Haiti testaa avun perillemenon
Kenttäsairaala pystytettiin kadulle Haitissa.
EU on Haitin maanjäristyksen uhrien suurimpia tukijoita. Avun perillemeno edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden avustajien kanssa.
Matti Remes
Kuva Euroopan unioni/ECHO/Peter Zangl
17.3.2010
Haitin tammikuinen maanjäristys osoitti, että kansainväliset avunantajat ovat hereillä äkillisissä katastrofeissa.
Ensimmäiset pelastuspartiot olivat etsimässä eloonjääneitä raunioista jo vuorokauden sisällä onnettomuudesta. Heti perään saarivaltioon alkoi virrata humanitaarista apua: elintarvikkeita, kenttäklinikoita ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Hätäapu keskittyy perustarpeisiin
Haitin maanjäristyksen jälkeen ensimmäisiin tehtäviin kuuluivat etsintä ja pelastustoimet sekä ruuan ja puhtaan veden toimittaminen onnettomuudesta selvinneille.
Hygieniaolot kodittomiksi jääneiden valtavissa leireissä ovat suuri huolenaihe. Haitissa tarvittaisiin nyt esimerkiksi 20 000 tilapäistä käymälää.
Heikko hygienia lisää ripulitautien ja tarttuvien tautien leviämisen riskiä. Tilannetta pahentavat alkaneet sateet, jotka huuhtovat ihmisten jätöksiä peseytymiseen ja ruuanlaittoon käytettyihin vedenottopaikkoihin.
Orvoksi jääneiden lasten auttaminen on yksi painopisteistä. Haitissa arvioidaan olevan miljoona yhden tai molemmat vanhempansa menettänyttä lasta.
EU oli ensimmäisten auttajien joukossa. Maaliskuun alun tietojen perusteella EU:n humanitaarinen apu Haitissa nousee yli 311 miljoonaan euroon. Summa sisältää jäsenmaiden ja Euroopan komission runsaan 120 miljoonan euron hätäapupaketin.
Suomen valtio on antanut tähän mennessä humanitaarista apua 5,4 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen Haiti-keräykset ovat tuottaneet noin kuusi miljoonaa.
Avustustyötä romahtaneessa valtiossa
Haiti on poikkeuksellisen vaikea avustuskohde, sillä maanjäristys iski asutulle alueelle ja vaati noin 220 000 kuolonuhria. Miljoona ihmistä jäi kodittomiksi.
Tuho lamautti Haitin julkisen hallinnon ja vaikeutti suuresti maassa jo olleiden avustusjärjestöjen toimintaa.
Lisäksi avun perillemenoa ovat hidastaneet järistyksen tuhoamat tiet ja tietoliikenneyhteydet, jotka olivat jo ennestään heikossa kunnossa läntisen pallonpuoliskon köyhimmässä maassa.
– Poliittisia intohimoja Haitin avustamisessa on riittänyt. Varsinainen avustustoiminta on kuitenkin ollut niin tehokasta ja koordinoitua kuin se täysin romahtaneessa valtiossa vain on mahdollista, ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikön päällikkö Ulla-Maija Finskas arvioi.
Koordinointi on kaikki kaikessa
Mitä vaikeammista oloista ja suuremmasta katastrofista on kyse, sitä tärkeämpää on avunantajien keskinäinen yhteistyö ja toiminnan koordinointi.
Kehitysmaihin suuntautuvassa humanitaarisessa avussa YK:lle on annettu selkeä johtajan rooli. Lisäksi on sovittu toimialakohtaisesta työnjaosta. Esimerkiksi Unicef keskittyy lasten auttamiseen, WHO terveysasioihin ja Maailman elintarvikejärjestö WFP ruoka-avun toimittamiseen ja logistiikkaan.
Myös suurin osa EU:n hätäavusta Haitiin suuntautuu YK:n koordinoimaan avustusoperaatioon.
Ulla-Maija Finskasin mukaan kaikki toimijat alkavat tietää oman roolinsa kentällä ja ymmärtää, miksi yhteen hiileen kannattaa puhaltaa. Parannettavaa toki vielä on.
– Keskinäistä kilpailua on edelleen, kun avunantajat yrittävät suojella omaa tonttiaan ja korostaa oman työnsä tärkeyttä, Finskas sanoo.
Jälleenrakennus on vuosien urakka
Hätäavun ohella on aloitettu jälleenrakennukseen tarvittavan tuen suunnittelu. Maanjäristyksen jälkeen Euroopan komissiossa tehtiin päätös rahoittaa 100 miljoonalla eurolla kohteita, joilla tuetaan Haitin lamautunutta julkista hallintoa.
Avulla kunnostetaan muun muassa vaurioituneita hallintorakennuksia ja kouluja. Osa rahasta käytetään alijäämäisen Haitin valtion budjetin tukemiseen sekä luonnonkatastrofeja varten kehitetyn valmiusjärjestelmän parantamiseen.
Lisäksi Euroopan kehitysrahastosta (EKR) varataan 200 miljoonaa euroa tulevien vuosien jälleenrakennushankkeisiin.
Apu Chileen jää pienemmäksi
Kansainvälisen yhteisön reagointinopeutta äkillisissä katastrofeissa parantaa YK:n alaisuuteen luotu keskitetty humanitaarisen avun rahasto. Kyse on vuositasolla 500 miljoonan dollarin rahasummasta, jonka jakamisesta päättää YK:n pääsihteeri.
Avustaminen edellyttää aina virallista avunpyyntöä kohdemaasta. Helmikuisen maanjäristyksen jälkeen Chilen viranomaiset arvioivat aluksi selviävänsä omin voimin. Kun tuhojen laajuus ja avun suuri tarve alkoivat hahmottua, pyyntö lähetettiin YK:lle.
Sen jälkeen useat maat ja järjestöt ovat lähettäneet humanitaarista apua Chileen. Haitiin verrattuna mittaluokka on kuitenkin huomattavasti pienempi. Esimerkiksi Euroopan komission hätäapupaketti helmikuun lopulla oli kolme miljoonaa euroa.
Linkit
Euroopan komission humanitaarinen apu
Lisää jutun teemoista
Chile, Haiti, humanitaarinen apu
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.