Uusi elämä suolle
Luonnontilainen korpisuo.
Aluksi Jussi kuivasi suon ojittamalla sen kuokalla. Nyt EU auttaa palauttamaan kesytettyjä soita luonnontilaan ojia tukkimalla.
Maria Markus
Kuva Metsähallitus
19.5.2010
Suomen kaikkien aikojen suurimmassa Life Luonto -hankkeessa suojellaan soita. Suoverkosto-LIFE-nimisen hankkeen tarkoituksena on palauttaa ojitettuja soita takaisin luonnolliseen tilaan ennallistamisen avulla.
Painutaan suolle
Euroopan unionin luontodirektiivin tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus EU:n alueella muun muassa Natura 2000 -verkoston ja siihen liittyvien LIFE Luonto -hankkeiden avulla. Erityisen tärkeiksi luontotyypeiksi luontodirektiivissä on luokiteltu keidas- ja aapasuot.
Viisivuotisen Suoverkosto-LIFE-hankkeen kustannusarvio on 6,7 miljoonaa euroa. Hankkeen aikana ennallistetaan noin 4 300 hehtaaria suoalueita.
Mukana on yhteensä 54 Natura 2000 -aluetta eri puolilta Suomea Hangosta Kittilään.
Tärkeä osa hanketta on kertoa ihmisille, kuinka monipuolisia virkistyksen lähteitä suot voivat olla.
Hankkeen toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut yhteistyössä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kanssa.
Jopa kolmannes Suomen pinta-alasta on ollut alun perin suota. Niihin on suhtauduttu usein arvottomina joutomaina. Soita onkin vuosikymmenten ajan kuivattu pelloiksi ja metsiksi sekä käytetty turpeentuotantoon.
Metsähallituksen mukaan enää runsas kolmannes alkuperäisestä suoalasta on luonnontilassa. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa.
Soiden suojelu on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista, sillä soiden tuhoutuessa monet niistä riippuvaiset lajit uhkaavat hävitä. Suomesta on kuvattu yli 100 erilaista suotyyppiä tai suoyhdistymää. Kullakin suotyypillä on sille ominainen lajistonsa.
– Noin neljännes alkuperäisistä kasvilajeistamme on suolajeja ja lintulajeistakin reilu kolmannes suosii soita tai on riippuvaisia niistä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Tiira Metsähallituksen luontopalveluista.
Missään muualla samankokoisella alueella ei ole yhtä monimuotoista suoluontoa kuin Suomessa.
– Siksi meillä on myös erityinen vastuu suoluontomme varjelusta, Tiira painottaa.
Turvesoiden hyödyntäminen aiheuttaa ongelmia myös ilmastolle, sillä luonnontilaiset suot toimivat hiilinieluina.
Ojat tukkoon
Ennallistamisessa ratkaisevaa on soiden luontaisen vesitalouden palauttaminen. Niin kauan kuin suo pysyy kuivana, ei uutta suoturvetta kerry.
Mikko Tiiran mukaan soiden ennallistamista on tehty jo parikymmentä vuotta ja kokemusta on kertynyt hyvin erityyppisistä soista.
– Myös menetelmät ovat kehittyneet. Ensin suosittiin patoamista, mutta pian huomattiin, että vesi onnistuu usein kiertämään padot. Siksi nyt on päätetty tukkia ojat mahdollisuuksien mukaan kokonaan, Tiira selittää.
Suon ennallistaminen ei tarkoita sitä, että ojat vain täytettäisiin ja suo jätettäisiin sitten oman onnensa nojaan. Ennallistamisen onnistumista seurataan monella tavalla.
Teknisellä tasolla tarkkaillaan, pitävätkö padot ja nouseeko vesi tukittujen ojien välisille suoaloille. Kasvillisuusseurannassa tarkastellaan puustoa ja taimistoa sekä muita kasveja.
Myös eläimiä seuraamalla saa nopeasti tietoa suon tilasta: esimerkiksi avoimille soille tyypilliset päiväperhoset palaavat, kun ennallistaminen onnistuu.
Haavoittuneet hoidettavissa
Osa soistamme on Mikko Tiiran mukaan vain haavoittuneita. Niissä on vielä suon kasvillisuuspiirteitä jäljellä. Tällaiset suot on mahdollista ennallistaa.
Kaikkien soiden palauttaminen luonnontilaan ei kuitenkaan onnistu. Esimerkiksi turvetuotannossa ollutta suota on melko mahdotonta ennallistaa.
– Turvetuotannon käytöstä poistuvia alueita voidaan kuitenkin maisemoida, ja niistä voi saada aikaan jonkin tyyppisiä kosteikkoja, Tiira sanoo.
Ennallistamisen hinta riippuu paljon alueesta ja ennallistettavasta suotyypistä. Jos ojien määrä suolla on suuri, myös kustannukset kasvavat. Tiiran mukaan keskimääräinen hehtaarihinta on 600 euroa.
Linkit
Soiden ennallistaminen
Lisätietoa suoluonnosta
Virtuaalisuo-oppimisympäristö
Life+-rahoitus Suomessa (ympäristöministeriö)
Life+-rahoitus Euroopassa (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
LIFE, suot, Suoverkosto-LIFE, ympäristön suojelu
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.