
CityMobil-älyajokkeja esiteltiin Vantaalla Tikkurilassa toukokuussa 2009. Kansalaiset voivat kokeilla GPS-ohjauksella toimivia autoja Tikkurilan aseman ja kaupungintalon välisellä matkalla.
Vantaa on mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa, jossa selvitetään kuskittomien älyautojen käyttöä joukkoliikenteessä.
Matti Remes
Kuva Pekka Sakki/Lehtikuva
7.4.2010
Viime toukokuussa moni ohikulkija hieraisi silmiään, kun Vantaan Tikkurilassa liikkui ilman kuljettajaa kulkevia, golfauton näköisiä kulkupelejä. Kyse oli esittelytilaisuudesta, jossa kaupunkilaisilla oli mahdollisuus kokeilla joukkoliikenteeseen suunniteltuja automaattisia CyberCar-autoja.
– Kokeilu herätti paljon huomiota. Moni sanoi, että tähän suuntaan joukkoliikennettä on ehdottomasti kehitettävä. Toisia taas pelotti astua ilman kuskia liikkuvaan autoon, vaikka vauhti ei kova ollutkaan, kertoo Vantaan kaupungin projekti-insinööri Gilbert Koskela.
CityMobil katsoo tulevaisuuteen
Vantaan älyautokokeilu on osa EU:n seitsemännen tutkimusohjelman rahoittamaa CityMobil-hanketta, jossa on mukana 28 tutkimuslaitosta ja yritystä 11 maasta.
Tavoitteena on automaattisten, uuden sukupolven ratkaisujen kehittäminen joukkoliikenteeseen ja asiasta kiinnostuneiden tahojen verkostoituminen.
Kuskittomien autojen ominaisuuksia ja soveltuvuutta testataan Vantaan ohella muun muassa Roomassa, Lontoossa ja Castellónissa Espanjassa.
Testaustilaisuus oli osa EU-rahoitteista CityMobil-hanketta, jossa joukkoliikenteeseen etsitään uusia ratkaisuja. Vantaata asia kiinnostaa ennen muuta siksi, että kaupunki on aloittamassa uuden Marja-Vantaan alueen rakentamisen Hämeenlinnanväylän varteen Helsinki-Vantaan lentoaseman länsipuolelle.
Vaihtoehto bussien syöttöliikenteelle
Marja-Vantaasta on määrä tulla 33 000 asukkaan kaupunginosa, jossa toimii myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiä. Suunnittelussa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu yksityisautoilun ja liikenteen päästöjen vähentäminen elämän laatua tai palvelujen tasoa heikentämättä.
Kuskittomat älyautot voisivat olla vaihtoehto sisäiselle liikenteelle, jota tulevaisuudessa tarvitaan alueelle nousevien asuinalueiden, ostoskeskuksen ja rautatieaseman välille.
– Älyautot saattaisivat soveltua reiteille, joilla bussiliikenne ei kannata pienten matkustajamäärien vuoksi. Yksi vaihtoehto voisi olla 4–6 hengelle tarkoitettu kuskiton ajoneuvo, jonka voisi tilata vaikkapa kännykällä, Koskela pohtii.
Ratkaisemattomia asioita riittää
Gilbert Koskela muistuttaa, että älyautoja ei toistaiseksi ole käytössä kaupunkiliikenteessä missään päin maailmaa. Aivan lähivuosina kuskittomia ajoneuvoja ei Vantaallakaan nähdä.
– On kuitenkin tärkeää seurata muualla tapahtuvaa kehitystä. Tekniikka etenee nopeasti.
Vantaalla selvitystyötä jatketaan Tekesin rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa ovat mukana muun muassa Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto.
Selvitettäviä asioita on paljon. Teknisten ratkaisujen ohella on tutkittava, kulkisivatko älyautot muun liikenteen seassa vai rakennettaisiinko niille omat kulkuväylänsä. Tämä taas vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja investointikuluihin.
Ratkaistavana on myös, vastaisiko palvelusta julkinen vai yksityinen taho ja mitä käyttäjät joutuisivat kyydeistä maksamaan. Myös turvallisuuteen ja ilkivallan torjumiseen on kiinnitettävä huomiota.
Käyttäjien tarpeiden ja mielipiteiden kartoittaminen on tärkeimpiä tutkimuskohteita.
– Ihmisten asenteet ratkaisevat. Palvelujen pitää olla niin houkuttelevia ja helppokäyttöisiä, että esimerkiksi omakotitaloalueilla ollaan valmiita luopumaan perheen kakkosautosta, Koskela sanoo.
Tekniikan pelattava säässä kuin säässä
Älyautoja kehitetään eurooppalaisena yhteistyönä. Gilbert Koskela pitää yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa hyödyllisenä. Jokaisella paikkakunnalla tarvitaan kuitenkin paikallisiin oloihin soveltuvia ratkaisuja.
– Itse olen pitänyt esillä tapaamisissa ”pohjoista ulottuvuutta” eli sitä, että kuskittomissa autoissa käytettävien sensoreiden, tutkien ja paikannuslaitteiden on toimittava myös loskassa ja lumisateessa.
Erilaisista sääoloista huolimatta haasteet ovat Euroopassa yhteiset.
– Liikenneongelmat pahenevat kaikissa maissa, eikä niitä ratkaista rakentamalla vain lisää kaistoja yksityisautoille.
Uusia asuinalueita rakennetaan Euroopassa suhteellisen vähän. Koskelan mielestä olisikin tärkeää etsiä keinoja, joilla ympäristön kannalta kestävimpiä liikennejärjestelyjä saataisiin käyttöön myös jo rakennetuille alueille.
Linkit
Lisää jutun teemoista
älyautot, CityMobil, joukkoliikenne, kestävä liikkuminen, Marja-Vantaa
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.