Europa

Bkt ei mittaa hyvinvointia

Bruttokansantuote kuvaa maailmaa suppeasti. EU haluaa kehittää mittareita, jotka kertovat todellisista muutoksista hyvinvoinnissa.

Tuomo Tarvas
Kuva Futureimagebank
17.2.2010

Hyvinvointia mitataan usein bruttokansantuotteella. Bkt ei kuitenkaan kerro mitään todellisesta hyvinvoinnista, vaan peilaa ainoastaan tuotannon kasvua.

Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn nimeämä Joseph Stiglitzin komitea on suositellut vaihtoehtoisten mittareiden käyttöä bkt:n rinnalla. Euroopan komissio on julkistanut Beyond GDP -aloitteensa yhteydessä oman ehdotuksensa, miten mitata edistystä paremmin.

Bruttokansantuotteen rinnalle on jo kehitetty useita malleja. Niihin kuuluvat esimerkiksi aidon kehityksen indikaattori eli GPI sekä kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi eli ISEW.

Aidon kehityksen ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksit ottavat huomioon muun muassa talouskasvun aiheuttamat ympäristöhaitat, saasteet sekä sosiaaliset seikat, kuten yhteiskunnan tuloerojen kasvamisen. Bruttokansantuote ei näitä osa-alueita huomioi.

”Bkt:stä luovuttava kokonaan”

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Jukka Hoffrénin mukaan Kiina on hyvä esimerkki siitä, ettei talouskasvu tuo pelkkää hyvinvointia. Siellä bkt on kasvanut pitkään hurjaa vauhtia. Samalla teollistuminen, liikenteen kasvu ja päästöt ovat aiheuttaneet valtavia ympäristötuhoja.

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan aidon kehityksen indikaattorilla mitattuna suomalaisten elintaso ei ole yli 20 vuoteen parantunut vaan heikentynyt. Tämä johtuu muun muassa tuloerojen ja ympäristöhaittojen paisumisesta.

Hoffrén vaatii, että bkt:n käytöstä luovutaan jossain vaiheessa kokonaan.

– Bkt mittaa edistymistä tuotannon, uudet indikaattorit hyvinvoinnin kasvattamisessa, Hoffrén arvioi.

Suomi perustilastoinnin kärkimaa

Presidentti Sarkozy pyrkii Jukka Hoffrénin mukaan edistämään uusia malleja voimakkaasti Euroopassa ja muualla maailmassa.

– Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel on puhunut asian puolesta.

Sen sijaan suomalaisekonomistit ovat Hoffrénin mukaan suhtautuneet muutoksiin nihkeästi. Hoffrén kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on paremmat edellytykset uusien mallien käyttöönottamiseksi, koska perustilastot kuuluvat Euroopan unionin maiden kattavimpiin.

– Sen takia mittareiden kokoaminen on huomattavasti nopeampaa ja saadut tulokset paljon luotettavampia kuin muissa EU-maissa, Hoffrén toteaa.

Komission viisi toimenpidettä

1. Bruttokansantuotetta on täydennettävä ympäristöä koskevilla ja sosiaalisilla indikaattoreilla. Bkt- tai työttömyysluvut eivät kerro mitään ympäristön tilasta tai sosiaalisesta epätasa-arvosta.
2. Päätöksenteko tarvitsee tuekseen reaaliaikaista tietoa. Esimerkiksi ympäristönsuojelua koskevat päätökset kärsivät siitä, että tieto on vanhaa tai sitä ei ole riittävästi. Bkt-tilastoja puolestaan päivitetään jopa muutaman viikon välein.
3. Hyvinvoinnin jakautumisesta ja epätasa-arvosta on saatava täsmällisempää tietoa. EU:n tavoittelemaa taloudellista ja sosiaalista yhtenäisyyttä kohti päästäisiin paremmin, jos tarjolla olisi tarkempaa tietoa tulojen jakautumisesta.
4. EU:lle on laadittava kestävän kehityksen tulostaulu. Komissio selvittää mahdollisuutta laatia tulostaulu, joka perustuisi EU:n kestävän kehityksen indikaattoreihin. Niitä ovat muun muassa luonnonvarojen käyttö, ilmansaasteet ja kestävä kulutus.
5. Kansantalouden tilinpidossa on huomioitava ympäristö- ja sosiaaliset seikat. Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää aiotaan täydentää niin, että se ottaisi paremmin huomioon ympäristön tilan ja sosiaalisen kehityksen.

Linkkejä

EU:n komission Beyond GDP -aloite
Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten (Tilastokeskus)

Lisää jutun teemoista

bkt, hyvinvointi, Joseph Stiglitz, kestävä kehitys, Nicolas Sarkozy