Kielitaito ja äly testissä EU-virkakilpailussa

Tuire Simonen aikoo hakua uudelleen EU-virkoja, jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää.

Tuire Simonen aikoo hakua uudelleen EU-virkoja, jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää.

EU-virkakilpailun ensimmäisessä valintakokeessa tuli kiire ja hiki, kertoo Tuire Simonen.

Teksti ja kuva Minna Suihkonen
26.5.2010

EU:n avoimen virkakilpailun ensimmäisessä koetilaisuudessa tunnelma oli hikinen, kertoo kokeeseen osallistunut Tuire Simonen. Hänen koepäivänsä osui toukokuun lämpöaallon aikaan.

Simosesta tuntui luontevalta osallistua EU-virkamieshakuun, sillä hän on erikoistunut Helsingin yliopiston oikeustieteen opinnoissaan Eurooppa-oikeuteen. Simosella on jo ennestään ylempi korkeakoulututkinto germaanisesta filologiasta ja pohjoismaisista kielistä.

EU:n virkamieshaku käynnistyi maaliskuussa. Hakemuslomake jätettiin sähköisesti unionin henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivujen kautta.

Simosen mukaan hakemuslomake oli selkeä ja helppokäyttöinen, mutta monivaiheinen. Siihen kuului muun muassa kaksiosainen motivaatiokirje.

– Aikaa lomakkeen täyttämiseen meni ainakin kaksi tuntia, Tuire Simonen kertoo.

Lomakkeessa valittiin myös millä kielellä valintakokeet suoritetaan. Valita voi englannin, ranskan tai saksan.

Päättelykyky testissä

Ensimmäinen valintakoe järjestettiin hakijoiden kotimaassa. Ensimmäisen osan läpäisseet osallistuvat ensi syksynä kokeen seuraavaan osaan Brysselissä.

Simonen suoritti kokeen yksityisen testausfirman tiloissa Helsingissä. Yhtä aikaa testattavana oli neljä hakijaa. Koe tehtiin kokonaan tietokoneella.

Koe koostui neljästä osasta: verbaalista, matemaattista ja abstraktia päättelyä mittaavista osioista sekä tilannearviotestistä. Siinä esitettiin pulmallisia työtilanteita, joiden ratkaisuvaihtoehdoista piti valita sekä tehokkain että vähiten tehokas.

Tiukka aikaraja

Simosen mielestä testi oli vaativa.

– Matemaattisen osion englanti tuntui hankalalta, vaikka minulla on hyvä kielitaito. Oikeustieteen opinnoissa ei käytetä tuollaista terminologiaa.

Valintakokeen kullekin osiolle oli varattu tietty aika, ja kokeen kokonaiskesto oli kaksi tuntia.

– Aika meni tiukille. Miettimään ei juuri ehtinyt jäädä, Simonen toteaa.

Hänen mielestään testi mittasi ennen muuta kielitaitoa ja yleistä älykkyyttä.

Simonen ei ehtinyt gradukiireiden vuoksi käyttää kovin paljon aikaa valintakokeeseen valmistautumiseen. Hän kuitenkin tutki jonkin verran vastaavanlaisia tehtäviä netissä. Mallitehtäviä löytyy muun muassa EPSOn omilta sivuilta.

– Tehtävien harjoittelemisesta olisi varmasti ollut apua, mutta se ei nyt ollut mahdollista.

Kakkosvaiheen suomalaisille valmennusta

Tuire Simonen näkisi itsensä mieluiten työskentelemässä EU:n kilpailuoikeuden parissa tai jossain unionin tuomioistuimista.

Kilpailu paikoista on kovaa. Hakuun ilmoittautui EU:n alueelta 51 671 ja Suomesta 794 hakijaa.

Kakkosvaiheen valintakokeeseen pääsee yhteensä 969 hakijaa. Heistä 323 parasta valitaan varallaololistalle. Listallaolijoita rekrytoidaan EU-toimielimiin sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu.

Suomen valtio tarjoaa kakkosvaiheeseen päässeille hakijoille valmennusta elokuussa. Valmennus on hakijoille maksutonta.

Tuire Simonen aikoo hakea uudelleen, jos ensimmäisellä kerralla ei onnista.

– Toivottavasti kilpailuja järjestetään vuosittain.


Europa jatkaa virkakilpailun ja suomalaisten menestyksen seuraamista.


Linkit

EPSO

Lisää jutun teemoista

, ,





L�het� kavereille

2 kommenttia artikkeliin Kielitaito ja äly testissä EU-virkakilpailussa

  1. Pjotr Petrovits kirjoitti:

    On taas selvästi havaittavissa, etttä suomalaisilta puuttuu monipuolinen kielitaito. Eikö vieläkään tajuta sitä, että EU on monikielinen organisaatio ja se edellyttää muutakin kuin englannin kieltä. Lisäksi Englanti on aina suhtautunut Eurooppaan kriittisesti.
    Pjotr Petrovits

  2. "Miettinyt samaa" kirjoitti:

    Olipa kiinnostavaa tietää millaista virkakilpailuissa oikeasti on! Vaikka niistä on kauan puhuttu, en ole aiemmin törmännyt juttuun, jossa asiasta kerrottaisiin tarkasti. Olen joskus harkinnut osallistumista, mutta ajatellut sinne pääseen niin harva,ettei maksa vaivaa. Onneksi on ihmisiä, jotka jaksavat yrittää – suomalaiset tarvitsevat EU:hun suomalaisia virkamiehiä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Kommentointiohjeet

Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.

Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.

Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.