Suomalainen joulu ihmetyttää muualta tulleita
Tšekkiläinen Dominik Mojzita kaipaa kotimaastaan ennen kaikkea jouluruokia.
Tiukat aikataulut, tyhjät kadut ja erikoinen ruoka ihmetyttävät Suomessa asuvia eurooppalaisia joulun aikaan.
Terhi Nieminen
Kuva Tomi Westerholm
9.12.2009
VTT:llä työskentelevä Dominik Mojzita kaipaa kotimaastaan Tšekistä eniten jouluruokaa. Hän on asunut Suomessa kaksi vuotta ja sitä ennen yli viisi vuotta Ruotsissa.
– Suomalainen jouluruoka ei maistu minulle, Mojzita myöntää.
Tšekissä joulupöytää ei kruunaa kinkku vaan karppi. Yleensä se leivitetään jauhoilla, kananmunilla sekä leivänmuruilla ja paistetaan öljyssä. Lisäksi tarjolla on kasapäin värikkäitä makeisia ja pikkuleipiä, joita jokainen perhe tekee oman reseptin mukaan.
– Piparit ovat niihin verrattuna tylsiä, Mojzita virnistää.
Yksi suomalainen nautinto saa häneltä kehuja. Ystävien luona ja joskus kotonakin hän juo glögiä.
– Se on hyvää.
Miksi tuijotetaan kelloa?
Virolaiselle Maris Leponiemelle tulee suomalaisesta joulusta ensimmäisenä mieleen aikataulut. Ihmiset saunovat, kattavat pöydän, katsovat televisiota ja avaavat lahjat tietyllä kellonlyömällä.
– Virossa on rennompi ote, mutta muuten jouluun kuuluvat siellä samat asiat: ruokaa, lahjoja ja joulupukki.
Leponiemi on asunut Suomessa kahdeksan vuotta. Hän opettaa kansanopistossa suomea ja englantia maahanmuuttajille ja englantia ammatillisessa koulutuksessa oleville suomalaisille nuorille. Jouluaaton Leponiemi aikoo viettää suomalaisen miehensä vanhempien luona.
Neuvostoliiton aikaan Virossa ei vietetty kristittyjen suurta juhlaa. Sen sijaan virolaiset juhlistivat vuoden vaihtumista, mutta silloinkin rituaalit oli tarkoin säädelty.
– Esimerkiksi kuusen sai tuoda kotiin vasta joulupyhien jälkeen. Näin varmistettiin, ettei kukaan vain juhli Kristuksen syntymäpäivää, Maris Leponiemi kertoo.
Onko kuusi tosiaan aito?
Maltalaiselle Charmaine Ajaolle joulu on sosiaalinen tapahtuma. Silloin suku kokoontuu yhteen. Ajao työskentelee Euroopan kemikaalivirastossa ja on viettänyt miehensä ja tyttärensä kanssa yhden joulun Helsingissä. Pääkaupunkiin ei satanut lunta, ja kadut tuntuivat autioilta ja harmailta.
– Alennusmyynnit alkoivat heti joulun jälkeen ja vietimme paljon aikaa kaupoissa, Ajao naurahtaa.
Seuraavana vuonna perhe matkusti Maltalle, jotta se voisi tavata jouluna sukulaisiaan.
Lucian päivä on Ajaon mielestä viehättävä suomalainen perinne. Samoin aito kuusi, sillä Maltalla koteja koristavat tekokuuset.
– Teillä kuusen alle laitetaan olkipukki. Meillä lapset rakentavat seimen, johon Jeesus syntyi.
Lisää jutun teemoista
Joulu, kulttuurierot, Malta, Tšekki, Viro
Kommentointiohjeet
Europa-verkkojulkaisun kommentit ilmestyvät sen jälkeen, kun Europan toimitus on hyväksynyt ne. Europan toimitus päättää itsenäisesti kommenttien julkaisemisesta. Voit käyttää nimimerkkiä, eivätkä keskustelut vaadi rekisteröitymistä. Viestien on oltava lakien ja hyvien tapojen mukaisia. Kirjoittaja on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa kirjoitustensa sisällöstä.
Linkkejä julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Muotoile mielipiteesi mieluummin itse. Toimitus voi lyhentää liian pitkää kirjoitusta.
Europa ei rekisteröi kommentoijia eikä luovuta heidän yhteystietojaan ulkopuolisille.