
Mellakkapoliisi suojasi Baltic Pride -kulkueen marssijoita vastamielenosoittajilta Vilnassa toukokuun alussa.
Liettuan ensimmäinen seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkue pidettiin Vilnassa toukokuun alussa. Soitimme Lithuanian Gay League -kansalaisjärjestön ohjelmakoordinaattori Eduardas Platovasille ja kysyimme, saako suvaitsevaisuus maassa jo sijaa.
Kirsi Salo
Kuva Lehtikuva/AP/Mindaugas Kulbis
19.5.2010
Olit järjestämässä seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia puolustavaa Baltic Pride -tapahtumaa. Onko liettualaisten suvaitsevaisuus homoja kohtaan lisääntymässä, ohjelmakoordinaattori Eduardas Platovas?
– Vaikka homo-, lesbo-, bi- ja transseksuaalien oikeuksista on puhuttu avoimesti Liettuassa jo 1990-luvun puolivälistä, asenteet muuttuvat todella hitaasti.
– Mediassa käänne jo näkyy. Laatumedia kertoi kulkueesta asiallisesti ja kritisoi vastamielenosoittajien vihanlietsontaa. Tapahtuma oli eräänlainen suvaitsevaisuuskoe Liettuassa. Vaikka monet liettualaiset sanoivat etukäteiskyselyssä vastustavansa kulkuetta, luulen, että se muutti yleistä mielipiteitä ainakin vähäsen.
Kumman asenne on liberaalimpi, hallituksen vai kansalaisten?
– Kumpikin vaikuttaa toisiinsa. Poliitikot puhuvat homovastaisesti vain, koska heistä tuntuu, että kansasta löytyy kannatusta sille.
– Rakenteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi ovat olemassa. Meillä on hyvä laki, joka mainitsee myös seksuaalivähemmistöt, mutta todellisuudessa paljon ei tapahdu. Yhdenvertaisuusasiamies pitää matalaa profiilia eikä kommentoi poliitikkojen homofobisia puheita. Hallituksemme raportoi Euroopan unionille, että syrjinnän vastaisia direktiivejä sovelletaan laissamme, mutta todellisuudessa esimerkiksi LHBT-järjestöille budjetoitu tuki syrjinnänvastaiseen työhön oli viime vuonna nolla litiä.
Millaista homojen syrjintä Liettuassa on?
– Syrjintä ymmärretään täällä lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. Pääongelmamme on kuitenkin moraalinen syrjintä, vihamielinen ilmapiiri LHBT-ihmisiä kohtaan.
– Väännämme Liettuassa edelleen kättä siitä, että seksuaalinen suuntautuminen tunnustettaisiin ihmisoikeudeksi muiden joukossa. Esimerkiksi kouluissa seksuaalivähemmistöt ovat tabu. Uskonnontunneilla voidaan opettaa, että homot ovat perverssejä.
Mikä edistäisi suvaitsevaisuutta?
– Koulutuksella on pitkällä aikavälillä tärkeä rooli, mutta se vaatii vielä kovaa vääntöä. Kaikki opettajat eivät ota seksuaalista suuntautumista puheeksi suvaitsevaisuusteemaa käsitellessään.
– Baltic Pride oli mielestäni voitto. Rikoimme vihdoin myytin, että se olisi jokin paljasteleva nakukulkue. Mukana oli eurooppalaisia poliitikkoja, myös Suomesta.
Linkit
EU ja syrjinnän torjuminen (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
Liettua, seksuaalivähemmistöt, suvaitsevaisuus, syrjintä, yhdenvertaisuus
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.