
Presidentti Nicolas Sarkozy julisti ydinturvallisuushuippukokouksessa Washingtonissa, ettei Ranskalla ole aikomustakaan luopua ydinaseistaan.
Presidentti Nicolas Sarkozy kertoi äskettäin, ettei Ranska luovu ydinaseistaan. Otimme yhteyttä kansalaisjärjestö Tax Justice Networkin konsulttiin Matti Kohoseen Pariisissa ja kysyimme, millaista keskustelua maassa käydään ydinaseista.
Matti Remes
Kuva Alex Wong/Lehtikuva
21.4.2010
Millaisia reaktioita Sarkozyn pontevat lausunnot herättivät, Matti Kohonen?
– Ne otettiin vastaan jopa positiivisesti, sillä ydinaseet nähdään täällä pitkälti kansallisena kysymyksenä. Tärkeitä asioita ovat itsenäinen puolustuskyky ja oma ydinteollisuus, joka ulottuu myös siviiliydinvoiman puolelle.
– Siviili- ja sotilaallisen ydinvoiman eroa on täällä vaikea nähdä, ja mielestäni tästä kytköksestä ei Ranskassa juuri puhuta.
Millaista keskustelua ydinaseista Ranskassa käydään?
– Keskustelua käydään lähinnä sektorin haittavaikutusten pienentämisestä, kuten ydinvoimayhtiö Arevan toimintojen eettisyydestä sen hankkiessa uraania Afrikasta. Toinen keskustelunaihe on ydinaseista aiheutuvien kustannusten vähentäminen, esimerkiksi ydinasepelotekulujen jakaminen Britannian kanssa.
– Ydinaseiden ja -voiman puolustajat sanovat, että ydinteollisuus tuottaa 80 prosenttia Ranskan kotitalouksien sähköstä ja että ydinaseet ovat tärkeä osa Ranskan ulkopoliittista asemaa. Vastustajat taas pyrkivät osoittamaan, että ydinaseet ovat suurvaltakauden jäänne ja että niiden ympäristö- ja sosiaaliset haitat ovat valtavat.
Ketkä keskusteluun osallistuvat?
– Lähinnä ympäristöjärjestöt, toisaalta myös Ranskan teollisuuseliitin ja hallituksen edustajat, jotka puolustavat teollisuutta vankasti. Rauhanliike ei ole täällä yhtä voimakas kuin muualla Keski-Euroopassa.
Miksi ydinaseita vastustava rauhanliike on niin heikko?
– Heikkous johtuu ydinaseteollisuuden keskeisestä asemasta. Toisaalta rauhanliike ei tunne syyllisyyttä Ranskan omista sotarikoksista, esimerkiksi Vichyn hallituksen ajan keskitysleireistä ja juutalaisvainoista. Jostakin syystä myös siirtomaa-aikaa koskeva keskustelu on vielä alkuvaiheissaan Ranskassa.
– Täällä rauhanliikkeellä ei siis ole samoja perusteita kuin vaikkapa Saksassa ja Italiassa, joissa tunnetaan syyllisyyttä fasismista, tai Britanniassa ja Portugalissa, joissa keskustellaan kolonialismin ajasta.
– Ydinaseiden vastustus keskittyy vasemmiston hyvin pieneen osaan, joka pyrkii edistämään paikallista ja vihreää taloutta. Älymystöä ydinvoima ei kiinnosta. Julkisessa keskustelussa ihmisoikeuksien puolustajat ja köyhyyttä vastaan kampanjoivat eivät näe ydinaseita osana yhtälöitään. Aihetta jopa vältetään kansalaisjärjestöissä. Poikkeus ovat ympäristöjärjestöt, mutta niiden näkökanta on energia- ja ympäristöpoliittinen.
Linkit
Ranskan ydinase (Wikipedia)
Lisää jutun teemoista
aseidenriisunta, Nicolas Sarkozy, Ranskan ydinase
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
On hyvä, että Ranskalla on ydinaseet, valitettavasti heillä ei ainakaan vielä ole mannertenvälisiä ohjuksia. Mikäli tulee se päivä että USA alkaa vaikeaksi. Pelkkä peloite on turva, ei niitä tarvitse käyttää jos kaikille on selvää että niitä käytetään jos on saman luokan ongelma.
Eihän se mikään pelote muuten olisikaan. Toivotaan että kaikki saavat elää onnelisina.
-masson
http://www.saul.masson.org