Puhukaa kielillä!
Kaikki koulutus kannattaa, sanoo Juhani Lönnroth, komission käännöstoimen pääosaston pääjohtaja.
Jos vanhemmat haluavat antaa lapselleen uralla valinnanvapautta, kieliopinnot kannattaa aloittaa muulla kuin englannin kielellä, neuvoo Juhani Lönnroth.
Katja Palhus
Kuva Euroopan komissio
21.4.2010
Englannin kielen taito on luku- tai laskutaitoon verrattava perustaito, yleiskieli, joka on opeteltava jossain vaiheessa. Ammatin edistämiseen se ei yksin riitä. Näin sanoo Juhani Lönnroth, komission käännöstoimen pääosaston pääjohtaja.
Seitsemää kieltä puhuva Lönnroth on korkeimmalle komissiossa yltänyt suomalainen virkamies 2000-luvulla. Hän jää eläkkeelle tänä vuonna.
Kansainvälisen työn moniosaaja
Juhani (Karl-Johan) Lönnrothilla on kattava kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä Pohjoismaiden ministerineuvostossa, OECD:ssä, YK:ssa sekä Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa.
Hän on toiminut 1970-ja 1980-luvuilla eri tehtävissä Suomen työhallinnossa.
Vuonna 1991 Lönnroth siirtyi Geneveen Maailman työllisyysohjelmasta vastaavaksi johtajaksi.
Vuonna 1996 hänet nimitettiin EU-komissioon työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastoon.
Vuosina 2000–2003 hän toimi EU:n sosiaalirahastosta vastaavana apulaispääjohtajana ennen nimitystään komission kielipääosaston johtajaksi.
Lönnroth muistuttaa, että saksa on talouden kieli, espanja maailmankieli ja ranska edelleen yksi EU-toimielinten pääkielistä.
– Venäjän taitoa tarvittaisiin Suomessa lisää. Vaikka maa on ollut murroksessa, se on vahva, eikä sitä voi taloudellisesti unohtaa.
Kaikki kielet kunniassa
EU on ainoa kansainvälinen yhteisö, joka hyväksyy jäsenmaiden kaikki 23 kieltä virallisiksi kielikseen. Monikielisyys on osa EU:n aateperustaa.
– Eurooppalaiset ovat EU:ssa tasa-arvoisia riippumatta siitä, mistä he tulevat ja mitä kulttuuria edustavat.
Tulevaisuudessa kääntämisen tarveharkinta saattaa muuttua, sillä kaikkia tekstejä ei välttämättä tarvita jokaisella kielellä, Lönnroth arvelee.
– Porotaloutta koskevan raportin lukijoita on espanjaksi aika vähän, samoin kuin oliividirektiivin lukijoita suomeksi.
Kansainvälinen ura
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, YK:ssa työskennellyt Lönnroth kiinnostui. Vaikka YK vaalii arvokkaita ihmisoikeuksia, EU:n päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään suoremmin. YK:n ja EU:n työtavoissa on myös jotain samaa. Kansainvälisessä työpaikassa on huomioitava eri kulttuurit, kielet ja yhteiskuntarakenteet.
– Vanha tuttu pohjoismaisesta yhteistyöstä, työllisyyden pääosaston johtaja Allan Larsson houkutteli minua työparikseen rakentamaan EU:lle uudenlaista työllisyyspolitiikkaa.
Juhani Lönnroth aloitti työt Euroopan komissiossa työllisyyden pääosastolla vuonna 1996.
Neljäntoista vuoden aikana komissio on avautunut.
– Täällä käy ihmisiä esittämässä asiansa. He näkevät, että täällä työskentelee ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat luuta ja lihaa kuten muutkin.
Monikielisyyden hinta
Käännöstoimisto on komission suurin pääosasto. Siellä työskentelee noin 2 500 kääntäjää ja muuta työntekijää. Kääntämisen ja tulkkauksen kustannukset ovat yhteensä runsas miljardi euroa vuodessa.
– Koko EU:n bruttokansantuotteesta se on 1/10 000, Lönnroth suhteuttaa.
Nykyisin arvioidaan, että jopa 80 prosenttia kansallisesta lainsäädännöstä tulee EU:sta.
Jos lakitekstejä ei käännetä jäsenmaiden kielelle Brysselissä, käännöstyö tehtäisiin jokaisessa jäsenmaassa erikseen.
– Se tulisi tuskin nykykäytäntöä halvemmaksi.
Miksi ei vain ryhdytä hoitamaan EU-asioita maailmankielellä, englanniksi? Lönnrothin mukaan englannin kielen ylivaltaan suostuminen merkitsisi sitä, että eliitti voisi edelleen osallistua, mutta ”Pihtiputaan mummot” eivät enää pystyisi seuraamaan päätöksentekoa omalla kielellään.
Kaikki koulutus kannattaa
Kaksikielisessä kodissa kasvanut Juhani Lönnroth puhuu suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja saksaa sekä norjaa ja tanskaa. Lisäksi hän on opiskellut espanjaa, venäjää sekä latinaa.
Kielimies on opiskellut Yhdysvalloissa ja suorittanut tutkinnon Ranskan kansallisessa hallintokorkeakoulussa. Hän uskoo, ettei koulutuksen hyväksi tehty investointi mene koskaan hukkaan.
Esimerkiksi ranskaa Lönnroth opiskeli aikanaan harrastuksekseen, ja myöhemmin hän tarvitsi sitä työntekoon EU:ssa. Valantehneen kielenkääntäjän tutkinnosta oli hyötyä, kun Lönnrothin varapääjohtajan pesti työllisyyspääosastolla vaihtui kielipääosaston pääjohtajaksi vuonna 2004.
Neljäkymmentä vuotta kestäneellä työuralla myös konekirjoitustaidosta on ollut iloa.
– Opettelin kymmensormijärjestelmän 1960-luvulla kurssilla, jossa oli 25 naista ja minä. Se oli mitä hyödyllisin investointi, sillä se on nopeuttanut työtäni, pääjohtaja myhäilee.
Lönnroth on perheineen asunut työn takia ulkomailla neljännesvuosisadan. Toukokuussa alkavia eläkepäiviään hän ei aio viettää aurinkorannikolla, vaan muuttaa Suomeen.
– Ei voi olla kosmopoliitti ilman juuria jossakin.
Linkit
Komission käännöstoimen pääosasto
Euroopan unionin kieliportaali
Lisää jutun teemoista
Juhani Lönnroth, kielitaito, monikielisyys, työskentely EU:ssa
Yksi kommentti artikkeliin Puhukaa kielillä!
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Jukka Lönnroth puhuu aiva totta, mutta Suomessa ei osata muuta kuin huonoa englantia, johtuen Amerikan suuresta vaikutuksesta ja suomalaisten huonosta identiteetistä. Kehä kolmosen pohjoispuolella ei pystytä opiskelemaan muita kieliä kuin englantia ja kun kaikki kieliaineet ovat valinnaisia, niin yleensä mennään sieltä, missä aita on matalin.
Itselläni tärkeimmät kielet ovat olleet venäjä ja saksa ja sen lisäksi tulen toimeen kolmella muulla kielellä. Monipuolinen kielitaito on edesauttanut asioitten ymmärtämisessä ja sivistyksen karttuessa valtavasti.
Pjotr Petrovits