Europa

Luonnon monimuotoisuus pelastettava

EU käärii hihansa hidastaakseen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Suomessa vaarassa ovat erityisesti soiden ja maatalousympäristön lajit.

Tuomo Tarvas
Kuva Futureimagebank
4.3.2010

Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan tänä vuonna monin eri tavoin. Meneillään on YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. EU:ssa taas pohditaan, kuinka suurin panoksin biodiversiteettiä suojellaan seuraavat kymmenen vuotta. Suomessa on julkistettu kansallinen luonnon tilasta kertova raportti sekä nettiportaali.

Kasvi- ja eläinlajeja häviää nopeasti, geneettinen monimuotoisuus vähenee, ja ekosysteemit vahingoittuvat. Useiden arvostettujen raporttien mukaan eliölajeja katoaa 100–1000 kertaa normaalivauhtia nopeammin.

EU etsii suojelutavoitettaan

EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli pysäyttää biodiversiteetin köyhtyminen jo tähän vuoteen mennessä, mutta maalista jäätiin kauas.

Komissio on tehnyt aloitteen uudesta monimuotoisuuden säilymiseen tähtäävästä strategiasta. Komissio haluaa selkeän vision siitä, mitä pitäisi tehdä vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi se esittää neljää vaihtoehtoista välitavoitetta, jotka kaikki ulottuvat vuoteen 2020.

Vaatimattomin vaihtoehto lähtee siitä, että luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden köyhtymistä hidastetaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoisimmassa visiossa taas biodiversiteetin köyhtyminen pysäytetään ja luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ennallistetaan mahdollisimman pitkälle. Lisäksi EU sitoutuisi osallistumaan entistä aktiivisemmin maailmanlaajuisiin suojelutoimiin.

Vaihtoehdoista keskustellaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken. Sovitun pohjalta komissio aikoo esitellä tämän vuoden loppuun mennessä EU:n uuden biodiversiteettistrategian.

Soiden lajit vaarassa Suomessa

Suomen luonnon tilan heikkeneminen näyttää pysähtyneen kahden viime vuosikymmenen aikana. Tieto ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimasta Suomen luonnon tila 2010 -raportista.

Voimakkaita toimia kuitenkin tarvitaan edelleen. Erityisen huonosti voivat soiden ja maatalousympäristöjen lajit. Toisaalta tietyt lajit ovat runsastuneet, vaikka ne aiemmin olivat vaarassa. Näihin lajeihin kuuluvat muun muassa valkoselkätikka ja merikotka.

Luontointo ei näy asenteissa

Suomalaiset kertovat usein arvostavansa luontoa, mutta asenteissa se ei näy. Suomalaiset kuuluivat vuonna 2007 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä vähiten monimuotoisuuden tilasta huolestuneisiin EU-kansalaisiin.

– Metsäyhtiöt ja ministeriöt ovat näkyvästi julistaneet, että metsissä on kaikki hyvin, ja tämä vaientaa soraäänet. Tavallinen ihminen ei näe, onko talousmetsissä monimuotoisuutta, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta arvioi.

Kurosen mukaan tietoa voisi jakaa kaikkien tuntemien lajien avulla. Hyvä esimerkki olisi kottarainen.

– Etenkin vanhemmat ihmiset muistavat nähneensä kottaraisia isoissa parvissa, mutta nykyään niitä näkyy vain muutamia kerrallaan, Kuronen sanoo.

Saimaannorpalla menee yhä erittäin huonosti. Norppia on jäljellä enää noin 260.

– Saimaannorppa ei voisi olla enää uhanalaisempi, Kuronen tiivistää.

Kuronen pitää EU:n lintu- ja luonnonsuojeludirektiiviä hyvänä pohjana suojelulle. Hänen mielestään ongelma on jäsenvaltioiden taipumus jättää määräyksiä täyttämättä.

Linkit

Tiedonanto biodiversiteetin suojelusta (Euroopan komissio)
Luonnontila-sivusto (Suomen ympäristökeskus)

Lisää jutun teemoista

biodiversiteetti, ympäristön suojelu