Maatilan energiansäästö sataa suoraan laariin
Petri Huttunen ajaa turvetta tilansa puuhakkeella ja turpeella toimivaan keskuslämmityskattilaan. Huttunen yllättyi siitä, miten paljon energiansäästökohteita omalta tilalta löytyi.
Maatila voi nipistää energialaskustaan helposti tuhansia euroja. Apua säästökohteiden löytämiseen antaa uusi energiaohjelma.
Matti Remes
Kuva Juha Harju
21.4.2010
Petri Huttusen maatilalla Jalasjärvellä tehtiin selvitys lihakarjaa ja kalkkunoita kasvattavan tilan energian kulutuksesta ja säästömahdollisuuksista. Tulos yllätti viljelijän.
– Säästökohteita löytyi ennalta arvaamattomista paikoista. Toinen yllätys oli, että varsin pienillä investoinneilla ja toimintatapojen muutoksella voi saavuttaa tuhansien eurojen vuosittaiset säästöt.
Säästökohteita löytyy kaikenkokoisilta tiloilta
Tammikuussa 2010 käynnistynyt maatilojen energiaohjelma keskittyy erityisesti suuriin ja keskikokoisiin tiloihin, joissa on suurin säästöpotentiaali.
Tavoitteena on saada mukaan tilajoukko, joka kattaa 80 prosenttia maatalouden energian kokonaiskulutuksesta.
Myös pienemmät tilat voivat tulla mukaan. Neuvojakäynnin sijaan on mahdollista tehdä omatoiminen säästömahdollisuuksien arviointi.
Huttusen tilalla testattiin uutta energiaohjelmaa, johon voivat liittyä vapaaehtoisesti kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Säästöjen metsästys lähtee liikkeelle energia-asioihin erikoistuneen neuvojan laatimalla suunnitelmalla.
– Siihen listataan toimenpiteet, joita tilalla voidaan toteuttaa voimavarojen mukaan. Kyse on pitkäjänteisestä työstä. Jo energian kulutuksen seuraaminen on hyvä alku, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola huomauttaa.
Maatilojen energiaohjelma edistää osaltaan EU:ssa asetettujen energiansäästötavoitteiden toteutumista.
Vastaavista energiatehokkuussopimuksista on jo ennestään hyviä kokemuksia teollisuudesta ja muilta elinkeinosektoreilta.
Kustannusten säästö motivoi
Kevään aikana käynnistyvä ohjelma on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta.
– Viljelijät haluavat osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä. Toinen viljelijöitä motivoiva asia on kannattavuuden parantaminen, Reskola sanoo.
Usein säästöihin päästään jo maatilan lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiä säätämällä. Lisäksi voidaan parantaa rakennusten lämmöneristystä tai hyödyntää vaikkapa eläinsuojissa syntyvää hukkalämpöä.
Säästökohteita löytyy myös traktorin ja muiden maatalouskoneiden järkevästä käytöstä.
– Kylvö- ja kyntötyöt hoituvat hyvin kevyemmälläkin kaasujalalla. Polttoaineen säästö voi sen sijaan olla suuri.
Energiaohjelma kiinnittää huomiota myös uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen. Muun muassa hakkeen kaltaiset puuperäiset polttoaineet soveltuvat hyvin maatiloille.
– Myös ilmalämpöpumppujen käyttö täydentävänä energialähteenä yleistyy. Sama pätee tuuli- ja aurinkovoimaan, Reskola listaa.
Hake tulee omasta metsästä
Huttusen tilalla on noin 3 000 kalkkunaa ja 170 teurashiehoa. Peltoa on vuokramaat mukaan lukien 85 hehtaaria. Maatilalla on hakkeella ja turpeella toimiva keskuslämmitysjärjestelmä. Hakkeen viljelijä saa omasta metsästä.
– Viime vuonna asensimme kattilaan savukaasuimurin, mikä parantaa vetoa ja lisää tehoa.
Yksi tilan suurimmista säästökohteista löytyi naudoille syötettävän rehun valmistuksesta. Vilja ja heinä sekoitetaan appeeksi koneessa, jota traktori pyörittää päivittäin noin tunnin.
– Tylsien terien vaihtaminen uusiin vähentää yllättävän paljon polttoaineen kulutusta. Lisäksi appeen valmistumista voidaan nopeuttaa, jos heinää ei pakata tiiviisti paaleihin vaan se säilötään irtonaisena siiloon.
Jyvien kuivatus nielee energiaa
Viljaa kasvattavilla tiloilla jyvien kuivattaminen on usein suurin yksittäinen energiasyöppö. Huttusella ei ole omaa kuivuria, mutta myös häneltä löytyi säästömahdollisuuksia viljankäsittelyssä.
– Olen kuivattanut jyvät muualla. Jatkossa aion siirtyä viljan märkäsäilöntään, jossa jyvät murskataan ja varastoidaan siiloon säilörehun tapaan. Näin monta työ- ja kuljetusvaihetta jää pois, ja energiaa säästyy runsaasti.
Neuvontaorganisaatio ProAgrian kehittämispäällikkö Maarit Kari huomauttaa, että viljan kuivattaminen vie pääsääntöisesti enemmän energiaa kuin sen tuottaminen. Säilöntätavan muutoksen ohella kulutusta voidaan vähentää viljelylajikkeiden valinnalla.
– Suomessa on viime vuosina suosittu mahdollisimman satoisia lajikkeita. Ne tulevat kuitenkin korjuukypsiksi myöhemmin syksyllä, jolloin vilja kuivataan helposti kosteampana tai kosteammissa olosuhteissa. Tällöin kuivausaika pitenee.
Linkit
Lisätietoa maatilojen energiaohjelmasta (Motiva)
Lisää jutun teemoista
Yksi kommentti artikkeliin Maatilan energiansäästö sataa suoraan laariin
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Pienellä vijatilalla on pakostakin usea säästökohde hyvin tiedostettu. Pääoman puute estää eniten energian säästöä. Siemenvilja on aina kuivattava. Märkänä vuonna viljaa voidaan kuitenkin myydä muualle tuoreena säilöttäväksi.
Kuivuutta voi torjua ainakin maan humustilannetta parantamalla.
Niittokoneen rikkoutuminen kiveen vieraalla tilalla on tavallista, eikä urakoitsija itse voi sitä juuri estää. Lopputyö on usein tehtävä tylsällä terällä joka syö polttoainetta. Lähiruoan tuottaminen toimii kuitenkin hyvin.