Euroäiti ei imetä tarpeeksi
Ranskalainen kahden lapsen äiti Julie Séguinier tuntee naisia, jotka ovat päättäneet olla kokonaan imettämättä.
Euroopan imetystilastojen häntäpäässä on Ranska. Silti maassa pohditaan, heikentääkö rintaruokinta naisen asemaa.
Anuliina Savolainen ja Minna Suihkonen
Kuva Anuliina Savolainen
19.5.2010
Suomalaisnaiset imettävät vauvojaan suosituksia lyhyemmän ajan ja syöttävät vauvoille kiinteää ruokaa liian aikaisin. Näin kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus maaliskuussa tänä vuonna.
Imetys yleisintä Skandinaviassa
Rintaruokinnan yleisyys vaihtelee EU-maissa runsaasti. Ahkerimmin imetetään Skandinavian maissa.
Ranskassa, Belgiassa, Kreikassa ja Isossa-Britanniassa imetysinnostusta löytyy vähiten. Suomi on EU-vertailussa kärkikastissa, vaikka rintaruokinta on meillä vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
Tarkkaa tilastotietoa imetyksen yleisyydestä jäsenmaista on tarjolla vähän. Joitakin lukuja kuitenkin löytyy.
Vuonna 2000 kolmi–nelikuisista vauvoista rintamaitoa sai Ruotsissa 83 prosenttia, Suomessa 74 prosenttia ja Ranskassa 15 prosenttia.
Eurooppalaisessa imetysvertailussa suomalaiset pärjäävät kuitenkin melko hyvin.
Euroopan komissio on kannustanut jäsenmaita edistämään rintaruokintaa. Puolen vuoden ikään kestävän täysimetyksen tiedetään edistävän lapsen terveyttä ja kehitystä.
Tutkimukset kertovat imetyksen olevan hyväksi tämän jälkeenkin. Yli puolivuotiaan imetys ehkäisee lapsen sairastumista infektiosairauksiin. Ilmeisesti imetyksen jatkaminen ehkäisee myös myöhempää ylipainoa.
Kaiken kaikkiaan eurooppalaiset naiset imettävät lapsiaan liian vähän. Yksi komission lääkkeistä on ollut tukea imetysohjauksen parantamista synnytyssairaaloissa ja terveydenhuollossa.
Lyhyt äitiysloma ei kannusta Ranskassa
Ranska on imetystilastojen häntäpäässä: vain vajaa 60 prosenttia vastasyntyneistä saa rintamaitoa, ja kolmen–neljän kuukauden iässä enää 15 prosenttia.
Pariisilainen kahden lapsen äiti Julie Séguinier, 30, ei ihmettele lukujen pienuutta.
– Kolmen kuukauden jälkeen äitiysloma loppuu. Imetä siinä sitten!
Äitiysloman pituus on keskimäärin neljä kuukautta, joista noin kolme jakautuu synnytyksen jälkeiselle ajalle. Vaikka neuvoloissa suositellaan vähintään kuuden kuukauden rintaruokintaa, sitä on käytännössä hankala toteuttaa.
Töihin palaamisen jälkeen alle vuoden ikäisten lasten äideillä on mahdollisuus tunnin “imetysvapaaseen” päivässä. Mutta jos työpaikka ei sijaitse aivan kodin vieressä, imetyksen järjestäminen on vaikeaa.
Pienissä firmoissa ei jousteta
Julie Séguinier kertoo lopettaneensa ensimmäisen lapsensa rintaruokinnan neljän ja puolen kuukauden jälkeen. Niistä hän imetti kokonaan kolme kuukautta.
– Olisin halunnut jatkaa kokoimetystä, mutta oli mentävä töihin. Äitiysloman jälkeisen hoitovapaan tuki on niin pientä, että sillä ei elä.
Isoissa firmoissa äideille on Séguinierin mukaan enemmän järjestelyitä, mutta hän työskenteli pienessä kuvatoimistossa. Siellä joustoa ei löytynyt lainkaan.
Päivisin hänen vanhempansa olivat kotona hoitamassa lasta, sillä freelance-kitaristimiehellä ei ollut ollenkaan isyyslomaa. Ranskassa palkallistenkin isyysloma on varsin lyhyt, 14 päivää. Päivähoitopaikat ovat usein kiven takana.
Toista lastaan Séguinier imetti vain kolme kuukautta.
– Tilanne oli silloin toinen. Olin perustamassa omaa agentuuria, ja halusin saada sen nopeasti käyntiin, hän kertoo.
Vapaus olla imettämättä puhuttaa
Julie Séguinier tuntee naisia, jotka ovat päättäneet olla imettämättä ollenkaan. Syitä on monia, muun muassa kivun tai väsymyksen pelko tai halu pitää rinnat kiinteinä.
– Perhepiirissäni imettämishaluttomuutta kyllä vähän päivitellään, hän sanoo.
Huolimatta eurooppalaisittain pienistä imetystilastoista Ranskassa on viime aikoina oltu huolissaan myös siitä, että imetykseen painostaminen heikentää naisen asemaa.
Maan tunnetuimpiin nykyfeministeihin kuuluva Elisabeth Badinter kritisoi tuoreessa kirjassaan Le Conflit – La femme et la mère (Konflikti: nainen ja äiti) uusnaturalismia. Sillä hän tarkoittaa ideologiaa, joka syyllistää naisia, jotka eivät halua imettää tai ostaa kestovaippoja. Luonnonmukaisuuden korostamisessa äitiyden painolasti lisääntyy ja menneiden vuosikymmenten feministien saavutukset nollaantuvat, hän väittää.
Ranskassa on EU:n korkein syntyvyys. Naiskohtainen lapsiluku hipoo kahta. Badinter uskoo, että ranskalaisnaisten innokkuus tehdä lapsia on selittynyt sillä, että heillä on ollut vapaus olla imettämättä ja palata töihin nopeasti.
Äitiyden paineista polemiikkia
Badinterin teeseistä on kohistu kovasti Ranskassa. Julie Séguinier ei allekirjoita niistä kaikkia, mutta myöntää, että paineita riittää.
– Jos jää kotiin ja imettää pitkään, saa kokea syyllisyyttä siitä, ettei käy töissä, kuten “vapaan naisen” kuuluu. Jos ei imetä, saatetaan syyllistää siitä, että toimii vastoin luontoa ja lapsen parasta.
Ranskassa rintaruokinta kuuluu tiukasti yksityisen piiriin. Kahviloissa ja julkisilla paikoilla ei imetä juuri kukaan.
– Tosin nyt siitä on tullut pieni ilmiö eritoten boheemien porvareiden, bopojen piireissä. Itse olin vailla vertaistukea, kun lapset olivat vauvaiässä. Olisi ollut mukava mennä kavereiden kanssa vauvakahvilaan, hän miettii.
Linkit
Kansallinen imetysohjelma (pdf, lähde THL)
EU:n imetyksen edistämisen toimintaohjelma (pdf)
Lisää jutun teemoista
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.