Pakottaako EU luopumaan kännykkälipuista?
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitossa pelätään, että EU:n uuden maksupalvelulain myötä operaattorit joutuvat luopumaan matkapuhelinlippujen tarjoamisesta. Vaarassa olisi esimerkiksi bussilipun maksaminen puhelimella.
Hanna Artman
Kuva Futureimagebank
17.2.2010
Viestintä- ja liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Hannamari Helke kertoo, että uuden direktiivin tarkoitus on pelkästään yhdenmukaistaa unionin sisällä vaikuttavien maksupalveluiden säännöt. Sen sijaan päätös matkapuhelinlippupalvelun lopettamisesta on operaattorien oma valinta.
Uutta maksupalvelulakia koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sellaisenaan, operaattorien suositun matkapuhelinlippupalvelun tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Hallituksen esityksessä on todettu, ettei matkapuhelinlipun ostaminen tuota kuluttajalle lisäarvoa. Siitä seuraa se, että matkapuhelimella maksaminen katsotaan maksupalveluksi.
EU:n uuden maksupalveludirektiivin ja Suomen lakiesityksen myötä operaattorit tulisivat maksupalveluja koskevan sääntelyn ja viranomaisvalvonnan piiriin. Tästä johtuvien velvoitteiden lisääntyminen saattaisi vaarantaa matkapuhelimella maksamisen.
– Jos taas eduskunta ajattelee toisin kun hallitus ja katsoo, että matkapuhelinlippu on lisäarvoa tuottava palvelu, operaattorit voisivat jatkaa lippujen myymistä kuten ennen.
Keskeistä on siis käsitys siitä, tuottaako matkapuhelinlippu lisäarvoa vai ei verrattuna perinteiseen tapaan ostaa lippu.
Oli eduskunnan päätös uudesta maksupalvelulaista mikä tahansa, operaattorit päättävät itse jatkavatko matkapuhelinlippujen myymistä vai eivät. Lisäksi operaattoreilla on mahdollisuus myös itse varmistaa, että matkapuhelinlippu on lisäarvoa tuottava palvelu.
– Jos lippuihin lisätään ominaisuus, jolla matkustaja voi lippua ostaessaan itse määritellä, milloin lippu on voimassa, lisäarvo on kiistaton, Helke sanoo.
Linkit
Maksupalveludirektiivi (Euroopan komissio)
Lisää jutun teemoista
maksupalveludirektiivi, mobiilipalvelut, SEPA
6 kommenttia artikkeliin Pakottaako EU luopumaan kännykkälipuista?
Kommentoi
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.
Jälleen yksi valitettava esimerkki siitä, että suomalaiset virkamiehet vaikeuttavat itse keksimillään pilkuntarkoilla tulkinnoillaan kansalaisten elämäää.
Mielenkiintoista, että hallitus on suuressa viisaudessaan todennut ettei lisäarvoa ole. Jospa arvon taksia ja valtion virka-autoja käyttävät herrat laskeutuisvat norsunluutornistaan tavallisen kuluttajan tasolle, he huomaisivat kiistattomia etuja ainakin joukkoliikennemaksujen maksamisessa kännykällä:
- ei tarvitse varata sopivaa käteistä rahaa
- ei tarvitse kaivella lompakkoaan julkisella paikalla sormet kohmeessa, tekstiviestilipun voi ostaa jo muutaman minuutin etukäteen sisältä lämpimästä
- lippuautomaatteja / kuskia käytetään vähemmän rahastuksessa, nämä rahastustavat ovat suurin kustannus ja lisäävät osaltaan lipun hintaa
- ei tarvitse etsiä lippuautomaattia
- lippu ei todennäköisesti huku niin herkästi ja tarkastustilanteessa löytyy nopeammin
Tässä muutama asia, joka tuottaa minulle huomattavaa lisäarvoa. Ilmeisesti muistin sitten väärin, että HKL:n liput olisivat myös halvempia ostaessa muualta kuin kuskilta.
Tottakai ratikkalipun maksaminen känykällä tuottaa kulutajille lisäarvoa. Kätiesmaksaminen kuljettajalle tuottaa tuskaa kanssamatkustajille kun ratikka tämän johdosta viivästyy.
Milloinkahan hallituksen jäsenet ovat viimeksi matkustaneet ratikalla?
Mitä tolkkua olisi moisen palvelun (lue lisäarvon) poistamisessa tai vaikeuttamisessa? Itselläni ei juuri koskaa ole käteistä, ja vaikka olisikin en ostoskasseineni todellakaan nauti julkisella paikalla lompakon kaivelusta. Taas yksi hyvä syy ajella yksityisautolla.
Kännykkälippu on oikeasti todella hieno keksintö, mutta siihen liittyy myös selkeitä ongelmakohtia. On varsin perusteltua, että erilaiset tekstipalvelut laskutetaan erillään puhelinlaskusta. Tällä hetkellä kuka tahansa voi osallistua “ilmaiseen” älykkyystestiin vaikkapa facebookin tai googlen sivuilla tai ostaa “ilmaisen” soittoäänen. Ensimmäinen tällainen palvelu on todellakin ilmainen, mutta jatkoksi saattaa tarrautua palvelu, jota ei pysty lopettamaan millään. Puhelimeen alkaa tulla viestejä oudosta numerosta, jota ainakin minä pidin mainoksena. Myöhemmin sain selville, että kyseiset viestit maksavat mammonaa. Esimerkiksi Glomobi-nimisen yrityksen tekstiviesti “nauti tilauksestasi” maksaa 2 euroa. Näitä huijauspalveluja on vaikea bongata kännykkälaskujen palvelutekstiviesteistä, mikäli laskun summa on suhteellisen pieni. Glomobi lähetti aluksi viestejä harvakseltaan ja mainosmaisessa muodossa ja kuukausien kuluessa kiihdytti tahtia niin, että vihdoin tajusin toiminnan laittomuuden. Viimeinen puhelinlaskuni oli 125 euroa sisältäen valtavan määrän palvelutekstiviestejä. Otin selvää asiasta Kuluttajavirastosta, jossa tiedettiin asiasta jo ennalta. Firman jäljet johtavat Ruotsiin ja sieltä taas Hollantiin. Operaattorini DNA ei ottanut mitään kantaa asiaan, vaan pyysi maksamaan laskut ja reklamoimaan tähän ulkomaiseen yritykseen. Sain Kuluttajavirastosta tiedon, että DNA ja Saunalahti ovat ainoat operaattorit, jotka ovat tehneet sopimuksen useamman vastaavan yrityksen kanssa. Saatuani tämän tiedon irtisanoin liittymän suoraan ja vaihdoin Soneraan. Jos laskutus hoidettaisiin suoraan näiden firmojen kanssa, ongelmia maksuvastuun kanssa ei olisi. Näitä yrityksiä on nykyisen laskutusmekanismin takia useita. Funmobile, jolla on jopa puhelinpalvelu Suomessa, laskuttaa 14 eur / kk ilmaisen soittoäänen jälkeen alkavasta 2 tekstiviestin kuukausittaisesta “sisältöpalveluviesteistä”. Jos puhelinlaskun sisältöpalvelutekstiviestit-osiossa lukee vain viestien määrä, on hieman vaikeaa erottaa huijausviesteistä kännykkäliput tai muut järkevät tekstiviestipalvelut. Tiedän oman tyhmyyteni ja sinisilmäisyyteni asiassa, mutta jotenkin uskoin, että Suomen lainsäädäntö näissä asioissa olisi jollain järkevällä tasolla − mutta ei.
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1994
Euroopan kuluttajakeskukseen on tullut paljon valituksia kolmesta viihdetalosta, Celldoradosta, Wixawinistä ja Funmobilesta. Kukin niistä on epäsuorasti myöntänytkin ongelmat palauttamalla rahoja suomalaisasiakkaille.
Joskus tilaus on voinut alkaa niin, että netin käyttäjä on syöttänyt toisen henkilön numeron tahallaan tai vahingossa viihdesivustoille. Numeron haltija on saanut tekstiviestin, jossa on luvattu ilmainen soittoääni. Viestiin vastaaminen on kuitenkin käynnistänyt maksullisen tilauksen.
Kai te ihmiset tajuatte että kännykkälippua ei poisteta muuten vain. Tällä hetkellä mobiilipalveluissa on jonkinlainen villi länsi -meininki. Sääntöjä ei ole ja mobiilisisältöhuijaukset tuovat etenkin Hollantilaisille firmoille miljoonien tuotot lainsäädännön puutteen takia.
(moderaattorin lyhentämä)