Jan Vapaavuori: Energiapihisti pientalossa
Asuntoministeri Vapaavuoren mielestä on häpeällistä, että kunnat eivät ole kaavoittaneet radanvarsia asuinkäyttöön.
Suomalaisten asumisunelmat ja EU:n ekovaatimukset kohtaavat tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, uskoo asuntoministeri Jan Vapaavuori.
Minna Suihkonen
Kuva Jan Vapaavuoren arkisto
19.5.2010
Asuntoministeri Jan Vapaavuori tunnetaan energiapihin asumisen ja kaavoituksen tiukkana puolestapuhujana. Hän asuu itse kerrostaloasunnossa Helsingin keskustassa. Omakotiasujien mollaajaksi urbaani ministeri ei kuitenkaan ryhdy.
– Olen asunut puolet elämästäni omakotitalossa ja puolet kerrostalossa ja viihtynyt kummassakin.
Vapaavuori muistuttaa, että pientaloasuminen ei ole väistämättä epäekologista. Suomalaista pientaloasumisen konseptia täytyy kuitenkin kehittää varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla.
Mallialue entisen Sipoon maille?
Asuntoministeri peräänkuuluttaa Suomeen kaupunkimaista pientaloasumista, joka on monissa muissa Euroopan maissa yleistä. Se tarkoittaa tiivisti kaavoitettuja, kattavat lähipalvelut tarjoavia pientaloalueita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
– Moni nykyihminen varmasti haluaa asua pientalossa, mutta ei niin, että on jalkapallokentän kokoinen lääni nurmikkoa leikattavana ja lunta luotavana.
Vapaavuori arvelee, että tällaisesta asumisesta suomalaiset eivät edes osaa haaveilla, koska sitä ei ole tarjolla.
Miten kaupunkimaista pientaloasumista sitten saataisiin meille?
– Se on kiinni kunnista, sillä niillä on monopoli kaavoitukseen.
Vapaavuori toivoo hartaasti, että Helsingin suunnitelma kaavoittaa kaupunkimainen pientaloalue entisen Sipoon alueelle toteutuu.
Unelmat muuttuvat ajan myötä
Suomen täytyy vähentää rutkasti asumisen energiankulutusta, jotta maamme onnistuisi kantamaan kortensa kekoon EU:n ilmastotalkoissa. Vapaavuori myöntää, että aivan ristiriidattomia tavoitteet eivät suomalaisten asumisunelmien kanssa ole.
– Unelmat ja realiteetit ovat kuitenkin eri asia.
Vapaavuori myös uskoo suomalaisten toiveiden muuttuvan ajan mittaan.
– Kaupunkimaisen asumisen suosio kasvaa pikku hiljaa. Suomi on nuori kansakunta, ja tässä suhteessa monia muita Euroopan maita jäljessä, mutta perässä tullaan kuitenkin.
Häpeälliset radanvarret
Isojen kaupunkien radanvarret muuttuvat Suomessa nopeasti pelloiksi, kun lähdetään kaupungin keskustasta poispäin. Ne olisivat kuitenkin ihanteellisia asuinalueita. Tämä on Vapaavuoren mielestä ”häpeällistä”.
– En keksi siihen muuta syytä kuin omituisen kuntarakenteemme. Meillä on pitkälle menevä kunnallinen itsehallinto.
Tämän vuoksi kunnat saavat päättää kaavoituksesta itsenäisesti. Radanvartta kuljettaessa kunnanraja vaihtuu tiuhaan ja samalla vaihtuvat päättäjien näkemykset siitä, miten aluetta pitäisi kehittää.
Vapaavuoren mukaan valtion keinot vaikuttaa kuntiin ovat rajallisia. Valtio pystyy kuitenkin luomaan kunnille painetta pitämällä koko seutukunnan etua esillä.
– Monien tutkimusten mukaan kuntarakenteessa ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia, ellei valtion paine ole ollut vahva.
”Suomi pärjää hyvin EU-vertailussa”
Kaikkien uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja vuonna 2020 loppuun mennessä. Näin määrää EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Suomessa nollaenergiataloja on rakenteilla tasan yksi.
Asuntoministerin mukaan pärjäämme eurooppalaisessa vertailussa kuitenkin hyvin. Uusien rakennusten energiansäästövaatimuksia tiukennettiin tämän vuoden alussa, ja lainsäädäntö tiukkenee jälleen vuonna 2012.
– Lainsäädäntömme on varmasti maailman viiden tiukimman joukossa. Olemme kuitenkin pieni maa ja meillä on alalla pikkuisen huono kilpailu. Onneksi innovatiivisiakin yrityksiä löytyy.
Energiatehokkaiden talojen rakentamista on ministerin mukaan hidastanut myös energian suhteellinen halpuus. Siksi kuluttajat eivät ole vaatineet säästäväisempiä taloja. Vapaavuori muistuttaa, että energian hinta kallistuu tulevaisuudessa.
– Energiainvestointeja ei pitäisi tehdä tämän päivän energian hinnan perusteella, koska talot rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Energiapihi rakentaminen halpenee
Asuntojen hinnat ovat nousseet hurjasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Nostavatko uudet rakentamisvaatimukset hintoja vielä ennestään?
Jan Vapaavuori muistuttaa, että tämän vuoden alussa energiatehokkuusnormeja kiristettiin noin 30 prosenttia, mutta vaikutus rakentamiskustannuksiin oli vain viisi prosenttia. Lisäinvestoinnit maksavat itsensä takaisin pienempänä energialaskuna 5–8 vuodessa.
Asuntoministeri myös uskoo, että ajan mittaan energiatehokkuuden parantaminen halpenee.
– Muilla teknologian aloilla on nähty, että kun jokin asia opitaan, siitä tulee massatuotantoa eikä se olekaan enää kalliimpaa.
Linkit
Rakennusten energiatehokkuus (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
asuminen, energiatehokkuus, kaavoitus, rakennukset
8 kommenttia artikkeliin Jan Vapaavuori: Energiapihisti pientalossa
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Ei kunnallinen itsehallinto estä järkevää kaavoitusta, vaan syypäitä ovat kunnallispoliitikot ja taustalla häärivät rakennusliikkeet, jotka kulissessa ohjailevat kaavoitusta.
Jos tarjolle kaavoitettaisiini suuri määrä edullisia pientalotontteja, rakennusliikkeiden mahdollisuudet tienata suuria summia omistamiensa tonttien arvonnousuilla heikkenesivät. Nythän tonteilla keinottelu on ollut monessa tapauksessa kannattavampaa kuin itse rakentaminen.
Kun valtio tukee asunnon ostamista korkovahennyksillä, se itse asiassa työntää rahaa pankeille ja rakennusliikkeille, koska asuntojen hintaa voidaan vastaavasti nostaa.
Verovähennysoikeus pitäisikin asteittain purkaa ja tilalle lisätä radikaalisti tonttitarjontaa, jolloin asuntojen hinnat laskisivat – ja kaikki keinottelijoita lukuunottamatta voittaisivat. Yhteiskunnan kaavoitusmonopoli on nykyoloissa anoa oikeasti tehokas tapa vaikuttaa asumisen hintaan. Miksi Vapaavuori ja muut poliitikot eivät sitä käytä? Vapaavuori on jo profiloitunut kauppakeskuskriitikkona – saammeko jatkoa?
Ministeri vetoaa siihen, että energiatehokkaiden talojen rakentamista on hidastanut energian suhteellinen halpuus mutta energia on pikku hiljaa kallistumassa. Näin varmaan tapahtuu pitkällä aikavälillä, mutta hallitus on vetämässä aivan eri suuntaan kuin tulevat direktiivit edellyttäisivät. Hallitus on viemässä massiivisen ydinvoiman lisärakentamispaketin läpi kiistanalaisen tiukalla aikataululla.
“Halpaa” energiaa on näin tarjolla eikä ketään kiinnosta energiansäästötalkoot. Hallituksen politiikka pikemminkin houkuttelee tuhlaamaan sähköä teollisuudessa ja kotitalouksissa, “meillähän sitä riittää!” Vaikka pidettäisiin valot päällä yötä päivää ja joka jannulle oma jääkaappi ja pesukone.
Energiapihi voi joskus olla pelkkä näkökulma. Asuntoministeri on puuttunut vahvasti kauppakeskusten kaavoituksiin. Se vaatimus, että isojen kauppakeskusten kaavat pitäisi vahvistaa Suomessa maakuntakaavassa, on pienten kuntien kannalta epäoikeudenmukainen vaatimus. Seurauksena on se, että suuret kaupungit kävelevät pienten yli maakunnallisissa päätöksissä.
Ei ole yhtään vähemmän energiaa kuluttavaa ajaa esimerkiksi Porvoosta pääkaupunkiin kaupoille kuin ajella Kuninkaanporttiin. Ei ole yhtään ekologisempaa ajella ympäristöstä Vihtiin (kaatunut Ideapark-hanke) kuin puolet pidemmälle Helsinkiin tai Vantaalle.
Kunnallista itsehallintoa ei pidä myydä tai lahjoittaa pois pieniltä kunnilta. Kyllä siinä jäädään silloin “Tiiron osille.”
Eiköhän tuo sähköpörssi ja energiayhtiöt pidä huolta siitä, että sähkölasku kallistuu riippumatta siitä, milla keinoilla energiaa tuotetaan. Nythän on nähty, että bensan hinta on huippukorkealla, vaikka raakaöljyn hinta on laskenut.
Pirkanmaalla – kaikkialla Suomessa taitaa olla sama tilanne – on kyllä runsaastikin radanvarsia jotka sopisivat erinomaisen hyvin rakentamiseen, mutta samaan aikaan VR lopettaa rautatieasemia. Enää junat pysähtyvät vain isoissa kaupungeissa. Tarvittaisiin uudelleen kiskobussit, ennen vanhaan ne olivat “lättähattuja”. Olisiko liikaa pyydetty jos ympäristöministeri olisi yhteydessä liikenneministeriöön ja Veeärrään? Jos siellä saisi pari päätä kääntymään, olisi se paljon tehokkaampaa kuin yrittää vaikuttaa satoihin tuhansiin kuntien virkamiehiin ja rakentajiin? Vai onkohan jälkimmäinen kuitenkin helpompaa??
Nollaenergiataloihin pitäisi lisäinvestointina vaatia rakennusvaiheessa asennattavaksi aurinkopaneelit. Ne kytkeytyisivät päälle aurinkoisilla ilmoilla ja niistä saatava energia otettaisiin talteen vaikkapa akkuihin ja käyttäisiin tarvittaessa.
Hyvä Jan
PK -seutu on rakennettu melko täyteen kauppakeskuksia, joten uusia ei taideta juuri nyt tarvita. Mutta miksi yritätät denaturoida Toivo Sukarin kehittämän Vihdin Ideaparkin? Sen sijainti on kyllä seuraavaksi paras koko alueella. Itäpuolella on Porvoon kohdalla hyvin menestyvä Kuninkaanportti, jota tämä vastaisi lännessä.
Älä itsestäsi anna käsitystä, että kannatat yksipuolisesti PK -seudun kauppakeskusten ja HOK Elannon ja Keskon etuja. Ministerin pitää ajaa koko maan ja alueiden etuja.
Lielahdessa on kai jossakin marketin katolla Suomen suurin aurinkosähkön tuotantolaitos. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka hyvin se on toiminut taloudellisessa mielessä.
En kyllä ymmärrä Kyllikin vaatimusta. Miksi aurinkopanelit pitäisi olla vain nollaenergiataloissa? Miksei kaikkiin taloihin?