Europa

Eikka Kosonen on Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö ja Europan päätoimittaja.

Jatkuvaa kriisinhallintaa

Euroopan unionin syntysanat lausuttiin 60 vuotta sitten pahimman mahdollisen kriisin, sodan jälkimainingeissa. Päätavoitteeksi asetetussa rauhan turvaamisessa on onnistuttu niin hyvin, että nykyään sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Kiistaton saavutus on myös yhteistyön vauhdittama vaurauden kasvu.

Unionin kehitys ei suinkaan ole ollut tasaista menoa kohti yhteistä hyvää. Välillä joku jäsenvaltio on harjoittanut tyhjän tuolin politiikkaa, joku toinen lyönyt kassia pöytään vaatien rahojaan takaisin, välillä ollaan oltu yleisesti epätoivoisia asioiden edistymisen vaikeudesta.

Kaikista ongelmista huolimatta unioniin liittyneet jäsenvaltiot ovat olleet vuosikymmenestä toiseen valmiita kehittämään yhteistyötään ja sen rakenteita. Unioni vetää myös yhä edelleen puoleensa monia toistaiseksi ulkopuolella olevia eurooppalaisia maita.

Aivan viime vuosinakin unionissa on eletty kriisitunnelmissa. Jotkut pitävät unionissa jo tapahtunutta laajentumista liian nopeana ja unionin yhtenäisyyttä uhkaavana kehityksenä. Tämä huoli vain korostuu, kun puhutaan vielä mahdollisista uusista tulijoista.

Unionissa koettiin myös vakava institutionaalinen kriisi ennen kuin kaiken toiminnan pohjana olevan perussopimuksen muutos eli Lissabonin sopimus saatiin hyväksytyksi kaikissa jäsenmaissa.

Eurooppa ei säästynyt Yhdysvalloista liikkeelle lähteneeltä kansainväliseltä rahoituskriisiltä ja sitä seuranneelta talouskriisiltä.

Rahoitusmarkkinoiden hallitussa kehittämisessä ja talouksien oikeudenmukaisessa elvyttämisessä sekä poikkeusratkaisujen purkamisessa Euroopan unionilla ja sen piirissä tehtävällä yhteistyöllä on ollut ja on keskeinen ja tunnustettu asema. Taloudellisen kasvun ja työllisyyden turvaaminen pitemmällä aikavälillä on vielä asia erikseen. Eurooppa 2020 -strategiasta sopiminen ja sen toteuttaminen on tässä suhteessa avainasemassa.

Ajankohtaisimpana kriisinä suurimman huomion on saanut osakseen Kreikka. Se ei pysty suoriutumaan julkisen velan hoitokustannuksista ilman ulkopuolista apua, ja vaarana on kriisin leviäminen uhkaamaan koko euroaluetta.

Euromaiden ja kansainvälisen valuuttarahaston lainajärjestelyin pyritään voittamaan Kreikalle aikaa saada omilla toimenpiteillään tilanne hallintaan. Massiivisilla valmiuksilla vastata mahdollisesti muidenkin vaikeuksissa olevien euromaiden tarpeisiin on valettu luottamusta yhteisen pohjan pitävyyteen.

Euroopan unioni ja tällä kertaa erityisesti euromaat ovat osoittaneet kykynsä vastata akuuttiin velkakriisiin. Kriisin takana ovat kuitenkin rakenteelliset syyt, jotka on hoidettava vastaavien kriisien välttämiseksi tulevaisuudessa. On löydettävä keinot, joilla jäsenvaltiot saadaan, ei vain sopimaan yhteisistä säännöistä, vaan myös kunnioittamaan niitä.

Yhteisiin ongelmiin ja kriiseihin on löydettävä yhteiset ratkaisut. Komissio on tehnyt esityksensä tässä tilanteessa tarvittavista toimenpiteistä. Nyt on tehtävä päätöksiä ja sitouduttava niitä myös noudattamaan.

Unionissa tehtävälle tiiviille yhteistyölle on luonnollisesti myös vaihtoehtoja. Kysymys on vain siitä, ovatko ne unionissa tehtäviä ratkaisuja parempia vai huonompia. Niin nykyisissä kuin tulevissakin kriiseissä.