Kreikkalaiset uskovat omaan apuun talouskriisissä

kreikka_valmis

Kulutusjuhla on Kreikassa ohi. Europa soitti Ateenaan ekonomisti Michalis Mitsopoulokselle ja kysyi, miten maan kansalaiset suhtautuvat talouden nälkäkuuriin.

Matti Remes
Kuva Futureimagebank
17.2.2010

Miten talouskriisi vaikuttaa kreikkalaisten arkeen, ekonomisti Michalis Mitsopoulos?

– Pahimmin taantuma iskee työpaikkansa menettäviin, mutta talouden tervehdyttämistoimet vaikuttavat kaikkien elämään. Veronkorotukset ja veronkannon tehostaminen koskettavat sekä yrityksiä että työntekijöitä. Julkisella sektorilla palkankorotukset on jäädytetty. Sama pätee pitkälti myös yksityiselle sektorille. Kansalaisten ostovoima heikkenee.

– Julkisen talouden alijäämä edellyttää valtion ja kuntien tarjoamien palvelujen karsimista. Myös näillä leikkauksilla on suuria vaikutuksia monien arkeen.

Miten kansalaiset suhtautuvat tiukkaan talousohjelmaan? Täyttyvätkö kadut nyt mielenosoittajista?

– Enemmistö hyväksyy tosiasian, että kriisistä selviäminen vaatii uhrauksia. Kaduilla mieltään osoittavat ovat protestien järjestämisen ammattilaisia, jotka ajavat omien ryhmiensä asiaa. Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliitot, jotka vastustavat jäseniensä etujen karsimista.

EU ja muut jäsenmaat ovat arvostelleet Kreikan kehnoa taloudenpitoa. Lisääkö kritiikki EU-vastaisuutta maassanne?

– Tähän saamme vastauksen tulevissa mielipidekyselyissä. Enemmistö kreikkalaisista tuntuu ajattelevan, että ulkopuolisen avun sijaan maan olisi itse ratkaistava ongelmansa.

Uskotko itse ongelmien ratkeavan?

– Tärkeintä olisi nyt valaa ihmisiin toivoa, että selviämme tiukoista ajoista. Nyt pitäisi ennen muuta keskittyä keinoihin, jotka nostavat Kreikan kilpailukykyä. Tarvitsemme entistä tehokkaamman verojärjestelmän ja paremmin toimivan hallinnon.

– Hädän hetkellä kreikkalaiset ovat aina löytäneet ulospääsytien. Toisen maailmansodan jälkeen Kreikka on edennyt valtavin askelin eteenpäin. Köyhä maa on vaurastunut, ja meistä on tullut EU:n ja euroalueen jäseniä. Kreikka on kuitenkin edelleen puolivälissä: emme ole enää kehitysmaa, mutta kehittyneeksikään maaksi meitä ei voi vielä sanoa.


Linkit

Euroopan unionin neuvoston Kreikka-kannanotto

Lisää jutun teemoista

,



Lhet kavereille


5 Kommenttia artikkeliin “Kreikkalaiset uskovat omaan apuun talouskriisissä”

  1. Kyllikki :

    Minua ihmeyttää Kreikan politikkojen vilppi EU jäsenyyttä haettaessa ja EU:n sinisilmäisyys hakemuksen ehtojen täyttymistä arvioitaessa.

  2. evangelos :

    Keskustelu Kreikan tilanteesta vääristää totuuden niin, että koko asiasta on tullut rehellisyys/epärehellisyys dikotomiaan perustuva pinnallinen raportointi.

    Arvoisa Kyllikki,
    Ei Kreikan poliitikot huijanneet Eu:ta eikä EU on sinisilmäinen.
    Se on liian viaton ajattelu ollakseen käyttökelpoinen asioiden ymmärtämiseksi.

    Mutta juuri tämä käsitys kelpaa monille ”narativisille tahoille”, professorini Heiskasen ilmaisua käyttääkseni huijaamaan kansalaisia.

    Evangelos
    Valtiot. maisteri

  3. Jassas :

    Miten käy turismin Kreikassa verojen noustessa, meneekö korotukset suoraan hintoihin? Se on todellinen isku, jos näin pääsee käymään. Turistit suuntaavat Bulgarian rannoille, valitettavasti!

  4. efialtis :

    Evangelos hyvä, eikö sinusta velkojen merkitseminen saataviksi ole huijaamista? Entä hyvin laajamittainen korruptio, nepotismi ja yleinen käsitys siitä että verojen maksaminen kuuluu vain typerille hyväuskoisille?

    Kun eräällä keskustelupalstalla aikoinaan ihmettelin kreikkalaisten intoa järjestää olympiakisoja, sain uskomattoman ryöpyn niskaani. Nyt velkaa on kisoista 15 miljardia euroa ja niiden vastineena komeat rakennelmat joita kukaan ei näytä käyttävän eikä tarvitsevan kenties koskaan. Silloin toki oli ihmisille töitä tarjolla. Muuten olin aina ihmetellyt sitä miten eurooppalaista elintasoa voitiin Kreikassa pitää yllä pääasiassa istuskelemalla ja nythän syy siihen on selvinnyt. Juhlitaan tänään ja maksetaan – methavrio!

    Haluaisin kuulla enemmän siitä ei-viattomasta ajattelutavasta mikä auttaa ymmärtämään asiat oikein.

  5. evangelos :

    Kommenttini tarkoitus ei ollut selitellä mitä ei ole selitettävissä. Tarkoitukseni oli tuoda esille sen, että ko. ongelmat ja asiat ovat monimutkaisempia kuin mitä media kautta voidaan saada tietää. Se ei tietenkään johdu huonosta mediatasosta vaan itse median luonteesta. Asiasta katso George von Wrightin media-analyysi.
    Koskien EMU:n vääristelyä, johon Kreikka on syyllistynyt. Mutta siihenhän syyllistyivät monet muutkin euron maat, mm. Saksa ja Suomikin.

    Mitä taasen koskee ”methavrio”- lähestymistapaa ymmärtää ja selittää Kreikan tilannetta eli kansaluonteen perusteella, haluan tässä mainita, että EU:n raportin mukaan kreikkalaiset tekevät eniten työntuntia vuorokaudessa. Sekään ei johdu kansan luonteesta vaan pääasiassa siitä, että Kreikan talous perustuu pienyrittäjyyteen, joka edellyttää yrittäjältä tavallista suuremman työpanoksen. Syy tähän lienee selvä.
    Toinen parametri ”methavrio” analyysin kapeudesta on se, että miten voi olla niin, että ”merthavrion” kansakunnalla on omistuksessa maailman suuremman kaupallisen laivasto?

    Kreikka on ollut maaperältään köyhä maa jo antiikinkin aikoina.
    Antiikki Kreikka ei ollut rikas koskaan sanan itämäisessä mielessä ts. että olisi silkkiä, kulta ja glamouria.
    Antiikissa oli vain se erityispiirre, joka mahdollisti tunnetut saavutukset, yhteiskunnallinen avoimuus ja liikkuvuus/ aktiivisuus.

    En kuitenkaan kiistä ettei ole ”methavrio” asennetta Kreikassakaan. Mutta mitä herkullisinta on vallanpitäjille kuin kansan syyllistäminen kriisin tilanteissa.
    Tämä lienee tuttua jo Suomenkin tuoreesta historiasta.

Kommentoi



Kommentointiohjeet

Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.

Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.

Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.