Riitaisa Belgia johtaa unionia
Belgia peri EU:n puheenjohtajamaan tehtävän Espanjalta heinäkuun alussa.
EU:n puheenjohtajamaa Belgian täytyy selvitellä unionin haasteiden lisäksi omia sisäisiä kiistojaan. Maalla on kuitenkin vankkaa kokemusta kummastakin.
Tuomo Tarvas
Kuva www.eutrio.be
10.8.2010
EU:n puheenjohtajuus on ollut heinäkuun alusta lähtien Belgian käsissä. Belgialla on kädet täynnä töitä myös sisäisten riitojen ja maan hajoamisuhkan vuoksi.
Kesäkuussa Belgiassa käytiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, eikä pysyvää hallitusta ole vieläkään saatu muodostettua, vaan tehtäviä hoitaa väliaikainen ”asiainhoitajahallitus”. Lyhytkestoiset hallitukset ovat toistuva ongelma Belgiassa.
Vaalit voitti täpärästi kansallismielinen N-VA-puolue, joka kannattaa Belgian jakamista hollanninkieliseen Flanderiin ja ranskankieliseen Valloniaan. Pääministeriksi saattaa kuitenkin tulla valituksi myös ranskankielistä sosialistipuoluetta johtava Elio Di Rupo.
Parin sadan vuoden eripura
Miten Belgia onnistuu hoitamaan EU-puheenjohtajuuden sisäpoliittisen myrskyn keskellä? Ihan hyvin, arvelee ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmasta.
Maan sisäisessä eripurassa ei ole mitään uutta. Kiistat rikkaan Flanderin ja köyhän Vallonian välillä ovat jatkuneet jo 1800-luvulta lähtien.
Jokelan mukaan Belgian sisäinen hajaannus saattaa korostaa Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan Herman Van Rompuyn ja hänen virkamiestensä roolia.
Jokela muistuttaa, että mikään ei estä asiainhoitajahallitusta johtamasta määrätietoisesti ministerineuvoston kokouksia.
– Sen arvovalta on kuitenkin heikompi kuin poliittista luottamusta nauttivan hallituksen.
Jokela ei usko Belgian hajoavan nopeasti ongelmiensa takia.
– Pitäisin todennäköisempänä hitaampaa eriytymistä ja aluehallinnon korostumista. Myös tämä polku voi johtaa lopulliseen eroon.
Kokenut tuntee mahdollisuutensa
Belgia kuuluu unionin perustajajäseniin, ja se on toiminut EU:n puheenjohtajamaana lukuisia kertoja aikaisemminkin. Siitä on Juha Jokelan mukaan monia hyötyjä.
– Se helpottaa valmistautumista ja asioiden ajamista. Kokeneella maalla on myös realistinen käsitys puheenjohtajuuden haasteista ja omista vaikutusmahdollisuuksista, Jokela sanoo.
Unionimaat hakevat yleensä puheenjohtajuuskaudellaan näkyvyyttä itselleen. Tätä painetta ei Jokelan mukaan konkarimaalla välttämättä ole, etenkin kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy on belgialainen.
Talous ja euro ydinkysymyksiä
Suurimmat kysymykset Belgian puheenjohtajuuskaudella liittyvät Juha Jokelan mukaan Euroopan talouteen, euron tulevaisuuteen ja Euroopan kilpailukykyyn.
Eräs suurimmista asiakysymyksistä on EU:n sisäinen finanssivalvontakoneisto. Sen pitäisi alustavien suunnitelmien mukaan olla toiminnassa ensi vuoteen mennessä. Toinen tärkeä asia on se, millä keinoin jäsenvaltiot onnistuvat parantamaan EU:n kilpailukykyä.
– Ilman jäsenvaltioiden kunnianhimoisia tavoitteita EU:n kasvustrategia jää helposti puheen tasolle, Jokela arvioi.
Ilmastosopimus takkuilee
Lisäksi puheenjohtajuuskauden asialistalla on uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen edistäminen. Sopimuksen aikaansaaminen on vaikeaa, sillä se edellyttää Kiinan ja Yhdysvaltojen mukaantuloa.
Myös institutionaaliset ja ulkosuhdekysymykset ovat pinnalla.
– Vaikka Lissabonin sopimus korostaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen korkean edustajan ja Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan asemaa, puheenjohtajamaalla on keskeinen asema näiden asioiden käsittelyssä ja koordinoinnissa, Juha Jokela sanoo.
Linkit
Belgian EU-puheenjohtajuussivu
Belgian EU-puheenjohtajakausi: kuusi kuukautta tiimityötä (Euroopan parlamentti)
Belgian jakoa ajavat voittivat maan ennenaikaiset vaalit (HS.fi)
Lisää jutun teemoista
Belgia, EU-puheenjohtajuus, puheenjohtajamaa
3 kommenttia artikkeliin Riitaisa Belgia johtaa unionia
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
“Vaalit voitti täpärästi kansallismielinen N-VA-puolue, joka kannattaa Belgian jakamista hollanninkieliseen Flanderiin ja ranskankieliseen Valloniaan. Pääministeriksi saattaa kuitenkin tulla valituksi myös ranskankielistä sosialistipuoluetta johtava Elio Di Rupo.”
Lukijalle jäi kysymys, mitä muita puolueita maassa on ja mikä lie niiden kanta maan jakamiseen. Entä mikä on Belgian tilanne maahanmuuttokysymyksessä? Kuinka paljon on ulkomaalaistaustaisia ja mitä puolueita äänestävät?
Kiitos kommentista!
Avoimesti separatistisia puolueita Belgiasta löytyy vain yksi, Vlaams Belang, joka ajaa Flanderin itsenäistymistä. Vaalien voittaja N-VA ei aja maan nopeaa jakoa, vaan paremminkin vähittäistä kehitystä, jonka lopputuloksena Flander lopulta erkanisi Valloniasta.
Flanderin alueen puolueet kannattavat federalistisen hallinnon purkamista ja liittovaltion muuttamista valtioliitoksi niin, että vain ulko- ja turvallisuuspolitiikka olisi yhteistä. Vallonian puolueet säilyttäisivät enemmän liittovaltiorakenteita ja haluavat säilyttää esimerkiksi yhtenäisen sosiaaliturvan koko maassa.
Lisätietoa Belgian poliittisesta järjestelmästä ja puolueiden kannatuksesta löytyy esimerkiksi Suomen Belgian-suurlähetystön sivuilta:
http://www.finlande.be/public/default.aspx?nodeid=43058&contentlan=1&culture=fi-FI
T:Europan toimitus
Pieni lisätieto vielä:
N-VA kannattaa puolueohjelmassaan EU:n kehittymistä pitkän ajan kuluessa liittovaltioksi, johon erilliset valtiot Flander ja Vallonia sitten aikanaan liittyisivät.
T:Europan toimitus