
Karjala, Lähialueet, Paanajärvi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.