Venäjältä lääkäripulaa paikkaamaan
Olga Robonen mittasi Jaakko Asikaisen verenpainetta EU-tapahtumassa Joensuussa. Robosen työpaikka on Rääkkylän terveyskeskus.
Pohjois-Karjalassa on kova puute terveyskeskusten lääkäreistä. Helpotusta löytyi Venäjältä.
Teksti ja kuva Minna Suihkonen
19.5.2010
Kun petroskoilainen psykiatri Olga Robonen kuuli mahdollisuudesta saada Suomesta, Pohjois-Karjalasta terveyskeskuslääkärin pesti, hän päätti heti tarttua tilaisuuteen.
– Minulla on pieni lapsi. Petroskoi ei tuntunut kovin turvalliselta paikalta lapselle kasvaa.
DOKTOR-hanke
Hankkeen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate yhdessä yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kanssa.
Pohjois-Karjalan kunnista mukana ovat Ilomantsi, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Rääkkylä ja Valtimo.
Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.
Hanke alkoi syksyllä 2008 ja päättyy vuoden 2010 lopussa.
Robonen halusi myös kasvattaa osaamistaan lääkärinä. Sen hän uskoo onnistuvan Suomessa paremmin kuin kotimaassaan.
Ensin nuoren psykiatrin on kuitenkin hankittava pätevyys Suomessa toimivaksi lääkäriksi. Robonen tuli Suomeen EU-rahoitteisen DOKTOR-hankkeen kautta. Hanke valmentaa Venäjältä Suomeen muuttaneita lääkäreitä pätevöitymään yleislääkäreiksi maakunnan terveyskeskuksiin.
Pohjois-Karjalassa on ollut kova pula terveyskeskuslääkäreistä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Satu Karhapää-Puhakka. Viroista on ollut täyttämättä noin kolmannes.
Ohjaava lääkäri tukena
DOKTOR-hankkeeseen osallistuu kahdeksan venäläislääkäriä. He muuttivat Pohjois-Karjalaan syksyllä 2008. Venäläislääkärit työskentelevät kuntien terveyskeskuksissa amanuensseina, ja jokaisella on oma ohjaava lääkäri tukenaan.
Työn ohella amanuenssit osallistuvat Itä-Suomen yliopiston koulutusohjelmaan Joensuussa. Koulutukseen kuuluu muun muassa suomen kielen opetusta, kotoutumiskoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta.
Saadakseen pätevyyden venäläislääkärien on suoritettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) vaatimat kolmiosaiset kuulustelut. Niillä varmistetaan, että amanuenssien tiedot ja taidot ovat samalla tasolla Suomessa valmistuvien lääkäreiden kanssa.
Olga Robonen tekee amanuenssiharjoittelua Rääkkylän terveyskeskuksessa. Monet toimintatavat ovat Suomessa erilaisia kuin Venäjällä, hän kertoo.
Venäjällä lääkärin mukana on aina sairaanhoitaja, joka esimerkiksi kirjoittaa reseptit. Poliklinikkalääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Robosen mukaan potilaat joutuvat Venäjällä jonottamaan enemmän ja käymään useampia kertoja lääkärin pakeilla saadakseen ongelmansa hoidetuiksi.
Kielitaito koetuksella
Terveyskeskusten kokemukset venäläisamanuensseista ovat muuttuneet sitä positiivisemmaksi mitä enemmän nämä ovat oppineet suomea.
– Kielitaidon karttumisen myötä rohkeus tarttua tehtäviin on lisääntynyt ja kommunikointi potilaiden kanssa helpottunut, Satu Karhapää-Puhakka kertoo.
Hankkeen venäläislääkärit ovat inkerinsuomalaisia, yhtä lukuun ottamatta. Kaikilta vaadittiin suomen kielen perustaito. Aluksi yliopisto-opetus keskittyi opiskelijoiden kielitaidon petraamiseen.
Olga Robonen on pärjännyt töissä hyvin suomen taidollaan.
– Joskus on vaikea ymmärtää mummoja, jotka sanovat ”tulin liäkäriin, kun piätä särköö”, hän naurahtaa.
Robonen on joutunut törmäämään myös ennakkoluuloihin. Jotkut potilaat eivät ole halunneet asioida venäläisen lääkärin kanssa. Suurin osa on kuitenkin asennoitunut myönteisesti.
Pysyvästi Pohjois-Karjalaan
DOKTOR-hankkeen tavoite on saada venäläislääkärit jäämään lopullisesti Pohjois-Karjalaan. Heidän on tarkoitus jäädä töihin samoihin terveyskeskuksiin, joissa he suorittavat harjoitteluaan.
Lääkärien juurtumista on edistetty järjestämällä heidän asumisensa paikkakunnille, joissa harjoittelu- ja tulevat työpaikat ovat. Kaikkien työpaikat ovat maakunnan pääkaupungin Joensuun ulkopuolella.
Hankkeen henkilökunta on avustanut venäläislääkäreitä kotipaikkakunnalla asettumisessa ja sosiaalisen piirin löytämisessä. Myös lääkäreiden perheenjäsenten Suomeen muutossa on autettu. Ensi syksynä perheet alkavat olla koossa.
– Se on iso juttu kotoutumisen kannalta, Karhapää-Puhakka iloitsee.
Olga Robonen muutti Rääkkylään tyttärensä kanssa. Mies tuli perässä tämän vuoden tammikuussa. Rääkkylässä asuu myös Robosen au pairina työskentelevä serkku ja yllättäen paikkakunnalta löytyi vanha koulukaverikin.
Robonen on kotiutunut 2 500 asukkaan Rääkkylään hyvin.
– Tämä on pieni mutta kaunis paikkakunta ja sopii hyvin lapsiperheelle.
Linkit
DOKTOR-hankkeen esite (pdf)
ESR-ohjelma
Lisää jutun teemoista
ESR, Pohjois-Karjala, työperäinen maahanmuutto
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.