
Matkailu tuo Loimaan seudulle työpaikkoja. Matti Koivisto ja Laura Naire-Koivisto ovat Kuralan kartanotilan tuoreita yrittäjiä. Kuvassa myös Pihla-vauva ja Hilpi-koira.
Loimaan seudulla leipä ei tule enää pellolta, vaan matkailusta ja metalliteollisuudesta. Apu muutoksen hallintaan löytyi EU-ohjelmista.
Tiina Pelkonen
Kuva Vesa-Matti Väärä
30.8.2010
Loimaan seutu Varsinais-Suomessa on kokenut ison muutoksen 1990-luvulta tähän päivään.
Vielä 1990-luvulla noin 40 prosenttia alueen työvoimasta sai elantonsa maanviljelyksestä. Asukkaista yli kaksi kolmannesta äänesti EU:hun liittymistä vastaan.
Loimaalaiset eivät kuitenkaan kaivautuneet juoksuhautoihin Suomen jäsenyyspäätöksen vuoksi.
Sen sijaan seudulla ryhdyttiin tutkimaan, miten EU-ohjelmista saataisiin kaikki hyöty irti.
EU-jäsenyysvuosina etenkin uudet elinkeinot, kuten matkailu ja metalliteollisuus ovat edistyneet, kertoo Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen.
Seudun yrittäjätiheys on nykyisin Suomen huippua.
Loimaa ei ole perinteistä matkailuseutua, Salminen kertoo. Nykyään seudulta löytyy kuitenkin 700–800 yöpymispaikkaa.
– Ilman EU-ohjelmatyötä matkailun nostaminen nykyiselle tasolle olisi tuskin onnistunut, Salminen toteaa.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama kaksivuotinen Maaseudun kulttuurista vetovoimaa matkailuun -hanke päättyi viime keväänä.
– Haimme seutukunnan kulttuurista vetovoimatekijöitä matkailutuotteisiin, hankevetäjä Päivi Kaijula sanoo.
Hanke edisti matkailun tuotteistusta. Terve metsä -niminen paketti vie matkailijat opastetulle luontoretkelle. Vinkku ja kinkku ja villi länsi -paketissa yhdistetään viini- sekä biisonitilan elämykset ja viedään matkailija jopa saluunaan testaamaan villin lännen taitojaan.
Hankkeen avulla on koottu seutukunnallinen matkailukartta, ja tapahtumien tuottajille on järjestetty tietoiskuja.
Konehallista agility-halli
Mikä sai selloa soittavan biologin Laura Naire-Koiviston ja kilpasuunnistusta harrastavan ekonomin Matti Koiviston lähtemään matkailuyrittäjiksi?
– Halusimme muuttaa maalle ja tehdä töitä perheen kanssa. Pihla syntyi syksyllä ja voin seurata hänen kehitystään tiiviisti, Matti Koivisto sanoo.
Koivistot pyörittävät Kuralan kartanotilaa Pöytyällä. Heillä on lukuisia asiakkaiden pyyntiin soveltuvia täkyjä. Majoituspaikkoja löytyy noin 30 hengelle ja juhlatilat 80 hengelle.
– Rakensimme vanhasta konehallista koirien agility-sisäharjoitushallin. Maaseudulla on kysyntää hallille, jonka läheltä löytyvät myös majoitus- ja ruokapalvelut, Laura Naire-Koivisto sanoo.
Entisenä suunnistusseuran toiminnanjohtajana Matti Koivisto on kehittänyt suunnistajille harjoituspaketteja, joissa hyödynnetään ympäristön hienoa maastoa. Luontomatkailijoita tuovat Kurjenrahkan kansallispuisto, Vaskijärven luonnonpuisto sekä Kuhankuonon retkeilyreitistö.
Laura Naire-Koivisto tuntee muusikkopiirit. Juhlasaliin hankittiin flyygeli, jonka ympärillä pidetään kamarikonsertteja.
Koivistoille oli yllätys, miten laajalta alueelta läheinen Valasrannan kesätanssilava vetää tanssinharrastajia. Lavatanssijoille luonnonkaunis majoituspaikka on loistojuttu.
Laskelmat vakuuttivat pankinjohtajan
Matti Koivisto ja Laura Naire-Koivisto ostivat Kuralan tilan viime vuodenvaihteessa.
– Liiketoimintasuunnitelmamme vakuutti paikallisen pankinjohtajan, Matti Koivisto sanoo.
Lainan lisäksi he saivat investointiavustusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastolta, jonka varoista valtaosa on peräisin EU:lta. Tukimahdollisuuksien selvittäminen ei ollut vaikeaa.
– Se hämäsi, että samaa rahaa voi hakea monesta eri paikasta. Haimme investointitukea TE-keskuksen kautta, mutta sitä olisi voinut hakea myös Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, yrityspalvelukeskus Potkurin tai kahden eri Leader-alueen liiketoimintaryhmän kautta, Matti Koivisto mainitsee.
Hydoring Oy nousi lamasta
Hydoring Oy on hyvä esimerkki Loimaan seudun toisesta valttikortista, metalliteollisuudesta. Yritys perustettiin vuonna 1987, ja se työllistää 92 työntekijää. Yritys tekee, asentaa ja huoltaa hydraulisylintereitä ja hydraulivoimayksiköitä suomalaisille vientiteollisuusyrityksille sekä jonkin verran vientiin.
– Yrityksemme kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla. Viime vuonna liikevaihto laski 30 prosenttia, ja kymmenen henkeä irtisanottiin. Nyt tilauskanta on paremmalla tolalla, toimitusjohtaja Timo Raikko sanoo.
Yritys on saanut investointitukea sekä tukea koulutushankkeilleen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Se oli mukana Loimaan seutukunnan Kasvun avain -hankkeessa ja myynnin kehittämistoimenpiteiden piirissä. EU-tuki mahdollisti messumatkoja.
– Milanossa kävimme tutkimassa työstökonevaihtoehtoja. Vuoden kuluttua on tarkoitus olla esillä Hannoverin messuilla kasvattamassa vientiosuuttamme, Raikko sanoo.
Linkit
Pauli Salmisen haastattelu Eurooppatiedotuksen sivustolla
Lisää jutun teemoista
elinkeinotoiminta, EU-ohjelmat, EU-tuki, Loimaa, Loimaan seutu, matkailu, metalliteollisuus, rakennemuutos
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.