Europa

Ensimmäiset kansalaisaloitteet jo suunnitteilla

Komission ehdotuksen mukaan kansalaisaloitteelle on koottava kannattajia vähintään yhdeksästä jäsenmaasta. Ensimmäisiä aloitteita valmistellaan jo.

Minna Suihkonen
Kuva Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
9.4.2010

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa siitä, miten eurooppalainen kansalaisaloite pitäisi käytännössä järjestää.

Lissabonin sopimuksen mukaan aloitteella on oltava vähintään miljoona kannattajaa. Komission ehdotuksen mukaan aloitteeseen pitää koota allekirjoituksia vähintään kolmanneksesta unionin jäsenmaita eli tällä hetkellä vähintään yhdeksästä maasta. Kustakin maasta kannattajia tulee löytyä vähintään 750 kertaa maan euroedustajien määrä.

Suomesta riittää siis 9 750 allekirjoittajaa. Suurimmasta jäsenmaasta Saksasta allekirjoituksia tarvitaan peräti 72 000. Aloitteen järjestäjällä on vuosi aikaa kerätä tarvittava määrä nimiä.

Väärinkäytösten ja petosten välttämiseksi allekirjoittajien on ilmoitettava kotiosoitteensa, syntymäaikansa, kansalaisuutensa ja henkilötunnuksensa.

Sähköinen osallistuminen mahdollista

Komissio sallii allekirjoituksen hankkimisen myös sähköisesti, kunhan järjestelmän turvallisuus varmistetaan.

Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Arto Aniluoto on tyytyväinen, että komissio otti sähköiseen osallistumiseen myönteisen kannan. Järjestö esitti aiemmassa kannanotossaan, että kansalaisaloitteeseen osallistumisen ikäraja tulisi laskea 16 vuoteen. Komission ehdotuksessa ikäraja on kuitenkin kunkin jäsenmaan äänestysikäraja.

– Tarpeettoman varovaista, Aniluoto kommentoi.

Hän toteaa, että ikärajan laskemisesta on saatu hyviä kokemuksia seurakuntavaaleista.

Aloitteita jo tekeillä

Kansalaisaloite varsinkin sähköisessä muodossa toteutettuna tulee tarpeeseen, Aniluoto uskoo. Parikymppisiä nuoria eivät kiinnosta puolueet eivätkä ay-liike, mutta erilaiset yhden asian liikkeet sen sijaan innostavat.

– Jos jokin, niin verkossa tunnistautuminen ja kannan ottaminen on se väylä, jolla nykymaailmassa voi saada nuoria jonkin asian taakse.

Myös Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius uskoo, että kansalaisaloitteella on tarvetta.

– Se tarjoaa ihmisille tavan tulla mukaan vaikuttamaan helposti ja matalalla kynnyksellä.

Stranius arvelee, että kansalaisaloitteesta innostuvat varsinkin verkossa toimivat, vetoomusten keräämiseen perustuvat kansalaisliikkeet. Vakiintuneet ympäristöjärjestöt sen sijaan saavat jo nykyisin äänensä hyvin kuuluviin EU:n päätöksenteossa.

Arto Aniluoto tietää, että kansalaisaloitteita on Euroopassa jo tekeillä. Tanskassa puuhataan aloitetta EU:n kehitysavun nostamisesta luvatulle tasolle. Euroopan sosialidemokraattinen puolue (PES) suunnittelee aloitetta naisten ja miesten samapalkkaisuudesta.

Lopulliset säännöt tänä vuonna

Komissiota ei voi viedä eteenpäin aloitetta asiasta, joka ei kuulu sen toimivaltaan. Näin ollen komissio ei ota vastaan esimerkiksi aloitetta, joka ehdottaa EU-parlamentin Strasbourgin-kokoontumisten lopettamista. Parlamentin toimipaikoista päättäminen kuuluu jäsenmaille.

Kansalaisaloitteen järjestäjän on pyydettävä komissiota tarkistamaan aloitteen hyväksyttävyys sen jälkeen, kun kolmesta jäsenmaasta on saatu kerättyä yhteensä 300 000 allekirjoitusta.

Jos aloite todetaan hyväksyttäväksi, komissiolla on neljä kuukautta aikaa harkita, miten se etenee. Komissio voi tehdä aloitteen pohjalta lainsäädäntöehdotuksen, käynnistää asiasta tutkimuksen tai päättää olla ryhtymättä mihinkään jatkotoimiin. Komission on perusteltava päätöksensä julkisesti.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen sisällöstä ja komission ehdotuksesta päättävät lopullisesti parlamentti ja jäsenmaat tämän vuoden aikana. Ensimmäiset kansalaisaloitteet voitaisiin tehdä aikaisintaan vuonna 2011.

Linkit

Komission ehdotus kansalaisaloitteen säännöistä
Eurooppalainen Suomi ry:n kannanotto

Lisää jutun teemoista

Arto Aniluoto, kansalaisaloite, kansalaisdemokratia, Leo Stranius