Teemavuoden lähettiläät: Köyhyys näkyväksi
Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen teemavuoden lähettiläät puhuivat vuoden starttitilaisuudessa Eurooppatalossa.
Euroopassa vietetään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista teemavuotta. Teemavuoden lähettiläät lupasivat pitää tapetilla sen, että kaikilla ei mene hyvin. Lähettiläät puhuivat vuoden starttitilaisuudessa.
Teksti ja kuva Minna Suihkonen
Elisabeth Rehn
Ihmisoikeusaktivisti Elisabeth Rehn aikoo pitää teemavuoden aikana esillä vanhusten yksinäisyyttä. Vanhukset asuvat usein eri paikkakunnalla kuin lapsensa eikä vanhana ole helppo ryhtyä verkostoitumaan, Rehn muistuttaa. Esimerkiksi kouluissa vierailevat ”isoäidit” ja ”isoisät” ovat hänestä hyvä idea.
Rehn aikoo kannustaa ihmisiä miettimään kaikkia keinoja, joilla vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä voisi lieventää. Rehn haluaa puhua myös maahanmuutosta.
– Olen nähnyt, millaisista oloista ihmiset lähtevät. Suomalaisten kylmäkiskoisuus ihmetyttää.
Maria Guzenina-Richardson
– Olen itse maahanmuuttajaäidin tytär ja kasvanut levottomassa ympäristössä. Siksi haluan olla lasten äänitorvena, sanoo poliitikko Maria Guzenina-Richardson.
Nuoret eivät saisi tuntea, että heidän taustansa määrittää loppuelämän.
– Silloin olemme epäonnistuneet yhteiskuntana. Eriarvoisuuden kokemus vaikuttaa arvoihin ja saattaa purkautuu väkivaltana kaduilla.
Fatbardhe Hetemaj
– Toivon, että oma esimerkkini valaa uskoa ihmisiin, jotka kokevat olevansa osattomia, sanoo vuoden 2009 pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj.
Hänen perheensä taloudellinen tilanne romahti, kun Hetemaj´t pakenivat Kosovosta Suomeen vuonna 1992.
– Haluan kannustaa kaikkia olemaan passivoitumatta. On harrastuksia, joihin ei tarvitse paljon rahaa.
Kalle Könkkölä
Vammaiset ovat pääasiassa työelämän ulkopuolella. Se syrjäyttää, toteaa Kynnys ry:n toiminnanjohtaja, poliitikko Kalle Könkkölä. Erityisesti pelkän kansaneläkkeen varassa olevat vammaiset ovat vaikeassa tilanteessa. Tilanne on entistä vaikeampi, jos lisäksi kärsii sairauksista. Niistä syntyy aina kuluja.
– Vammaiset eivät ole edustettuina, kun työmarkkinajärjestöt keskustelevat sosiaaliturvasta. Vammaisten pitää saada osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Wilson Kirwa
Kun valmentaja ja lastenkirjailija Wilson Kirwa tuli Suomeen, hänen omaisuutensa oli kolme puseroa muovikassissa. Kirwa uskoo, että yhteisössä on voimaa.
– Kierrellessäni satusetänä kouluissa neuvon lapsia olemaan rohkeita ja avoimia. Kannustan rakentamaan ihmissuhteita.
Heikki Hursti
Heikki Hurstille köyhyydestä puhuminen on tuttua. Hän kohtaa ilmiön työssään Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyö -yhdistyksen toiminnanjohtajana joka päivä. Köyhyys rajoittaa elämää monin tavoin, Hursti korostaa.
– Ei voi pyytää ketään kotiin, kun ei ole tarjottavaa. Ei voi mennä minnekään, kun ei ole varaa viedä tuliaisia.
Olavi Sydänmaanlakka
HelsinkiMission nuorisopalvelujen johtajan Olavi Sydänmaanlakan mielestä syrjäytyneiden auttamisen pitäisi olla enemmän tekoja kuin puhetta.
– Ongelma on, että me puhutaan paljon. Kasvatuksestakin tulee puhetta, vaikka sen pitäisi olla jotain enemmän.
Syrjäytynyt kaipaa toista ihmistä kulkemaan rinnallaan ja tunnetta, että joku osallistuu hänen elämäänsä, Sydänmaanlakka toteaa.
Linkit
Suomen Stop köyhyys -teemavuosivut (THL)
Euroopan laajuisen kampanjan sivut (Euroopan komissio)
Iäkkäiden köyhyys EU-maissa (Eläketurvakeskus)
Lisää jutun teemoista
Köyhyys, syrjäytyminen, teemavuosi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.