Luomu jyrää Berliinissä
Christina Rechenbergin mukaan luomuvihannekset maistuvat parhaimmilta.
Saksassa myydään luomuelintarvikkeita eniten Euroopan unionissa. Yksistään Berliinissä on kymmeniä luomusupermarketteja.
Teksti ja kuva Anna Kauppi
19.5.2010
Berliinin Prenzlauer Bergissä sijaitseva kaksikerroksinen ruokakauppa vaikuttaa ensisilmäyksellä tavalliselta marketilta. Laajan valikoiman kaikissa tuotteissa on kuitenkin Saksan virallinen luomumerkki, kuusikulmainen Bio-leima.
Luomun kulutus EU:ssa
Euroopassa myytiin luomutuotteita 16,2 miljardilla eurolla vuonna 2008.
Lähes kolmannes liikevaihdosta syntyi Saksassa. Sitä seurasivat Iso-Britannia (15,8 prosenttia), Ranska (11,7) ja Italia (11,5).
Tanskalaiset ostavat henkilöä kohti eniten luomua EU:ssa.
Luomun osuus elintarvikkeiden kokonaiskulutuksesta oli Tanskassa 5 prosenttia. Suomessa luku oli 0,8 prosenttia.
Ruokatieto.fi:n julkaiseman ACNIelsenin Kuluttajapaneelin mukaan suomalaisista 17 prosenttia on luomun säännöllisiä käyttäjiä.
Prenzlauer Bergin kauppa on Euroopan suurin luomumarketti. Sen lisäksi Saksan pääkaupungissa on kymmeniä muita ainoastaan luomutuotteita myyviä supermarketteja ja toista sataa pienempää luomukauppaa.
Bio-merkki noudattaa EU:n luomusäännöksiä. Merkin on saanut yli 57 000 tuotetta. Suomessa valvonnanalaisia luomutuotteita arvioidaan olevan alle 3 000.
– Saksassa on kaupan näkökulmasta Euroopan kiinnostavimmat markkinat, koska täällä asuu 82 miljoonaa kuluttajaa, professori Ulrich Hamm selittää laajaa tarjontaa ja valikoimaa.
Kasselin yliopiston luomumaatalouden laitoksen johtajan mukaan saksalaiset ovat tavallista tietoisempia ympäristöasioista.
Saksan elintarvike- ja maatalousministeriö teettää ekobarometria, jonka mukaan kuluttajat arvostavat ennen kaikkea luonnonmukaista eläintuotantoa, ruoan mahdollisimman vähäistä haitta-ainepitoisuutta sekä tuotteiden paikallisuutta.
Luomukauppa on vilkastunut 2000-luvulla ruokaskandaalien ansiosta. Yhä useampi kuluttaja ryhtyi arvostamaan esimerkiksi luomujauhelihaa sen jälkeen, kun kauppojen paljastettiin myyvän vanhentunutta sikanautaa.
Vuonna 2008 Saksan luomukaupan liikevaihto kipusi 5,8 miljardiin euroon. Se oli noin kolmannes koko EU:n luomumyynnistä.
– Asukasta kohti luomua ostetaan kuitenkin enemmän Tanskassa ja Itävallassa, professori Ulrich Hamm huomauttaa.
Erikoispiirteenä halpamarketit
Saksalaiset kuluttajat arvostavat eniten luomun erikoisliikkeitä, mutta silti suurin osa tekee luomuostoksensa tavallisissa ruokakaupoissa ja Lidlin tapaisissa halpamarketeissa.
– Halpamarkettien luomutarjonta on Saksan erikoispiirre. Niistä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa saa suhteellisen edullisesti, Hamm kertoo.
Professori tietää, että kuluttajat suhtautuvat epäilevästi halpaluomun laatuun.
– Mutta juuri halpamarkettiketjut kontrolloivat tavallista tiukemmin tuotteitaan, sillä niillä ei ole varaa ryvettää itseään skandaalissa.
Prenzlauer Bergin jokatorstaisen luomutorin asiakkaat eivät usko tavallisten markettien tuotteiden luonnonmukaisuuteen. He arvostelevat markettiluomua pitkistä kuljetusmatkoista ja kasvihuonetuotannosta.
– Luomuun kuuluu vahvasti paikallisuus. Ostan luomupinaattia mutta en appelsiineja, kolmekymppinen Miriam Lavoi toteaa.
Lavoi pyrkii ostamaan maitotuotteet, lihan, vihannekset ja hedelmät sekä leivän luomukaupoista ja -torilta. Samat luomutuotteet ovat myös ekobarometrin mukaan kysytyimpiä.
Paikallisuus maksaa
Miriam Lavoi ostaisi lähituottajien luomua enemmänkin, jos se ei olisi niin kallista. Eläkeläinen Christina Rechenbergin on sitä mieltä, että hinta ei olisi kynnyskysymys, jos ihmiset miettisivät huolellisemmin, mitä syövät.
– Suuhun pistetään aivan turhaa moskaa. Vähempi ja laadukkaampi riittäisi hyvin.
Rechenberg ostaa vain luomua ja sitäkin vain ekologisesti ja sosiaalisesti kestävin perustein. Hänen mukaansa tavallisten markettien hintakaruselli ei voi olla vaikuttamatta laatuun. Lisäksi halpamarkettien työntekijät ovat huonosti palkattuja.
Nyt Rechenberg valitsee torilta raparperinvarsia.
– Miksi talvella pitäisi syödä tomaatteja? hän kysyy.
Professori Ulrich Hammin mukaan luomuelintarvikkeet olisivat nopeasti lopussa, jos kaikki vannoisivat myös paikallisuuden nimiin. Jo nyt tuotanto laahaa kaupan kasvun perässä.
– Joillekin tuotteille kuten munille ja maidolle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, vaikka niitä tuodaan naapurimaista.
– Ja miksi esimerkiksi kenialaista maanviljelijää pitäisi rangaista ja olla ostamatta hänen tuottamaansa luomua? professori kysyy.
Linkit
Tutkimustietoa luomun kulutuksesta EU:ssa (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
Berliini, kulutus, luomu, ravinto, Saksa
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.