Talouden toiminta tutuksi Yrityskylässä
Tiia Mourujärvi ja Linda Toppari työskentelevät Yrityskylän postitoimistossa. Tytöt olivat oppineet muun muassa, mitä resurssit tarkoittavat ja miksi veroja maksetaan.
Mitä on talous? Mikä on yritys? Mitä on työ ja miten sitä haetaan? Nämä asiat kirkastuvat viides- ja kuudesluokkalaisille Yrityskylässä.
Minna Suihkonen
Kuva Tomi Westerholm
21.4.2010
EU toivoo jäsenmaiden kannustavan kansalaisiaan yritysten perustamiseen. Suomessa Yrityskylä-opintokokonaisuus tekee yrittämistä tutuksi jo ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaisille.
Yrityskylän takana ovat Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT)ja Nuori yrittäjyys ry.
Opetuskokonaisuuteen kuuluu kouluopetusta sekä päivän kestävä vierailu Yrityskylään, joka on Helsingissä Tekniikan museoon rakennettu elämyksellinen oppimisympäristö. Se tarkoittaa komeaa kulissikylää, josta löytyy muun muassa posti, tukkuliike, kaupungintalo ja innovaatiokeskus. Kylän avajaisia vietettiin huhtikuussa.
Teoriaa ja käytäntöä
Ennen Yrityskylä-päivää koululaiset opiskelevat oman opettajansa johdolla kymmenen tuntia yhteiskunta- ja taloustietoa. Opetusmateriaali koostuu tehtäväkirjasta ja videopaketista. Oppilaat tekevät työhakemuksia Yrityskylän eri ammatteihin, ja opettaja toimii rekrytoijana.
Yrityskylä-päivän aikana oppilaat menevät omiin yrityksiinsä ja ryhtyvät pyörittämään niitä: pankista haetaan lainaa ja tukusta tavaraa. Kukin saa oman tilin kylän pankkiin ja sinne palkkaa työnteosta. Palkalla voi ostaa pieniä tavaroita kylässä sijaitsevista yrityksistä.
Pelkkää taloutta päivä ei ole. Kaupungintalolla oppilaat saavat äänestää suosikkinsa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kolmesta eri hyväntekeväisyyskohteesta. RAY lahjoittaa eniten ääniä saaneelle kohteelle 100 euroa Yrityskylä-päivää kohti.
Kylä voi lähteä oppilaiden luo
TATin nuorisopalvelujen päällikkö Tomi Alakoski kertoo opetuskokonaisuuden idean perustuvan amerikkalaiseen konseptiin, joka on lokalisoitu Suomeen sopivaksi.
Yrityskylä on rakennettu siten, että se voi lähteä myös kiertämään Suomea. Reissun päälle kylä lähtee mahdollisesti vuoden päästä, Alakoski kertoo.
– Yrityskylä antaa kokonaiskuvan yhteiskuntajärjestelmästämme ja mahdollisuuden harjoitella asioita, joita tarvitaan oikeassa elämässä, Alakoski sanoo.
Tulijoita on jo tänä keväänä 800, kaukaisimmat Vaasasta ja Kuopiosta.
Hienot puitteet motivoivat
Avajaisissa Yrityskylän mannekiineina toimi espoolaisen Karamzinin koulun 6 C -luokka. Tukkuliikkeessä työskentelevät Weera Ahmavuori ja Veera Nikkola olivat jo oppineet, mikä on yrittäjän ja palkansaajan ero. Kumpikin voisi hyvin kuvitella työskentelevänsä isona yrittäjänä.
Ahmavuoren unelmayritys toimisi kauneusalalla. Nikkola perustaisi kuntosalin tai jonkin muun liikunta-alan yrityksen.
Karamzinin koulun opettaja Erkki Hautala oli Yrityskylä-konseptiin tyytyväinen.
– Täällä opetellaan kansalaisen perustaitoja. Joka tuutista tulee tietoa, että ne ovat nykynuorilla hukassa.
Hautala uskoo opetuksen menevän Yrityskylässä taatusti paremmin perille kuin omassa koululuokassa.
– Lasten innon näkee, kun he pääsevät näihin puitteisiin.
Linkit
Yrittäjyyden edistämisen toimintasuunnitelma (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
lapset ja nuoret, yrittäjyyskasvatus, yrittäminen
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.