Tohtori Eurooppa, otaksun?
Firenzessä sijaitsevassa EUI:ssa tehdään eurooppalaisia tohtoreita.
Teksti ja kuva Jani Niipola
19.5.2010
Firenze tunnetaan renessanssitaiteesta, ruokakulttuurista ja puhtaasta italian kielestä. Mutta Firenze on kuuluisa myös tohtoreistaan.
Kaupungin kauneimmalla paikalla, Fiesolen kukkuloilla on entinen luostari, jossa sijaitsee European University Institute (EUI) on arvostettu eurooppalainen tohtorikoulu.
EUI lukuina
500 000. Niteitä EUI:n kirjastossa.
1972. EUI:n perustamisvuosi. Ensimmäiset tutkijat aloittivat vuonna 1976.
1259. Hakijoita tohtoriohjelmaan vuonna 2009. Hakijoita hyväksyttiin 152.
345. Koko henkilökunta vuonna 2009.
132. Koko opetushenkilökunta vuonna 2009.
4. EUI:n tiedekunnat ovat historia, oikeustiede, taloustiede ja yhteiskuntatiede.
EUI:n perustivat vuonna 1972 silloiset kuusi Euroopan yhteisöjen jäsenmaata. Ensimmäiset tutkijat aloittivat vuonna 1976, ja siitä lähtien EUI on tuottanut huippututkijoita oikeustieteen, historian, taloustieteen ja yhteiskuntatieteen tiedekunnista.
Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa EUI:sta on tullut instituutio.
Tukholman yliopiston väestötieteen yksikössä ja Institutet för social forskningissa dosenttina työskentelevä Juho Härkönen väitteli EUI:sta vuonna 2007. Hän kehuu paikkaa vuolaasti.
– EUI:n on luonut hyvätasoisen, aidosti kansainvälisen – tai ainakin eurooppalaisen – tutkijakouluympäristön, sanoo Härkönen.
Parikymmentä suomalaista Firenzessä
Suomessa EUI ei ole laajalti tunnettu, mutta instituutin tuntevat arvostavat sen korkealle. EUI:n hallinnossa on yksi suomalainen työntekijä, ja instituutin ainoa suomalainen professori on Martin Scheinin oikeustieteen laitoksella.
Suomalaisia tohtoriopiskelijoita EUI:ssa on nykyisellään parisenkymmentä. Yksi heistä on 28-vuotias Veera Nisonen, joka tekee väitöskirjaa EU:n tiedepolitiikan historiasta.
– Toimin täällä professorina olleen Bo Stråthin assistenttina Helsingin yliopistossa. Hän kehotti hakemaan tänne, Nisonen kertoo.
Nisonen pääsi EUI:hin vuonna 2008 ja odottaa saavansa väitöskirjaansa valmiiksi neljässä vuodessa. Suomalaisten työtä nopeuttaa toimiva apurahajärjestelmä. EUI:n tutkijat saavat apurahaa lähtömaistaan eli eri maista tulevilla on suuria eroja työnsä rahoituksessa.
– Yhteistyö Suomen Akatemian kanssa toimii todella hyvin, Nisonen kiittelee.
Tohtorikoulu laajenee EU:n myötä
Unionin laajenemisen myötä myös EUI:n tutkijamäärä on kasvanut.
Hakemusten määrä on asettunut 1 220 vuosittaiseen keskiarvoon. EUI:ssa määrää pidetään hyvänä, sillä kilpailu lahjakkuuksista on kovaa.
Laadukkaita tutkijankoulutusohjelmia löytyy Euroopasta yhä enemmän.
Vuonna 2009 EUI:ssa aloitti 152 uutta tutkijaa. Uusia suomalaisia tulee keskimäärin neljä vuodessa.
Ajatusleikin tasolla EUI käy Euroopan unionin metaforasta. Erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisessa riittää työsarkaa, kun kaikki tulevat erilaisista akateemisista kulttuureista.
Veera Nisonen ylistää EUI:n työolosuhteita, mahtavaa kirjastoa ja vaihto-ohjelmaa. Monet EUI:n tutkijoista viettävät yhden lukukauden vaihdossa Harvardin, Berkeleyn, New York Universityn tai Pariisissa sijaitsevan EHESS:in (École des hautes études en sciences sociales) kaltaisissa yliopistoissa.
Täsmällistä ohjausta tarvittaessa
Veera Nisosen mukaan erityisesti yhteisöllisyys ja kansainvälisyys erottavat EUI:n suomalaisista yliopistoista. Myös Juho Härkönen korostaa, että suomalaistutkija oppii Firenzessä uudenlaista työkulttuuria.
– Aidosti kansainvälinen tutkijaympäristö edesauttaa etenkin niitä, jotka tulevat pienimmistä maista, joissa ei välttämättä ole vahvaa korkeatasoisen yhteiskuntatieteen perinnettä, miettii Juho Härkönen.
EUI tarjoaa ihanneolosuhteet. Väitöskirjaa ohjaa usein professori, joka on valinnut tutkijan instituuttiin. Professorit pitävät seminaareja tohtoriopiskelijoille, mutta heillä ei ole opetusvelvollisuutta perustutkinto-opiskelijoille – heitä EUI:ssa ei ole.
Veera Nisonen kiittelee, että työn edistymistä kontrolloidaan EUI:ssa deadlineilla. Jotkut professoreista antavat lisäksi hyvinkin täsmällistä ohjausta.
– Ohjaajani kysyi alussa, mihin suunnittelen täältä meneväni. Sillä olisi vaikutusta tapaan, jolla työtäni kannattaisi kirjoittaa ja ohjata, Nisonen kertoo.
Nisonen arvelee, että hänen väitöskirjansa näkökulma olisi paljon suomalaisempi, jos hän tekisi sitä Suomessa.
Osaajia Eurooppaan
EUI onkin ikkuna Euroopan huipulle. Korkea-arvoiset vieraat EU:n hallinnosta, kokeneet poliitikot ja muut isot nimet pitävät instituutilla vierailuluentoja. Instituutti tuottaa osaajia maailman huippuyliopistoihin, kansainvälisiin organisaatioihin, Euroopan unioniin ja yksityissektorille. Tunnetuin EUI:sta väitellyt lienee komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.
Väitöskirja instituutista on valttikortti tutkijalle. Juho Härkösen mukaan EUI-tausta auttoi työmarkkinoilla.
– Hyvä tutkijakoulutus, kansainvälinen ympäristö ja EUI:ssa luodut suhteet ovat olleet eduksi, Härkönen listaa.
Firenzen kukkuloilla sijaitseva tohtorikoulu kestää kansainvälisen vertailun. Härkönen oli väitöskirjaa tehdessään vaihdossa Harvardissa ja työskenteli EUI:n jälkeen kaksi vuotta Yalen yliopistossa USA:ssa.
– EUI pärjää yleisesti ottaen ihan hyvin – ja tietyillä aloilla erinomaisesti – jenkkiyliopistoihin verrattuna, toteaa Härkönen.
Linkit
Lisää jutun teemoista
EUI, Firenze, jatko-opinnot, korkeakoulutus, tohtorikoulutus
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.