Katalonia äänestää itsenäisyydestään

El Masnoun kaupungissa kannustettiin ihmisiä osallistumaan kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä joulukuussa 2009, jolloin ensimmäinen äänestys järjestettiin.

El Masnoun kaupungissa kannustettiin ihmisiä osallistumaan kansanäänestykseen Katalonian itsenäisyydestä joulukuussa 2009, jolloin ensimmäinen äänestys järjestettiin.

Kataloniassa on haaveiltu itsenäisyydestä Francon kuolemasta lähtien. Espanjan hallitus ei kuitenkaan aio huomioida kansanäänestyksen tuloksia.

Paula Kultanen Ribas
Kuva Lehtikuva/Reuters/Gustau Nacarino
17.3.2010

Espanjan autonomisen maakunnan Katalonian itsenäistymisestä on järjestetty ensimmäiset kansanäänestykset kautta aikojen. Neuvoa-antavilla äänestyksillä ei ole lainvoimaa eikä Espanjan keskushallinnon hyväksyntää, mutta kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma Katalonian historiassa.

Itsenäisyyttä on Kataloniassa pidetty realistisena tavoitteena sen jälkeen, kun Franco kuoli vuonna 1975. Espanjan nykyinen pääministeri José Luís Zapatero on ollut katalonialaisille eli katalaaneille myötämielinen. Hän muun muassa laajensi maakunnan autonomiaa vuonna 2006.

Katalonia

Katalonia on itsehallintoalue Koillis-Espanjassa.

Pääkaupunki: Barcelona.

Kielet: katalaani ja espanja sekä Val d´Aranin piirikunnassa oksitaani.

Francon diktatuurin aikana katalaanit menettivät kaiken itsehallintonsa lähes 40 vuodeksi ja katalaanin kielen julkinen käyttö kiellettiin.

Espanjan ensimmäisen demokraattisen perustuslain myötä kuningaskunta palautti autonomian Katalonialle 1978.

Viimeisin merkittävä itsehallinto-oikeuksien laajennus tapahtui vuonna 2006. Katalonian itsehallinnon piiriin kuuluvat muun muassa opetus- ja poliisitoimi, aluesuunnittelu ja osa veronkanto-oikeuksista.

Itsenäisyysmieliset katalaanit toivovat, että aika voisi nyt olla kypsä itsenäisyyden saavuttamiselle.

Viime vuoden syys- ja joulukuussa ja tämän vuoden helmikuussa järjestettyjen kansanäänestysten osallistumisprosentti on toistaiseksi jäänyt 25:een. Vajaasta miljoonasta äänioikeutetusta äänensä on käyttänyt noin 250 000 henkilöä.

Äänestys järjestetään vaiheittain eri puolilla maakuntaa. Huhtikuun lopulla uurnille kutsutaan vielä noin miljoona äänioikeutettua.

Francon aika vaikuttaa

Äänestäjiltä kysyttiin: “Kannatatko sitä, että Kataloniasta tulisi itsenäinen, demokraattinen ja perustuslaillinen Euroopan unionin jäsenvaltio?” Äänestäneistä 94 prosenttia on vastannut kyllä.

Alhaisimmaksi äänestysprosentti jäi Suur-Barcelonan alueella, missä asuu paljon espanjalaisia ja ulkomaalaisia siirtolaisia.

Ennen kaikkea monen polven katalaanit ovat Katalonian itsenäisyyden kannalla. Monien vanhemmat tai isovanhemmat joutuivat Francon aikana vankilaan tai jopa teloitetuiksi kielensä ja kulttuurinsa takia.

Barcelonan ulkopuolella asuvista katalaaneista suuri osa ei koskaan puhu espanjaa, joten oma valtio on heille tärkeä tavoite. Myös yliopisto-opiskelijat ovat aina olleet aktiivisia itsenäisyystaistelijoita.

Puolueet erimielisiä

Puolueista itsenäistymistä tavoittelee näkyvimmin viime kaudella hallituksesta erotettu äärinationalistinen vasemmistopuolue ERC. Osa puolueesta kannattaa Els Països Catalans (Katalaanimaat) -valtion luomista, johon kuuluisivat kaikki katalaania puhuvat alueet: Katalonia, Valencia, Baleaarien saaret, Andorra sekä osia Ranskasta ja Italiasta.

Katalonian suurin puolue, keskusta-oikeistolaisen Convergèncian ja kristillisdemokraattisen Unión muodostama CiU kannattaa Katalonian itsemääräämisoikeutta. Katalaanit on tunnustettava omaksi kansakseen ja itsehallintoa on laajennettava. Kansalaisten tulee voida itse päättää, pitäisikö Katalonian itsenäistyä.

Näkyvimmin äänestyksiä vastaan ovat oikeistolainen kansanpuolue PP sekä vasemmistolais-liberalistinen Ciutadans.

Maaliskuun 2010 alussa järjestetyn mielipidemittauksen mukaan noin 23 prosenttia Katalonian asukkaista tuntee itsensä pelkästään katalaaneiksi, 7 prosenttia vain espanjalaisiksi ja 70 prosenttia sekä katalaaneiksi että espanjalaisiksi.

Hallitus ei ota äänestyksiä vakavasti

Espanjan sosialistinen pääministeri José Luís Rodriguez Zapatero ei ole juuri ottanut kantaa äänestyksiin taantuman aiheuttamiin kiireisiinsä vedoten.

Maan toinen varapääministeri Manuel Chaves on todennut, ettei Espanjan hallitus pidä äänestyksiä edes neuvoa-antavina, vaan katsoo ne pelkäksi poliittiseksi propagandaksi.

Katalonia on Espanjan kuningaskunnan toiseksi väkirikkain autonominen maakunta ja taloudellisesti vauraimpia alueita. Sen itsenäistyminen aiheuttaisi emomaalle valtavat taloudelliset tappiot.


Linkit

Katalonia Wikipediassa
Alue- ja vähemmistökielet EU:ssa (Euroopan komissio)

Lisää jutun teemoista

, ,





L�het� kavereille

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Kommentointiohjeet

Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.

Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.

Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.